Amandan aika
Amanda Riihimäki os. Jukola 1852-1922
Aluksi
Historia kertoo m aan , kansan, yhteiskunnan vaiheesta lähes yksinom aan m iesten kautta. M ieh et ovat o lle e t jo h ta jia , v a ltio m ie h iä, p o liitikko ja, kuin myös k irja ilijo i
ta, s äveltäjiä ja m uita ta ite lijo ita . Asiaa ei ole edes kyseenalaistettu.
M utta "tässä m aailm assa myös naiset ovat elän eet ja ku o lleet, vaikka historia ja kirjat, kuvat ja laulut ovatkin enim m äkseen kuvanneet valla n p itäjä m ie s te n eläm ää ja kuolem aa."
Naisista ei ole tiedetty, heidät on vaienn ettu, unohdettu. Tai heidän ansionsa on luettu (avio )m iesten hyväksi.
U n o h d u k s iin on jä ä n y t m y ö s A m a n d a R iih im ä k i os. J uko la , v a ltio p ä iv ä m ie s J u h o R iih im ä e n p u o li
so. J u h o R iih im ä e s tä on kyllä k irjo ite ttu K euruun h is to ria s s a , m u tta A m a n d a s ta ei m itää n. Hän on k u ite n k in e lä n y t tä y s ip a in o is e n n a is e n e lä m ä n , tä y ttä n y t o m an p a ikka n sa ja a nsaitsee tu lla m u is te tu k s i e sim e rk k in ä m ie he n v a rjo o n jääneestä nai
sesta.
M u is te lijo ita on jä lje llä enää kaksi iäkästä p o ja n ty tä rtä , jo te n tä m ä ta rin a on v a lite tta va n m y ö h ä s sä. Sen v u o k s i on tä y ty n y t tu rv a u tu a y le is iin h is to ria n k irjo ih in ja m u u ta m a a n säilyne ese en d o k u m e n ttiin , kerto a n iiden a vu lla A m a n d a n ajasta eikä pyrkiä kää n laa tim aa n hänen elä m ä ke rta an sa .
Tyttöaika
A m a nd a J u k o la s y n ty i K o rp i-J u k o la s s a 2 1 .9 .1 8 5 2 A b ra h a m A a ta m in -p o ik a J u k o la n ja Ebba A m a lia C h ris tin a VVahlsteinin e sik o is e n a . J u k o la n s u u ri, 1 6 0 0 -lu v u lla m u o d o s tu n u t tila o li 1 8 1 7 ja e ttu kah
teen osaan velje ste n kesken, K a n g a s -J u k o la k s i ja K o rp i-J u k o la k s i.
A brah am J u k o la (s. 1 8 2 3 ) o li v a lis tu n u t ta lo n p o ik a , la u ta m ie s ja k u u d e n n u s m ie s , 1 8 8 1 -8 2 k u n n a llis la u ta k u n n a n p u h e e n jo h ta ja k in . H än n a u tti y le is tä a rv o n a n to a ja k u n n io itu s ta . Ä iti Ebba C h ris tin a (s. 2 6.7.1 82 1 L a p p vä ä rissä ) o li k o to isin ru o ts in k ie lis e ltä P o h ja n m a a lta , p a p p is s u k u a , ja o li tu llu t K eu ru u lle p ast. B e rg ro th in perheeseen pal- v e lu s n e id ik s i. V ih k im in e n o li ta p a h tu n u t J u k o la s sa 4 .1 2 .1 8 5 1 .
A m a nd an jälkeen s y n ty i perheeseen neljä p o i
kaa ja k e h ity s v a m m a in e n ty tä r. V e ljis tä K a a rlo
N u o ri A m a n d a Jukola.
Iis a k k i (s. 1 8 5 4 ) o p is k e li y lio p p ila a k s i ja to im i a s ia n a ja ja n a , J u h o J a a k o p p i (s. 1 8 5 7 ) m u u tti Ä h tä riin . H änen jä lk e lä is iä ä n on m m . p ast. Vesa N uo rva. K ustaa F re d rik (s. 1 8 5 9 ) ry h ty i isänsä jä l
keen is ä n n ö im ä ä n K o r p i- J u k o la a . N u o rin v e li H e n rik (s. 1 8 6 4 ) v a lm is tu i k a n s a k o u lu n o p e tta ja k si J yv ä sk y lä n s e m in a a ris ta ja to im i k u u ro m y k k ä - k o u lu n o p e tta ja n a T u ru s s a . H änen p o ik a n s a o li ra d io s e lo sta ja M a rtti Juko la .
