Koivusen Aunea ja Toivoa tapaamassa · DIGI

KhhihinAunejaToiw nrcdaiit lg42,jarknsodan

^*" I

^{Me olhan gfuiitg} tois*taqacjolrli 60 uttona.Tåssä detett*in nerkb,tpiiiuiiå

Useim mat huittislaiset tunte- vat Aune _,a

Toivo

I(oivusen.

Monta pitkää työpäivää ovat I(oivuset tehneet

jo

synnyin- pitajässään

Keikyässä

kuin myös vuodesta L 953 lähtien

tääLLä Huittisissa. Monet ovat ne kassiläherykset olleet jorta I(oivusen verstaasta on

m

a- ilmalle lähtenyt ja monet ovat myöskin ne työteliäätkädet ,

jotka ovat olleet mukana suu- ressa ryhmäs sä valmistamassa alihankkijoina

valmiin tuot-

teen eri osia

Laukku-I(oivu-

selle.

Aune

^ja

Toivo I(oivu-

nen ovat henkilöitä, yoiden on aina

ollut

helppo tulla ihmis- ten kanssa toimeen.

Niinpä

y stavåjoukko

onkin

vuo sien

mltta

n kasvanut varsin suu- reksi.

Jo ^useita kuukausia sitten

Toivo I(oivunen joutui

ta- paturma

n) ^jonka

seurauk- sena

toinen lonkka murtui

eikä useista

hoitotoimenpi- teistä

huolim

atta ole tullut

kuntoon. Tapasin Toivon

vii-

meisen vuoden atkana useaan otteeseen Huittisten Terveys- keskuksen kaytåvillä

milloin

pyörätuolissa

milloin

hitaasti kahdell a katnalo s auv alJa

kii-

rehtien. Mutta siitä huolimat- ta hymy, joskus tuskainenkin, oli Toivolla

^rn

^{herkässä. Jo}

silloin pääan, että eräänä pat- vänä kdyn vielä Aunea

laToi- voa

tapaamassa.

Niinpä lo-

kakuis en^ aamup atvånå s^^-

vuin

lJntonmäkeen

I(oivus-

ten kauniiseen

kotiin. "

Tuu

sitten lo

a

mupäivällä ko Toi-

volla on

ehtoopäivällä men- noo" valisti puhelimessa Aune I(oivunen.

Keikyästä syntyisin Aune

ja

Toivo

ovat molem- mat syntyisin I(eikyästä. Siellä he myös aloittivat käsiryöam-

matin harjoittamisen

ensin yksin ja sitten yhdessä.

I(oi-

vusen perheessä

Toivo

on jo kolmannen polven käsityöläi- nen.

Ennen

sotaa ja

heti

so- dan jälkeenkin

kun

tavarasta oli huutava puute tehtiin haa- palastuista rihmalla yhteenlii- tetryiä hattuja. Aune

oli

om-

peliian

opissa

Friitalan

teh- taalfa lJlvilassa.

-Ensin

neu-

loin repun

kansien semmo- sena reunaompelij ana.

I(iire oli

kova ja

työn piti

^joutua.

Työ

oli

siihen aikaan todella käsityötä.

I(onetta ohiattiin

täysin käsin ja työn iälki

riip-

pui yksinom^an

ompelijan nappäryydestä. - Siinä

tuli

sit-

ten

vähän

hutiloitua l^

^kun

seufaavan påivånå

menin

töihin

^työi ohtaj^- narnen sa-

noin minulle " nyt

sun

tart-

tee nää kaikkia repiä auki kun

oot

tehnyt näin huonosti tän

ryör"

_ia ^{jatkoi hetken}

kulut- tla "

mahtaako Sinusta Aune tulla ikinä kunnon omp ehjaa - tai sitten tullee oikein hyvä".

Kun niitä edellisen

patvan ompeluksia sitten auki repe-

lin ja

vähän

itkinkin

påaan

sittenkin tulla hyväksi

om- pelijaksi ja ainakin

toi

Toivo

on

siitä mua kehunut toteaa

Aune veitikka

silmäkulmas-

sa.

Sodan atkana ja _iåIkeen

oli

hirvittävä puute kaikest^

r^

^-

ka-atneesta.

Toivo

osti josta-

kin

armeljan huutokaup asta Turust a vanhoja pres suj a. Ne

oli

likaisia

ja

nsvarst^ mutta

kun niitä

saunapadassa

lip.-

ällä hetken arkaa keitteli kyl- lä niistä puhd asta

tuli.

Van- ha armellan reppu hajotettiin

ja sita tehtiin

valmistukses-

sa tarvi ttavat kaavat Pres sun

rikkein kohta

asetettiin tas-

kun kohdalle l^ ^kun

^siihen

ommeltiin tasku päalle saatiin naka- atne tarkkaa käyte tyk s i .

