• Ei tuloksia

Muistatko vielä Häkälän pittään- kyläyhteisön Ilolankankaalla? · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Muistatko vielä Häkälän pittään- kyläyhteisön Ilolankankaalla? · DIGI"

Copied!
5
0
0

Kokoteksti

(1)

E sa H ak k arain en P astori

Muistatko vielä HÄKÄLÄN PITTÄÄN - kyläyhteisön Ilolankankaalla?

K uvat: Reino H ak k arain en

H äkälän pittää kuvattuna keväällä 1953 Pienen L um eroisen suunnasta. V as. H akkaraisten talo ulkorakennuksineen, Iitan ja Einon m ökki, Jänttien talo ja Pajam äki. Edessä kulkee Saarijärvi-K annonkoski-tie.

"M ikä ihm een H äkälän p ittää? M issä sellainen on? V ai eikö sitä en ää o le ­ kaan?" T ällaiset m ietteet ov at tu ttu ja tilanteesta, jo s s a puhe kään ty y H ä k ä ­ län p ittääseen. S itä ei en ää ole, m utta oli aika, jo llo in siellä elettiin eläm än- m a k u ista eläm ää. M o n e t sen asu k k ais­

ta v aik u ttav at vieläk in p aik k ak u n n a l­

lam m e.

H äk älän p ittäässä oli m yös m inun en sim m äin en kotini päästyäni p o is lai­

tokselta, jo s s a pastori M arkku H ovi- k o sk i eh ti sitä en n e n k a s ta a m in u t m uutam ien m uiden kanssa. M u u te ttu ­ am m e pois isovahem pieni v in ttik am ­

K esäpäivä H äkälän pittäässä. Punkassa E sa H akkarainen.

m a rista M an sik k an iem e en sain se u ra­

ta lä h eltä tuon k y lä y h teisö n v aih eita ain a sen lo p p u m e treille saakka. E lo ­ kuun 20. p äiv än ä 1958 tu houtui ra i­

v o k k aa ssa tu lip alo ssa isovanhem pieni koti. K u u siv u o tiaan p o ja n v iik a rin sil­

m in seurasin pun aisen kukon rieh u n ­ taa K yöpelim äeltä.

H äk älän p ittää n sijainti ja sen talot

P arh aiten p y sty m m e p aik allista m aa n tä m än e rik o ise n n im ise n p itä jä n , jo s o tam m e kiin to p isteek si P aav o n tien ja Ilo lantien ristey k sen eli ns. T irk k o sen kulm an. L äh d e m m e siitä k u lk em aan K a n n o n k o sk e n su u n ta an , tu le m m e H y tö sen k o h d alle j a v älittö m ästi sen jä lk e e n S eurahuoneen eli en tisen Lu- sikkalinnan kohdalle. Ja tk am m e v ielä n oin 100 m e triä suoraan, k u n n es tu ­ lem m e k esk elle V altatie 13:sta. T ältä k o h d alta erkani v asem m alle H eralaan jo h ta v a kärrytie. V älittö m ästi riste y k ­ sen v asem m alla katso en oli k o lm e ta ­ lo a j a riste y k sessä k ärry tie n o ik e alla p u o le lla yksi m ökki. T ässä sijaitsi H ä ­ kälän pittää, jo s ta ei ole p aik an p ää llä jä lje llä ju u ri m itään.

H äkälän pittää ei ollu t su u ru u d ella pilattu. S e k o o stu i n eljästä lusik k a- eli- ruok ak u n n asta. K u iten k in sen v u o si­

ky m m en iin liittyy runsaasti k irk o n k y ­ län j a erity isesti Ilo la n k an k aa n h isto ­ riaa. T ässä k irjo itu k sessa on m a h d o l­

lista vain p in ta p u o lisesti raa p aista ai­

hetta.