Eläm än lä h tö k o h d a t siis o liv a t A m a n d a lla k o h ta la is e n h y v ä t: v a k a v a ra in e n ta lo n p o ik a s k o ti, jo n k a p o jilla oli m a h d o llis u u s o p is ke lla ja jo k a oli lä h e is is s ä k o s k e tu k s is s a p itä jä n p a p is to o n ja m u u h u n sen aikaiseen s iv is ty n e is tö ö n . Ä iti, jo ka m u id e n ta ito je n lis ä k s i o p e tti la p s ille e n ru o ts in kielen, jo n k a A m a n d a h a llits i koko e lä m ä nsä ajan.
A rk ie lä m ä oli tie ty s ti y k s in k e rta is ta s u u riru h ti
n askun na n ta k a m a illa . K eisari N iko lai l:n jälkeen h a llits i A le k s a n te ri I1 1 8 5 5 -1 8 8 1 . K eisa re ista h u o lim a tta kansa v ilje li m aata, eläen lähes o m a v a ra is - ta lo u d e ssa . K o rp i-J u k o la o li syrjä s s ä v a lta te istä , kävellen tai h e v o s k ä rry illä k u lje ttiin p itk ä tk in m a t
kat. R e k ik yy ti ta lv e lla saa tto i o lla jo p a p a ljo n h el
pom paa.
Ju k o la n ru o d in k irk k o v e n e s ija its i P irttila h d e s - sa, jo n n e ensin m aam atkaa 5 km , s iitä T a rh iaa 3 km . S am aan ru o tiin eli la h k o o n k u u lu iv a t m y ö s K a n g a s-Ju ko la , V irkajärvi, K a ija n m ä k i ja S aapas- to rp p a (T o lp p a ). R u o k o s e n la h k o n ( R u o k o n e n , P o s k ijä rv i ja L e p p ä m ä k i) sekä A m p ia la n la h ko n (A m p ia la , R ahikkala, T aipale to rp p in e e n ) ja P irtti- län lah kon ven ee t o liv a t m y ö s P irttila h d e s sa , jo te n n iillä k in o li p itk ä k ä v e ly m a tk a . K irk o s s a k ä y n ti jo ka pyhä k a ts o ttiin jo k a ise n kyn n elle kykenevän v e lv o llis u u d e k s i ja k u u d e n n u s m ie h e n te h tä v ä n ä o li pitää s ilm ä llä , m ite n v e lv o llis u u s tä y te ttiin , ja antaa ta rv itta e s s a h u o m a u tu s .
T yötä o li ta lo s sa p aljo n, m u tta K o rp i-J u k o la s sa o li m y ö s työ vä ke ä , v a k in a is ia p iik o ja ja renkejä, jo tk a n u k k u iv a t suu re n tu va n s ä n g y is sä tai p e n keillä . Oli m y ö s to rp p ia , v u o s is a d a n va ih te e ss a kahdeksan: M antela, Rasi, A u tio , A rkela, V arpu la, R aivio, R iekola ja P urola. J o tk a te k iv ä t ta k s v ä rk k i- p ä iv iä , (h e v o s p ä iv iä , riih ip ä iv iä , le ik k u u v iik o n , k o k k o u sp ä iviä . V ilh o Ju k o la n m u ka an ).
A m a n d a o p p i tie ty s ti ta rp e e llis e t n a is te n ty ö t lu o n n o n m e n e te lm ä llä koto na an , m y ö s lukem aan ja k irjo itta m a a n jo k o k o to n a ta i k ie rto k o u lu s s a . L u k u ta ito o li yle e n sä kansan h e lp o m m in o p itta v iss a m u tta k irjo itu s ta ito o li jo k o v e m m a n työ n takana ja siks i h arvin a ise m p a a . T ila sto n m ukaan o sasi v. 1 8 8 0 n. jo k a k ym m e n e s ke u ru u la in e n k ir
jo itta a .