Tavana meni

niin

p^Iio kau-

paksi kun vain ehti

valmis- taa muistelevat

I(oivuset.

Se

oli sitä

arkaa

vuonna

1947 kun perheeseen

odoteltiin

^jo toista poikaa Mattia, nykyis- tä kas sitehtaili jaa. F.sikoispoi- ka Mauri oli syntynyt

lo

^arkar- semmin vuonna 1,945. Toivo kävi myymässä valmiit reput,

pussit

ja kassit

lähikaupun-

keihin.

-

^Se

oli

siih

en

arkaan helppoa homm^a.

I(un liik-

keiden kanssa

tuli tutuksi

^{j^}

tavara

oli

havaittu hyväksi ei

tarvinnu paljon muuta kuin kuorma

tyhjentää.

Aune muistaa kuink a Tam- pereen verkat ehtaalta o stet-

tiin

vahvaa kangas ta _1a niistä

tehtiin kintaita niin

lapsille

kuin aikuisillekin.

I{aikkea

piti

yrttta;^

juuri

sen talÅa, et-

tei

sitä

naka-^rnett^ oikein

tahtonut

saada mistään.

Muuffo Huittisiin

Huittisiin la

Leppäkoskelle

I(oivuset muuttivat

1953.

I(assia oli määrä ruveta siellä omakotitalon yläkerrassa te- kemään.

Vain

muutama pär- vä

Huittisiin

muuton ^jälkeen

tuli

ennakkoveroklappu

ior-

sa

ilmoitettiin,

että harcastat- te tehdasmaista

liiketoimin-

taaLeppäkoskella ja siksi tei- dän pitaa suorittaa tämmönen

vero. - Menin

siitä paikasta kunnantoimistoon ja kysyin, että missä se kassitehdas siel- lä Leppäkoskella on

niin

mi-

näkin menisin

sinne

töihin.

Siinä sitten keskusteltiin het- ken atkaa ja kun

totesin,

että

ei olla vielä kaikkia muuto-

laatikoita edes

purettu

ja me tatdetaankin lähtee takaisin I(eikyään. Silloin

revittiin

ve-

roklappu.

Yhdeksän

vuotta

sitten

oltiin

Leppäkoskell _{a ia} sen jälkeen

tultiin lJntonmä-

keen.

Toimintalaaleil

_{l^ myö-}

hemmin rakennettiin

^oma halli. Vieraita kotiompelij oita

taisi olla

parhaaseen atkaan

yli

60 ja verstaan väki päälle.

Työtå

riitti

ja silloin saatiin lo raaka-ainetta. Myö skin mark- kinat valmiill e tavaralle oli hy- vät.

Nuorin

poika Esa synfy oikein

meitille

kassintekijäk- si. toiset

poijat menivät

op-

pikouluun mutta

Esa

ryhfy

pienes tä prtäen kassien kimp- puun.

-tri silti

kyllä

muutkin

poi, aat

on

kassial^st^ hyt

ttt

20 Huittisten

_Joulu

perillä

olleet tote^

Aune.

I(oivuset olivat

^todella

ensimmäisiä

kassintekijöitä

Huittisissa. tri oltu

^tääIIä

tehry pussin pussia talla alalla muistelee Toivo. Myöhemmin kun

poiatkin olivat

_1o

rippi-

kouluiässä teimme yhdelle tu- tulle naka-aineen toimitt alalle ko keeksi l(oho n mailatehtaal- le urheilukassin. Siitä alkoikin valtaisa työsarka

ia markki-

nat avautuivat

arn

^ulkom atta myöten. Sitten täytettyämme 64 vuo tta jäimme eläkkeelle.

Myöhemmin laman

^myötä

tuli

vaikeuksia myöskin kas- sialalla.

Toivo

sodassa

Toivo I(oivunen on osallistu-

nut

myöskin

molempiin

so-

tiin. Ehkä kovimmat

^parkat

toivo muistaa olleen

^jatko-

s odan arkana Munakukkulan maastossa Le mpaalassa. To-

sin kaikkein kovimp^^n

kaan ^j atko s odan suurhyökkä-^r- yksen ensimmäisinä päivinä

Toivo oli hieman

^taaempa- na Raudussa vuorollaan

vir-

kistyslomalla. Sinne

tuli

tie- to, että kaikki lomat on perut-

tu

^ja miehet äkkiä nntamalle.

I(uitenkin

vähän ennen kun

piri

lahteä

tuli tieto,

että

Mu-

nakukkula

on vallattu

takat- sin. Ja

niin

sain vielä p^tL kol-

me

pårvaa

olla

lomalla. Vel-

i..i Erkki oli silloin

^{muk^n} taistelussa.

Siitä hän

selvisi

mutta kaatui

myöhemmin jatkosodan kestäessä.

Toivo

palasi

siviiliin ehjin

^nahoin.