K a n n o n k o sk i-V iita sa a ri -tie n j a H eralan k ärry tien riste y k sessä heti v a ­ sem m alla oli isovanhem pieni Jalm ari j a L ain a H ak k araisen talo vinttik am a- reineen. T alo oli rak e n n ettu 1920-lu- vu n lo p u lla j a sitä n im itettiin sijain tin ­ sa m u k aisesti N u rk k alak si. H ak k a ra is­

ten jä lk e e n tuli Jän ttien talo j a sitten P a ja m ä k i-n im e ä k an ta n u t talo. P aja- m ä en ta lo s s a asu i v u o sie n m itta a n u se ita seppiä j a m uita a m m atin h arjo it­

ta jia . S en v iim e is e t o m is ta ja t o liv a t E v ert j a K erttu P uhak ain en , jo tk a asu i­

vat ta lo a v u o sin a 1 9 5 2 -5 6 .

V äh em m älle huo m io lle on jä ä n y t k e n tie s H a k k a ra iste n sau n an ta k a n a o llu t p a ja ra k e n n u s, jo n n e k u lje ttiin H ak k araisten j a Jän ttien raja lle ta lla an ­ tu n u tta S ep än k u jaa p itkin. N im i H ä k ä ­ län pittää ju o n ta a ju u re n sa tähän p a ­ ja an . K errotaan, e ttä m u u an p arisk u n ta olisi m e nehtynyt h äk ä än tä ssä p a ja ra ­ kennuksessa.

Jä lje llä on v ie lä Iso -Ju ssin m ökki H ak k a ra iste n v astap ä ätä K a n n o n k o s­

k i-V iita sa a ri tien varressa, ikäänkuin k irk o n k y lä än saapuvien tu lliasem an a.

T ässä o n m inun H äkälän pittääni.

(2)

T yöm iehiä H ytösen pihassa noin vuonna 1928-29. T akana vas. Jalm ari H akkarai­

nen, kaivom estari Aati K ovanen, M atti Ilola, E inari K oskinen. E dessä vas. R eino H akkarainen, Jouko H ytönen ja Pentti K oskinen.

K u u n n ellessan i m in u a v an h e m p ia to ­ tean, e ttä m y ö s iso iso v a n h e m p ie n i T aavetti j a M iin a H ak k a ra ise n m ökki vo id aan la sk ea sam aan p ittää see n k u u ­ luvaksi. T äm ä m ökki sijaitsi Iitan ja E in o n m ö k iltä a la sp ä in m e n tä e ssä m aan tien v asem m alla p u o le lla kuusten ju u rella. M yös O ton M atin m ökki ja R ah k o sten talo vo id aan la sk ea "laajen­

nettuun" H äkälän p ittää see n sillä p e ­ ru ste e lla , e ttä n iid e n a s u k k a illa oli k iin teä y hteys H y tö sen suuntaan. O ton M atin m ö k k i on v ie lä k in p aik allaa n o so ittee ssa P aja m äe n tie 7B. Sen v ie­

re ssä sija in n u t R ah k o sten p a ik k a on sen sijaan purettu.

H äkälän p ittää oli sy n ty n y t v uosien sa a to ssa a h k e rien ty ö n te k o a p e lk ä ä ­ m ättö m ien ih m isten k ätten tu lo k sen a Ilo lan k an k aalle H y tö sen m aille. S eutu oli lu o nnonkaunis. O li pelto ja, kentu- raa, p ih a k o iv u ja j a lä h ellä liplatti Pie- n i-L um peroinen. K irkkoonkin oli vain v aiv aiset 500 m etriä.

IH M IS IÄ T Y Ö N S Ä Ä Ä R E S S Ä

H ak k araiset

Jalm ari j a L ain a H ak k a ra in en asuivat p erh e in ee n k o iv u je n k atv eessa. A su in ­ rak e n n u k sen lisäksi to n tilla oli sauna, liiteri, pu u see, m a ak e lla ri j a m y ö h e m ­ m in a itta sekä m o o tto rip y ö rä lle ra k e n ­ nettu vaja. P ih aa n kuu lu i lu o n n o llise s­

ti m y ö s k a sv im a a . P u u ta rh a tu o tte e t saatiin o m asta takaa.