S illo is ia e lin o lo ja kuvaavat pari v u o s ilu k u a : Kun A m a n d a o li 10 v. (1 8 6 2 ) a va ttiin K euruun k irk o lla e n s im m ä in e n k a u p p a p u o ti. O s te tta v a t ta v a ra t h a e ttiin jo k o Vaasasta, T u ru s ta tai T a m p e reelta. S eu d ulla ku lk i m yös k u lk u k a u p p ia ita la u k kuineen m yyde n pie n em p ää tavaraa.
V. 1 8 7 0 s y tty i K e u ru u lla e n s im m ä in e n ö ljy la m p p u L e h tin ie m e n p a p p ila s s a . V a lo a a n to i p im eä n aika na ta k k a tu li, päre, n a u ris la m p p u tai k y n ttilä t.
A m a n d a J u k o la n ja J u h o R iih im ä e n kihla ku va.
1 8 6 6 - 6 9 o liv a t s u u r e t n ä lk ä v u o d e t. T u s k in J u k o la s sa ta rv its i s u o ra n a ista nälkää nähdä, eikä s in n e e hkä k u lk e u tu n u t k e rjä lä is iä , jo tk a o liv a t jo u tu n e e t jä ttä m ä ä n ko tin sa . A m a n d a s ta a in a kin kasvoi te rve ih m in e n , jo k a sa a vu tti 70 vu o d e n iän.
Avioliiton aika
1 8 7 0 lo p p u iv a t A m a n d a lta ta lo n ty ttä re n p äivät.
K uu kau tta v a ille 18 vu o tia a n a hänestä tu li e m äntä ja v a im o itseään kaksi kertaa v a n h e m m a lle v a ltio - p äivä m ie s J u h o R iih im ä e lle (s. 1 8 3 5 ) A su n n a lle . S u k u la is e t v a ro ittiv a t, m u tta ty ttö o li itse p äin en : M in ä m enen vaan!
Ja o lih a n k e is a rillis e lla a s e tu k s e lla 1 8 6 4 tu n n u s te ttu a ik u is e n ty ttä re n o ik e u s its e p ä ä ttä ä a vio liito s ta a n . S itä ennen n aittaja n (isä, veli, v e li
p u o li, isän isä tai m uu m ie s p u o lin e n su ku la in e n isän p u o le lta ) sana o li ratkaiseva: to s in m o rs ia m en s u o s tu m u s o li jo te o ria s s a ta rv ittu . M u tta k u in k a m o n i ty ttö u s k a ls i v a s tu s ta a m ie h is te n s u k u la is te n ta h to a ja seu ra ta o m aa m ie ltä ä n ? N ai
m a tto m a n n aisen a se m a ei o llu t k a d e h d itta v a ,
A m a n d a ja ty ttä re n p o ik a R ein o 1 9 1 0 -lu vu lla .
jo te n a v io liitt o o li jo k a is e n k u n n ia llis e n ty tö n ta v o ite . R akkaudesta ei p u h u ttu m itä ä n , se tu li s it
ten lisänä, jo s tu li, kenties vasta v u o s ie n päästä to ttu m u k s e n a .
J u h o R iih im ä k i o li m e n e ttä n y t e n s im m ä is e n v a im o n s a . T äm ä o li S elm a Pekkala. Häät oli p id e t
ty 1 7 .1 0 .1 8 5 6 P e kka la n ta lo s s a . H ä is tä k e rto o L yy d ia H ä llfo rs h au ska sti kirja ss a "Ä idin m u is te l
m ia". S euraavana v u o n n a tu li J u h o s ta k o titila n s a isäntä 22 vuo tiaa na , ja perheeseen s y n ty i e n s im m äinen ty tä r, Effia. Lapsia s yn tyi kaikkiaan v iis i, m u tta vain k o lm e h eistä eli a ik u ise k si asti. S elm a- v a im o k u o li to u k o k u u s s a -6 9 ja kesä ku ussa k u o li n u o rin lapsi, pieni p oika 9 kk:n ikäisenä.
J u h o R iih im ä ki o li jo useita v u o s ia o llu t k irk k o - v ää rti ja to im i m u iss a kin y h te is k u n n a llis is s a te h tä vissä . V :sta 186 7 hän o li o llu t ta lo n p o ik a is s ä ä - d yn e d u sta ja s u u riru h tin a s k u n n a n v a ltio p ä iv illä . Hän jo u tu i olem aan p aljon p oissa koto a. Talo ta r
v its i e m än nä n, p alvelu svä ki käskijän , kolm e lasta ä id in sijaisen .