Mauri,

esikoispoika syntyi v.

1945. - Kyllä silloin oli kätilöl- lä I(eikyässäkin

kiirettä,

sillä lapsia synryl

todella p^Ijon,

muistelee Aune.

Veteraanien asia on Aunel- Ie ja Toivolla todella sydäntä lähellä.

Toivo

Iaulaa Yeteraa- nien Lauluveljissä.

Meitä

on ihan mukava porukka

iaHar

junmaan Liis

^n lohdollahar

joitellaan.

Aina

veteraanivel- jen siunaustilaisuudessa kåy-

daån

laulamassa.'

Nyt

^kun

Toivo

sauastaa lonkkaansa ei hän pääse urkuparvelle mutta

kyllä harjoituksissa ja henges- sä

on hänkin

kovasti muka- na. Aune puolestaan on

ollut

Yhtei svastuun listak eraajänä

io yli

^3O-vuotta.

Ylistenrannassa kesämökillä rentouduttiin

I(oivuset saivat hankituksi vanhaan hyvaan

atkaan v.

19 64

Ylistenjärven

rannasta kahden hehtaarin rantato ntin,

j ohon rakennettiin kesämökki saunoineen.

Kyllä

siellä kuy-

tiin

usein muistelevat

I(oivu-

set.

Ja pojatkin olivat

^siellä mielellään kun saivat kalastel- la ja olla nuorukaisina omissa oloissaan.

I(err^n meillä oli

hiukan kiire muistelee Toivo.

- Minä olin hieman viivytellyt

hallilta tuloa

ja

kun lähdim-

me Aune

hoputti

minua

kii-

rehtimään että hän ehtisi vä- hän mattoja pesemään. Sam- mun jälkeen pyyhkäisi moot- toripyöräpoliisi ohitsemme ^j a

ndytti

pysähtymismerkin. ^cc Tuliko vähän

kiirehditqä"

ky- syi polirsi.

Yritin

olla siinä vä-

hän vitsikäs l^ ^sanoin

^ettei

vielä

tarpeeksikaan

kun toi

Aune

hoputti

ajamaan vielä-

kin lujemp^ n

että ehditään

mattopyykille. -

Tässä tulee

nyt

sellane

lappu, lotta

^sen summ alfa

olisi

saanut muu- taman

metrin uuttakin

mat- toa totesi poliisi.

Ei

^siitäkään sakosta suur emp^

n

meteliä keskenämme

otettu

toteavat

I(oivuset - kun

ei ole oikein

totuttu

sanaileen.

Ylisten

jaru on

todellinen

helmi lähiiärvien

^joukossa.

Aunen kotitalo on vala;^ kah- den

kilometrin

päässä joten jarvr on siitäkin jo

tuttu. I(a-

lakantaa

on vuosittatn

hoi- dettu. Eikä nykyisrn enää saa mattoja pestä

laisink^

^n. En-

tiseen

atkaan

oli

semmosia

r^nt^jvhlia

atnal<tn kerran ke- sässä,

mutta nyt ne on

jää- nyt kun ei ole enää niitä hom-

Hitaasti kiirubtaen kåri kridewä knlkeaat Aane ja Toiao Roiuunen.

Ylistenlärvi on belmi hi- biseudun jdn

Ttissäkin on Toiao nosta- nut nuikknlo tt$nnä oleaan uer/eon.

maihmisiä. Rapujakin sai vielä 10 vuotta sitten. Meidän r^n- taan

on helppo

osata. Se si-

j aits ee Toivonuellä naurahtaa Toivo.

Hitaasti kiiruhtaen

-Minä olen nyt viime

kuu-

kausien

atkana

tottunut

hi-

taasti kiiruht^m^an

^toteaa

Toivo I{oivunen l^

^latkaa-

kyllä minä

kaksisauvaisten sarjassa 1o

olen

arka poika.

Naapurit ovat olleet

meillä suureksi avuksi.

Ifllå

^kyyaa

larlestyy helposti. -E

uroihin

me ei olla vielä

niin

kauhees-

ti opeteltu

^{naurahtaa Aune.}

Mulla

ei

oo

⁴⁰

vuoden

arka- na

ollut ko

bensakortti tote-

^

puolestaan

Toivo

^ja

otin

mää kerran yhden shekinkin vastaan.

I(yllä meitin

^taytyy

kanssa vielä tottua uusiin asi- oihin.

Ja sitten

asetutaan yhtei- seen valokuY^ n.

Iloinen

sil-

mien pilke

ja hymy

huulilla kertovat helposti sen,

että Aune ja Toivo ovat tykänneet toisista

^n

jo

60 vuode

n

ajan.

-Toivo on

ollut

niin mahdot- toman hyuä tykattavä sanoo Aune.

Reino

A'ikiä

Huittisten Joulu ^2l