Jalm ari ty ö sk e n te li n ah k u rin a H y ­ tösen ran n a ssa G ab riel H y tö sen n a h ­ k u rin verstaalla. S iellä h än e llä oli jo n ­ k in la in e n etu m ie h en asem a. N ahkurit oliv a t a m m attita ito ista väkeä. G abriel H ytönen kuoli v u o n n a 1930, jo n k a j ä l­

keen n ah k u rin v e rstaa n to im in ta ja tk u i hänen p o ik a n sa V ih to rin jo h d o lla v u o ­ teen 1939 saakka.

L eip ä oli k erä ttäv ä sieltä, m istä sen sai. O li te h täv ä sitä, m itä oli tarjo lla ja m ihin kykeni. N iin p ä Jalm arik in teki m o n e n laisia se k aty ö m ieh en töitä. H än pyy ti L u m p e ro isesta p u u su m p u illa sär­

kiä m y y täv äk si sekä talv isin lankaka- tisk o illa särkiä sy öttikaloiksi m yyntiin, hak k asi h a lk o ja p o ltto p u ik si j a p ilk ­ k eeksi pilk eteh taalle, niitti p ih am aita j a hautoja, p aah to i su k sia j a poltti m ii­

lua H äk k ilässä. K o rtteeri lö y ty i T eili - kan T oiv o n kotoa. S uojan k entän k e n t­

täty ö t tu liv at m y ö s tu tu ik si j a hänen viim ein en ty ö m a an sa oli S aarijärv en u rh eilukenttä. H än oli k en tän en sim ­

m ä in en vah tim estari. K o n eista ei ollut tietoakaan. N u rm ik o t n iitettiin v iik a t­

te e lla j a lu is tin ra ta k o la ttiin ta lv isin rask a alla rau tak o lalla, jo lla is e n k ä y t­

töön ty ö su o jelu v altu u tetu t tän ä p äiv ä­

nä v älittöm ästi lu u ltav asti puuttuisivat.

L aina oli m yös ty ö tä pelkääm ätön ihm inen. H än teki k o titöitä, oli H y tö ­ sellä k arjakkona, sisäkkönä, p elto tö is­

sä j a v äänsi p ark k ia m y lly llä nahkurin- verstaalla.

L isätu lo t o liv a t tarpeen j a n iitä saa­

tiin S uojan narik asta j a saunottam ises- ta. H ak k araisten sauna oli kirkonkylä- lä iste n k ä y te ttä v iss ä . Y h te n ä ilta n a saattoi sau n o tettav ia o lla jo p a 50. L öy­

ly jä riitti kiu k aasta, jo k a oli Jalm arin kisällinnäyte. K irkolla oli saunoja tu o l­

loin harvassa.

H a k k a ra iste n ta lo oli ra k e n n e ttu a ik o in aa n O tto S ak sh o lm in jo h d o lla R a h k o la n k y lä ltä tu o d u is ta h irsistä.

H irre t ajettiin L u m p ero isten jä ä tä p it­

k in j a ajo issa oli m u k a n a p aljasjalk a i­

n e n h äk ä lä n p ittä ä lä in e n U rh o Jä n tti­

kin.

Jän tit

Jä n ttie n ta lo n oli ra k e n ta n u t jo s k u s vu o sisad an v aih tee ssa W e rn er Jäntti.

H än oli konek au p p ias, jo k a m öi Sin- g e r-o m p e lu k o n e ita j a se p araa tto reita h y v in la aja lla alueella. M y y n tialu e e­

seen k uu lu i S aarijärv en lisäksi K arstu ­ la, K ivijärvi, M ultia, K euruu, U u ra i­

nen j a Ä htäri. M a tk at Jän tti taittoi h e­

v o se lla tai p olkupyörällä.

W e rn er j a H ele n a Jä n tillä oli kuu- sipäinen lapsikatras. H eistä U rh o asuu

ed elleen H äk älän p ittää n tu n tu m assa S eurahuoneen vastapäätä. H än on asu ­ n ut syn n y in sijo illaan lähes koko ik ä n ­ sä. E n n en sotia U rh o ehti olla vähän aik aa tö issä m uualla. Sitten tuli sota- reissu, h aav o ittu m in en j a so k e u tu m i­

nen. S otien jä lk e e n hän p alasi H äkälän pittääseen j a asui siinä vuoteen 1947 sa ak k a , jo llo in k a m u u tti p erh e in ee n n y k y iselle paikalle.