R unsaan vu o d e n leskeyden jälke en J u h o R iih i- m ä k i tu o u u d e n e m ä n n ä n . H e id ä t v ih itä ä n 2 8 .8 .1 8 7 0 ja n u o ri A m a n d a saa k o lm e lasta h o i
taakseen: E ulaalia 10 v „ E rn e s t 7 v. ja Varia 5 v.
T a lossa eli m y ö s a n o p p i, 69 v u o tia s H edda S tiina (L iu k k o ).
O m ia lapsia A m a n d a lle s y n ty i 22 vu o d e n aikana 11, m u tta m o n e t k u o liv a t p ie n in ä . E s ik o is ty tä r H ilm a Sofia, jo ka sai p a s to rin ro u v a H ilda B e rg ro t
h ilta k u m m ila h ja k s i ku lta re u n a is e n U uden T e sta m e n tin , eli vain n e liv u o tia a ks i ja ku o li sam ana p äi
vänä kuin p ik k u s is k o n s a , m u u ta m a n kuukauden ik ä in e n Ilm i A m a n d a . S y n n y ty k s e t s e u ra s iv a t p a rin -k o lm e n vuo de n väle in. R askaus ja s yn n yty s o liv a t s a la ttu ja , p e lo tta v ia a s io ita . L a p s ik u o lle i
s u u s o li s u u ri. Ei o llu t tie to a h yg ie n ia sta , ei a p u v ä lin e itä , ei lä ä k e ta rp e ita s e lla ise n a kuin m e ne tu n n e m m e , s y n n y ty k s is s ä a v u s tiv a t lap sen pä äs- tä jä t. V asta v. 1 8 9 4 p a lk a ttiin K e u ru u lle e n s im m ä in e n k ä tilö . S y n n y ty k s e n jä lk e e n o li n ain e n vanhan u sk o m u k s e n m u ka an 4 v iik k o a saastainen (a ik a is e m m in jo p a 6 v iik k o a ), tu li s itte n p a p in
“k iro te tta v a k s i", e ttä o li ta a s k e lv o llin e n k irk o n jäsen. M ie sh än oli sitä ilm a n m u uta.
V iim e is e n lapsen s yn tye s sä 1 8 9 2 o li A m a nd a 41 v u o tia s , J u h o 58. A ik u is ik s i e livä t T yyni Asna 3 0 v., V a rttu 6 0 v. U rh o 60 v. V o itto Y rjö , joka m e ni K anadaan, 70 v „ L ija Jo h a n n a 25 v. ja A ino S iviä 23 v.
Emännyyden aika
E läm ä v a lta m a a n tie n v a rre lla , k o rk e a lla m ä e llä s ija its e v a s s a R iih im ä e s s ä o li v ilk k a a m p a a k u in s yrjä is e ss ä K o rp i-J u k o la s s a . Isännän lu o tta m u s to im e t v e iv ä t hänet k o k o u k s iin , e rila is iin ju h la tila i
s u u k s iin ja p itk ä a ik a is ille m a tk o ille H e ls in k iin , jo p a P ie ta riin a sti. V astu u ta lo n a s io ista jäi nuo re n em än nä n h a rte ille . V an h oja , to ttu n e ita ja lu o te tta v ia re nke jä ja p iik o ja a rv a tta v a s ti o li. V ä h ite lle n A m a n d a s ta kasvoi to im e lia s , taita va , te h tä v ie n s ä ta s a lla oleva e m äntä, jo lla o li o m a n a rv o n tu n to a ja n e u vo k u u tta . Hän sai p a ljo n y s tä v iä m y ö s k irk o n - k y lä lä is is tä ; s iin ä v a ik u tti tie t y s t i a v io m ie h e n asem a ja o m a ru o ts in k ie le n ta ito . J u h o R iihim ä en kerro ta an o lle e n u s k o n n o llin e n ja o ik e u d e n m u k a in e n , m y ö s ty ö te liä s ta lo n is ä n tä , m illo in o li kotona.