U rh o n m u isto t H äk älän p ittään v ai­

h eista ovat värik k äät j a elävät. H u u ­ m o ria k aan ei puutu.

M y ö s Jä n te illä oli o p ittu ty ö n te ­ k o o n . K äy ty ä än k a n s a k o u lu a n eljä v u o tta U rh o lähti 12-vuotiaana p o ik a ­ sena hev o sh o m m iin , ensiksi m aatöihin j a m y ö h e m m in v o im ie n k a s v a e ssa m etsätöihin. V iim eisen tukkikuorm an- sa U rho kerto o ajan een sa 18-vuotiaa- n a H eram äestä L eu h u n k o sk en sahalle.

P u la-aik an a oli halkojen ajoa j a h ie k ­ k aak in U rh o ajoi.

P u la-aik a oli m on ille k o ettelem u s­

ten aikaa. N u o ret m ie h et jo u tu iv a t k e r­

ju u lle asti, kun so siaaliav u stu k sia ei tunnettu. "A ina piti o lla jo ta in te k e ­ m ässä, kun isä oli kotona. S illoin ei v o in u t m en n ä potk im aan p allo a tai olla jo u te n . E n m u ista sitä k uitenkaan p a­

halla. S iin ä oppi tek em ään työtä. E lä ­ m ä oli v aatim atonta, m u tta k oskaan ei tarv in n u t m ennä sy ö m ätö n n ä m aaten", to te aa U rho.

K aik k e in v a ik e in ta o li v u o sin a 1918 j a 1919, jo llo in k a jo u d u ttiin sy ö ­ m ään p ettu le ip ää j a o ravakeittoa. M u t­

ta m itä o li o ra v a k e itto ? Isä -W e rn e r am pui o ravia. N e n y le ttiin , la ite ttiin kylm ään v eteen p ihkan m aun poissaa-

(3)

H äkälänpittääläisiä perunapellolla. Vas. Iida ja Eino Sironen, Jalm ari ja Laina H akkarainen, A nna K olander ja edessä Esa H akkarainen. Takana näkyy nykyinen Sam po-lehden toim itus. 5.6.1956.

m iseksi, suolattiin j a p aiste ttiin le iv in ­ uunissa. L opuksi lih a p alat sekoitettiin k eitto o n peru n o itten , p o rk k an o id en j a n a u riitte n se k aa n . K u in k a h a n m o n i m ahtaisi tän ä p äiv än ä pistellä lau tasen ­ sa tyhjäksi, jo s tietäisi siinä olevan ora- v ak eitto a? E ip ä ta id a lö y ty ä en ää o ra­

v iakaan k eittoon asti.

Jänttien taloa asuivat loppu v aih ees­

sa A rtturi L epistö j a hänen v aim o n sa L em pi, U rhon sisar. A rtturi oli pelti- seppä j a h än e llä oli verstas p ih a p iiris­

sä. Jä n tin a su k k aista m a in ittak o o n v ie ­ lä M artta Jäntti, jo ta on luonn eh d ittu erään laisek si k o tih en g ettärek si om alla paikallaan.

V aik k a H äk ä län p ittää see n n ä y ttä ­ v ä t liitty n e et koneet, verstaat, p a lk ­ katyö j a liiketoim inta, ei sovi u n o h ­ taa sitä, että m yös p erin teise t m a a­

talouden p iirte et k u u lu iv at p ie n essä m itta k a a v a ssa tu o h o n k y lä y h te i­

söön. Jä n titk in sa iv a t m a ito n sa o m a sta lehm ästään. O m a luku si­

n änsä ov at y h te y d et H ytösen tilaan.