T a lo s s a o li n o rm a a lie n tö id e n o h e lla u s e in kesä vie ra ita , jo tk a h a lu s iv a t kuu lla ja o p p ia s u o m e n k ie ltä . Se o li s e u ra u s ta k e is a rin 1 .8 .1 8 6 3 a n ta m a s ta re s k rip tis tä s u o m e n kiele n v ira llis e n asem an tu n n u s ta m is e k s i. V irk a m ie h is tö n o li h a l
litta v a m y ö s su o m e n kieli, ei vain ru o ts i tai v e n ä jä. K eu ru un p a p p ila ssa ja m u iss a ta lo is s a heitä o li jo 1 8 6 0 -lu v u lta lä h tie n . Ennen A m a n d a n e m ä n - n y y ttä o liv a t R iih im ä e s s ä v ie ttä n e e t ke s ä ä n sä m m . y lio p p ila s H e rm a n R äberg, jo s ta tu li P orvoo n p iis p a ja 1 4 -1 5 -v u o tia s A. A. G ranfelt, m y ö h . K an
s a n v a lis tu s s e u ra n s ih te e ri. A m a n d a n aikana o liv a t ta lo s sa m m . K aarola A vella n, s u o m a la is e n te a tte rin n ä y tte lijä ja hänen s isa re n s a E lisa b e th L ö fg re n sekä A le k s a n d ra G ripe nb e rg.
H e ls in k ilä is e t kesä vie ra at ta rv its iv a t tie ty s ti t o i
s en laisen p a lvelu n kuin o m a väki. E m äntä jo u tu i s u u n n itte le m a a n ta lo u d e n p id o n ja o hjaam aan p a l
v e lijo ita . K ookkaan p ä ä ra ke nn uksen (n yk. 2 6 x 9 m ) lisäksi k u u lu i p ih a p iiriin to in e n ra ken nu s, jo s s a oli u se ita h u o n e ita . O m asta takaa h o itu i ru o k a p u o li lähes koko na an ja A m a n d a lla o li e rin o m a in e n ry y tim aa , jo s s a hän k a sva tti m o n ia lajeja, jo ita in n o k kaasti v a ih to i to is te n kanssa.
V u o n n a 1 8 7 9 s a ttu i jä rk y ttä v ä tap au s kun kesä
v ieraa na o llu t va p a a h e rra C a rl C ro n s te d t h u k k u i m e ts ä s ty s m a tk a lla lä h e is e e n K a n g a s jä rv e e n . H änen isä n sä o li J u h o R iih im ä e n tu tta v ia ja o li lä h e ttä n y t p o ik a n s a y h d e s s ä m a is t. A .R . v o n F re n ck e llin ja v ap aa he rra C. VVallenin kanssa K eu
ru u lle . T a p a u k s e n on tä y ty n y t k o s k e a ta lo n v ä k eenkin raskaasti. P oikansa (o tto p o ik a n s a ) m u is to k s i isä la h jo itti A m a n d a ja J u h o R iih im ä e lle h op eisen m a lja k o n o m is tu s k a iv e rru k s in sekä k u l
ta is e n k iv is o rm u k s e n , jo s s a on s a la lo k e ro . Hän te ki s u u ria la h jo itu k s ia kun na n k irja s to - ja k o u lu la ito ks e n h yv ä ks i. K y lä lä ise t p y s ty ttiv ä t m u is to patsaan K an g asjärve n saareen.
T a lo s s a p id e ttiin ru n s a a s ti e rila is ia ju h la tila i
s u u k s ia , tie ty s ti A m a n d a n v a lv o n n a s s a . K e s ä k u u s s a 1 8 8 2 v ie te ttiin A m a n d a n ty tä r p u o le n , E ulaalian s u u ria häitä. H änet v ih ittiin A b ra m E ve rt S a x b e rg -K o lh o n kanssa. S am assa tila is u u d e s s a J u h o R iih im ä e lle lu o v u te ttiin tu o m io k u n n a n la h ja na la s io vin e n kirja ka a p p i ja n. 4 0 vastai I m esty n yt- tä te o s ta . A m a n d a isä, A b ra m J u k o la p iti lu o v u - tu s p u h e e n ja a ptee kka ri Ö h rb o m lausui la a tim a n sa ru no n .
H is to ria n k irja t k e rto v a t ta lv e lla 1 8 9 0 R iih im ä keen te h d y s tä re k ire tk e s tä , jä rje s tä jä n K e u ru u n kk. to r v is o itto k u n ta . K y m m e n e n h e v o s ta to iv a t v ie ra a t ta lo o n , jo s s a ta rjo ttiin kah via ja ta n s s ittiin . M u tta k a n sa n va listu sta ka a n ei u n o h d e ttu : A b ra m J u k o la p uh ui k a n s a tie te e llis e s ti la skiaise n v ie tto ta v o ista .
M o n e t e rila is e t y h d is ty k s e t saivat pitää s u u re s sa tu v a ss a ta lv is a ik a a n o m ia ju h lia a n , jo s ei n iid e n m e no o llu t liian riehakasta.
R iih im ä e s s ä o li m y ö s kes tikie v a ri v v 1 8 8 4 -9 0 ja 1 8 9 6 - 1 9 0 0 . K ie v a rila ito s o li m a n tta a lik u n n a n ra sitte en a ja n im is m ie h e n va lv o n n a s s a . M a tk u s ta v a isille p iti o lla v ä h in tä ä n kaksi s iistiä , lä m m in tä ja h y v in v a r u s te ttu a h u o n e tta , k a lu s tu k s e n a p öytä, tu o li, v u o d e vuo d e v a a tte in e e n ja p ö y tä lii- n o in e e n . P a lv e lu k s is ta a n ja m y y m is tä ä n ta r v ik keista kie va rin pitäjä sai p eriä h in n an , jo n k a m ä ä ritte li e rity in e n kievaritaksa, jo n k a p iti o lla n ä h tä vissä . E räitä h in to ja :
1 ru o k a -a te ria 8 0 penniä 1 kannu rie s ka m a ito a 4 0 penniä
1 naula v o ita 1 m a rkka 1 kannu p iim ä ä 2 0 penniä
1 naula lihaa 5 0 penniä 1 s te a riin ik y n ttilä 25 penniä
1 naula ru isle ip ä ä 15 penniä Y ö s ija m a ku u v a a tte illa 80 penniä
1 naula s uo laka la a 2 5 penniä 1 kappa ka u ro ja 5 0 penniä
1 ka n a n m u n a 10 penniä 1 le iv is k ä h einiä 5 0 penniä
1 kup pi kahvia 10 penniä 1 k u p o o lkia 5 0 penniä
1 kan nu s ah tia 2 5 penniä rasvaa n e lip y ö rä is iin a jo n e u v o ih in 16 penniä
A m a n d a R iih im ä k i e lä m ä n ke skipä ivä ssä . M a jo ittu m in e n ja ru o k a h u o lto o liv a t e m ännän ja p iik o je n asia, h e v o s k y y d it m ie ste n .
Eläm ää v ilk a s tu tti m y ö s isän nä n h e v o s h a rra s tu s . H änellä oli h yviä ju o k s ijo ita . E rik o ise s ti m a i
neessa o li o ri K ipakka, jo k a a n s a its i s ie v o is e t tu lo t o m is ta ja lle e n . N iillä k e rro ta a n is ä n n ä n ra k e n ta neen R iih im ä ke e n s u u re n k ivin a v e ta n . - K ipakka h a u d a ttiin ta lo n lä h e isyyte e n.
K u in k a p a ljo n A m a n d a ka ike n ty ö n ja v a s tu u lo m a s s a pääsi v irk is tä y ty m ä ä n , ei ole tie d o s s a . P ieniä lapsia oli ja tk u v a s ti; la p s e t s a ira s te liv a t ja lasten k u o le m a oi m a se nta va a m o le m m ille v a n h e m m ille .
O m ia van h e m p ia a n A m a n d a kävi tie ty s ti te rv e h tim ä s s ä , jo s k u s k ä v e lle n K a n n o k o n , A h o la n ja Leppäm äen kau tta K o rp i-J u k o la a n . is o m m a t la p se tk in s a a tto iv a t o lla m u ka na . Isä ku o li 1898, äiti 1 900. Isä n n y y ttä h o ita va K ustaa J u k o la o li 1894 s a a n u t e m än nä n A s u n n a n A m a n d a Eliaan ty ttä - restä. Tie on vielä n y tk in p a ljo n k u lje ttu , osa siitä on n yk y istä m a a ku n ta u ra a , osa ra ke n n e ttu m e ts ä a u to tie ks i.