H äk älän p ittään p ajarak en n u s

H ak k araisten saunan takana oli m aa- laispaja, jo n n e p äästiin ed e llä m a in it­

tua S ep än k u jaa pitkin. P ajassa ei ollut koneita, vaan työ teh tiin ta v an o m a isil­

la m a ala isp a jan ty ö k a lu illa. T ao ttiin viikatteita, sirppejä. R audo itettiin re ­ k ie n ja la k s ia jn e ... T ietoni tästä p ajasta o v at vähäiset. Jo ssa in v aih ee ssa siinä on asuttu. T ähän v iittaa ed e llä m a in it­

tu traag in en onnettom uus.

P ajam äki

Jä n te istä se u ra a v a n a o li P aja m äk i.

T o d en n äk ö isesti täm än talon nim i v iit­

taa siihen, että tä ssä ta lo ssa asui v u o si­

en saato ssa u seita em . p ajassa työsken- n elleitä seppiä. S eppä P atisen m uistaa m oni, m utta j o ennen h än tä talo ssa on asunut seppiä. P atisilta talo siirtyi sep ­ p ä K e m p p a ise lle j a h e iltä e d e lle e n kau p p ias Jussi Ä ijäselle j a hänen v a i­

m olleen L yylille.

Jussi j a L yyli Ä ijänen p itiv ät k a u p ­ p aa W a h lm a n n in ta lo ssa j a sen jä lk e e n v astap äätä o le v assa talossa, jo n k a tu n ­ n em m e vieläk in T erv alan talona. Ä ijä- sen k a u p p a p a lv e li Ilo la n k a n k a a n a s u k k a ita v u o sik a u sie n ajan. M itä m ah to ik aan m y y jä ajate lla silloin, kun p ie n i p o ik a n e n p y y si k a h ta silak k a a p uotipaperiin k äärittäväksi, v aik k a se l­

västi oli annettu ohjeeksi: "K ävisitkö h ak e m a ssa Ä ijä seltä kaksi silliä?"

Ä ijästen jä lk e e n P aja m äe ssä asu i­

v at u lo so tto m ie s H u g o P aa n a n e n ja po liisi V eikko P ynnönen. H eiltä talo siirtyi v ak u u tu sasiam ies V ilho K au p ­ pise lle , jo k a aik an a an rak en si talon, jo s s a nyt on S am p o -leh d en toim itus.

H än rak en si m yös o m aa nim eään k a n ­ tavan V illen k u lm an , jo s s a aik o in aan oli ns. E lsa n b aa ri j a nyt R a v in to la L yhty. H ilk k a K auppinen piti V illen- k u lm a ssa kem ikalio-, paperi- j a le lu ­ k auppaa, jo k a tuli tutu k si m onille ah ­ kerille p o stim erk k ien kerääjille.

A u tu u d en a sia t tu le v at m yös H ä k ä ­ län pittään h isto ria ssa esille. L ih a k au p ­ pias V alde L iim atain en , jo k a piti lii­

kettään W a h lm a n n in talossa, oli lesta- d io la issa a rn a a ja j a v aik u tti o m a lta o saltaan siihen, että lestad io lain en h e ­ räty sliik e ju u rtu i S aarijärvelle.

P ajam äen talon viim eiset o m istajat o liv a t o p ettaja K erttu P u h ak ain en ja m e tsä te k n ik k o E v e rt P u h ak ain en . M u istan P ajam äen talo n n im enom aan P u h ak aisten talona, k o sk a siitä m in u l­

la on jo o m a k o h taisia m uistoja.

K erttu P u h ak ain en oli o pettajanani k an sak o u lu ssa 1. ja 4. luo k alla ja hän antoi viim eiset eväät y h te isk o u lu a v ar­

ten.

P aja m äe n ta lo ssa n äy ttäv ä t asu k ­ kaat v aih tu n een m elko ahkeraan. Sen seinät ovat p itäneet suojissaan m onien am m attien harjoittajia.