M a tka k irk o lle , m y ö s p yh ä is e t k irk k o m a tk a te h t iin h e v o s e lla , s ija its ih a n ta lo L a u k a a -V a a s a - m a an tie n va rre lla , jo ka o li van ha p o s titie .
M ie h e n s ä m u k a n a A m a n d a m a tk u s ti p ä ä ka u p u n k iin a sti. S iitä to d is ta v a t H e ls in g is s ä o te tu t a te ljee kuvat. Vaasan radan v a lm is tu e s s a 8 0 -lu v u n a lu s sa kävi m a tk a kin h e lp o m m in ku in ennen. Eikä kestän ytkä än kuin vajaa 11 tu n tia H aa p a m ä ki-H e l- s in k i.
T y ttä re n s ä M a ria n k in isä vei p ä ä k a u p u n k iin , te a tte riin ja s o p iv iin tila is u u k s iin . Eräästä ju h la sta k e rto o k a n s a n p e lim a n n i F re d rik S iim o n R isk u . 1 8 8 7 tu li R a ittiu s s e u ra n p e rh e ilta m is s a k iis ta a n o p e a n p o lk a n ta n s s ita id o s ta . R is k u k u u lu tti kys y e n e ttä o n k o tä ä llä ketään e te lä p o h ja la is ta flikk a a , jo k a lä h tisi hänen kanssaan p olkka a ta n s s im aa n. V a ltio p ä iv ä m ie s R iih im ä e n ty tä r K e u ru u l
ta tu li hänen kanssaan tä tä n ä y te ta n s sia ta n s s i
m aan. R isku sanoi s o itta ja lle : Paa n yt n iin tih iä ä kun saat. T y ttö o li hyvä ta n s s im a a n ja s e lv iy ty i p olkasta. M a ria o li s illo in 22 v.
O liko A m a nd a m u ka na K e u ru u lla jä rje s te ty is s ä tila is u u k s is s a , jo s s a J u h o R iih im ä ki e siin ty i p u h u jana, ei ole tie d o s s a . Kukaan ei ole k e rto m a ss a eikä k irja llis ta m a te ria a lia ole kä yte ttä vissä . H is to ria n k irja s ta m u u ta m a p o im in ta :
J u h o R iih im ä k i p u h u i 1 8 7 7 k a n s a n ju h la s s a N y y s s ä n n ie m e s s ä K a n s a n v a lis tu s s e u ra n m e rk i
tyk s e s tä . Ehkä A m a n d a o li k u u lijo id e n jo u k o s s a , sin ä v u o n n a ei s y n ty n y t eikä k u o llu t yh tä ä n lasta.
- K olh o ssa v ie te ttiin k e s ä ju h lia 1884, jo s s a J u h o p iti k irjo je n m u ka an e rin o m a is e n p uheen K e ttu - vu o re n kivis e llä aholla.
M a r t t i ja M a r tta J u k o la n n im ip ä iv ä o n n it t e lu A m a n d a -tä d ille 1916.
T o u k o k u u n 10 päivänä 189 0 m u u tti P öyhölän p a s to ri K.S.F. B e rg ro th L u u m ä e lle . S aattajien jo u kossa laivan k a n ne lla P öyh ölä n rannassa o li k irk - kovä ärti J. R iih im ä k i, jo k a p iti lähtevälle p a s to rin - ro u va lle s y d ä m e llis e n puheen (a iv o ttu h y v ä s tijä t- tö ju h la a v a rte n , jo n n e ä iti ei s a ira u te n s a ta k ia päässyt, k e rto o ty tä r Irenen R o s e n q v is t). S inne ei A m a nd a v o in u t m ennä, s illä hän o li v iim e is illä ä n : n u o rin lapsi s y n ty i 25.5.
Eikä ole s a n o ttu h a lu s ik o A m a n d a läh teä e r i
la is iin tila is u u k s iin .
J u h o R iih im ä k i k u o li 2 0 .0 2 .1 9 0 3 6 8 -v u o tia a n a , kun A m a n d a o li 51 v u o tia s . Jo m iehen s a ira s ta e s sa he o liv a t m y y n e e t tila n pojalleen A b ra m F re d rik
W a rtu lle ja v a ra n n e e t its e lle e n a s u m is o ik e u d e n p ää ra ke nn uksessa ja s y y tin g in . M y ö s m u id e n las
ten o ik e u d e t tu rv a ttiin .
VVarttu ei k u ite n k a a n kauan is ä n n ö in y t ta lo a , sillä hän m u u tti Ä h tä riin ja ta lo n o sti U rh o R iih i- m äki. T äm ä o li jo tu o n u t ta lo o n m in iä n J u k o jä r- veltä, Ilm i M a ria Leppäm äen. R iih im ä e ssä s y n ty i
Jj
s a k s a aKaipauksella ilmoitamme, että
H äitimme Jj
intin M M M
(o.s. Jukaia)
f nukkui rauhallisesti kuolonuneeti
» Keuruun Ltppämäes-ä 28 p. loka- i kuuia 70 vuoden v,nliana
L a p s e t .
v ä t heidän lap sen sa J u h o 04, A n n i 05, Paavo 07 (k. 1 v.) ja S aara 09.
V. 1 9 1 2 U rh o m yi R iih im ä e n ja o sti v a im o n s a k o titila n J u k o jä rv e ltä . A m a n d a eli R iih im ä e n s iv u - ra ke n n u kse ssa lähes k ym m e n e n v u o tta ty ttä re n s ä L ilja n kanssa. U rh on la p se t kä v iv ä t u sein m u m - m uaan k a tso m a ssa ja m u is ta v a t vielä k a u n iit h u o n e k a lu t ja e sineet, jo ita vaari o li m a tk o ilta a n tu o nut.
Kun L ilja -ty tä r k u o li jo u lu k u u s s a -2 1 , tu o tiin m u m m u L eppäm äkeen. S illä hän eli p oikan sa p e r
heen h o id o s s a , van ha na ja h a lvaa ntu ne en a k u o le m aansa asti 2 8 .1 0 .1 9 2 2 .
Lopuksi
A m a n d a eläm ä m y ö tä ile e perheen ja s u v u n e lä m ää, ensin K o rp i-J u k o la s s a , s itte n R iih im ä e s s ä . S u u rp e rh e e s s ä ei n aista y k s ilö n ä e rity is e s ti h u o m a ttu . A m a n d a on lu ja re ng a s s u k u p o lv ie n k e t
ju s s a . Hän elää jä lk e lä is is sä ä n , la s te n la p s iss a a n jo neljänteen polveen.
Lea R iih im ä k i
T ie to ja olen ke rä n n y t seu ra a v is ta lä h te is tä : V il- h o la : K e u ru u n ja P ih la ja v e d e n h is to r ia 1 8 6 0 - 1917, U trio: Kalevan ty ttä re t, S u o m e n ta lo n p o ik ia (M a rtti V aulan k irjo itu s J u h o R iih im ä e s tä ), Ju s s i R a in io n s u k u s e lv it y s /is ä n t ä lu e t t e lo J u k o la n s u v u sta , K eu ru un s e u ra ku n n a n k irk o n k irja t, V ilh o J u k o la n h a a sta tte lu 1 980, A n n i J u k o la n ja Saara R ö n n h o lm in m u is te lu k s e t.
KESKISUOMI
3 0 .8 .1 8 9 4
Suuret talkoot
Suuret talkoot oli Riihimäen talossa Keuruulla wiime keski- wiikkona iltapäiwällä. Talkoo- vväen luku nousi lähemmäs sataan henkeen. Näille oli laitet
tu yhteinen suuri illallinen, josta ei suinkaan mikään ruo
kalaji loppunut kesken. Wielä kestittiin heitä kahvilla ja lei- woksilla. Illallisen syötyä alkoi nuorten kesken wilkas tanssi, jota kesti puoliyöhön asti. Hu
malaisia ei näkynyt nim eksi
kään. Nämä talkoot, jotka owat hyvin tawalli'sia maaseu
duilla eiwät enään mahda mis
sään olla niitä entisiä "vviina- talkoita”, m utta sittenkin vvoi niiden suhteen toivoa wielä jo
tain. Eihän liene varsin wai- keata hankkia edes hiukan henkistäkin ohjelmaa talkoi
den huvvipuoleen. Jokainen tietää mikä arwaamaton hyöty tästä olisi kansan sivvistykselle.
Täten muodostuisiwat talkoot oikeiksi kyläkuntien perhe juhliksi.