Iso-J u ssin m ökki

H ak k a ra iste n v astap ä ätä oli Iso -Ju ssin m ökki. Iso -Ju ssi oli Jussi, Ilola, H y tö ­ sen työ m ies. H än ty öskenteli H y tö sillä m aan v iljely k sen p arissa j a siinä lom as­

sa viljeli o m a a k essu m aa ta an m ö k k in ­ sä L u sik k a lin n a n p u o le ise ssa päässä.

P e ru n a m a a k in h ä n e llä o li j a jo s k u s

k uulem ani m ukaan m yös portti, jo lla H eralan k ärry tie suljettiin. Iso-Jussin vu o sip alk k a jo sk u s vanhaan aikaan oli o llu t y lläpidon lisäksi yhdet k esäv a at­

teet j a y h d et talvivaatteet, kahdet p ie k ­ sut j a 30,- p u h taan a käteen.

Iso -Ju ssilla oli Iid a-n im in en tytär, jo k a avio itu i E ino S irosen kanssa. Iso- Jussin k uolem an jä lk ee n m ö k istä a le t­

tiin k in k äy ttäm ää n n im e ä "Iitan j a E i­

non m ökki." M o lem m at o liv a t to d e lli­

sia k a n sa n ih m isiä . E ino oli S iv u lan h e v o s m ie h iä j a ajoi p e ru n a v a k o ja m uillekin. Iida oli H y tö sellä sisäkkönä j a piti m ö k k in sä H eralan pu o leisessa p ä ä ssä sik a a k o tita rp e isiin . Iid an ja E inon m ökki m uistetaan k o k o o n tu m is­

paikkana, jo n n e ko k o o n n u ttiin ta rin o i­

m aan j a vaihtam aan kuulum isia.

U se in Iid a k ä v ä isi H a k k a ra isilla to im itte le m assa asioita nojaten kädet selän ta k an a o ven k arm ia vasten. L i­

h av a j a ja la t h arallaan k äv e le v ä T essu- ko ira seurasi m ukana. T essu sai elää ham aan v an h u u teen sa saakka hyvissä hoivissa.

O ton M atti ja M atin M iina

E d ellä k äy tin n im ity stä "laa jen n e ttu H äkälän pitää", jo h o n luen k uuluviksi ainakin T aav etti j a M iin a H akkaraisen m ökin. O ton M atin m ökin ja R ah k o s­

ten talon. N äistä m in u lla ei ole tässä v aih ee sa p aljo a k errottavaa, T aavetin j a M iin an viim ein en le p o sija on L än ti­

sellä hautausm aalla. M uistan lap sen a käyneeni tu o ssa v aatim atto m assa m ö ­ kissä, jo n k a k altaisessa ei tän ä p äiv än ä kuk aan kuv ittelisi v o iv a n sa asua. M ö ­ kin seinät v u orattiin kerran v u o d essa k esk isu o m a laisilla j a liiste rin ä k äy tet­

tiin ruisvelliä.

(4)

O ton M atti, M atti Ilo la o li Iso-Jus- sin veli. H än oli H y tö se llä h evosm ie- h en ä j a oli G abriel H y tö sen luottom ies.

O to n M atti m a rk k in o i n a h k u rin v e rs- taan tuo tteita, ru k k asia ja kenkiä, k ie r­

täen p itä jä ä h ev oskyydillä.

H ä n e n v a im o sta a n isä n i R e in o H ak k arain en m u istaa hauskan piirteen, jo k a liitty y v ak a v iin asioihin. M atin M iin a tuli usein H ak k a ra isille lu k e ­ m aan K e sk isu o m a la is ta n ä h d ä k se e n

"kuka oli p ää ssy t nupistaan".

K ylässä, k o rtteerissa ja k irkossa

K ylässäk äy n tiin ei tarvittu k u tsukort- te ja, v a a n n aa p u riin v o itiin m e n n ä m uuten vain. A sio ita toim itettiin, k u u ­ lu m isia v aih d ettiin j a loahattiin. V a ik ­ k a eläm ä olik in u lk o isilta p u itteiltaa n v a a tim a to n ta j a ty ö tä te h tiin lu ja sti, ih m iset eliv ät ty y ty v äistä eläm ää.

Y h teisillä k o k o o n tu m isilla n äyttää o lleen aivan o m a m erk ity k sen sä. H ä- kälän p ittää stä n o u se v at esille k ak si ko k o o n tu m isp aik k aa: Iso -Ju ssin m ö k ­ ki j a H akkaraiset. Iso -Ju ssin m ökkiin, jo k a k äsitti p o rstu an j a tuvan, m ie h et k o k o o n tu iv a t tarinoim aan j a sauhutte- lem aan . T u p a a n m e n ijä ä oli v a sta ssa kessun savu j a tuoksu, sekä le p p o isa ilm apiiri. H ak k a ra isilla oli m yös p a n ­ nu usein kuum ana. H einäaikaan R eino k iik u tti k a h v ia p u o lik k a a n p u llo issa h ein äm ieh ille H äm e en n iem e en sa a k ­ ka. S tiin a-M aria A hola, L ain a äiti piti h u o lta siitä, että k ah v ia riitti m uillekin.

T ässä y h te y d essä k an n a tta a m a in i­

ta m y ö s H y tö se n v äen tu p a, jo k a oli sekä k o k o o n tu m is- että y ö p y m isp aik ­ ka. H ev o se t sa iv at y ö sijan n y k y ise n K allion G rillin k o h d alla sijain n e essa rapatallissa.

V esi haettiin W ah lm an n in ed estä Ilolan k aiv o lta j a p y y k k iä p estiin L um - p eroisen rannassa. N ykyajan teknisiä la itte ita ei ollut, ei alussa sähköäkään, k aik illa ei "ratiotakaan". Jä n tillä k y llä ­ kin oli p uhelin, jo lla voitiin hoid ella a sio ita vähän kauem m aksi.

T u o n ajan e lä m ä n ta p a a k u v a s ta a h y v in se, e ttä H ä k ä lä n p ittä ä to im i k irk k o k o rttee rip aik k a n a. R ip p ik o u lu ­ laisia oli keväisin j a syksyisin yökun- n issa ain ak in H ak k a ra isilla j a Jä n te il­

lä. O m an lukunsa m u o d o stiv at ne kirk- k o v ieraat, jo tk a saapuivat la u an ta in a rip p ik irjo itu k sia varten kirkolle. H ä k ä ­ län p ittää stä löytyi y ö sija j a aam ulla oli lyh y t m atka H erran P yhälle E h to o l­

liselle, jo ta H ugo W inter, P eitsa L eik-

P unainen kukko irti 20.8.1958. H akkaraisten talossa. Takana P ieni-L um peroinen ja Hytösen rakennuksia.

konen, E ero L eh tin en tai M a rk k u H o­

v ikoski ja k o iv a t. A in o P irttin e n K a l­

m arista m u istaa H a k k a ra isilla olleen seurakuntam m e 3 0 0 -v u o tisju h lien ai­

kaan niin paljon p orukkaa, että talo oli v iim eistä sijaa m yöten täynnä.

M onen suusta olen kuullut, että ai­

nakin 3 0 -lu v u lla k e rro ttiin y le ise sti k u m m itu sju ttu ja ja p elo teltiin lapsia.

S tiin a-M aria A h o la oli k ek sin y t lä äk ­ keen n iitä v astaan. H än oli isäni m u k a ­ na p u u seek äy n n eillä, k o sk a p u u se essä oli pim eää. T o im itu k sen aik an a m u m ­ m o veisasi o ven ta k an a S iio n in K an ­ nelta. N äin tu liv at K anteleen la u lu t tu ­ tuiksi. K irk o ssak äy n ti n äy ttää olleen m elko y le istä j a säännöllistä. N uoret p o jat m en iv ät y h d essä tai sitten m e n ­ tiin m u m m o n m ukana.

H äk älän p ittää v ä istyk öö n - R A U T A H E P O T U L E E

H äkälän p ittäässä synnyttiin, elettiin, raadettiin, le koteltiin, itkettiin , n au re t­

tiin j a u m m iste ttiin silm ät, reilu n p u o ­ len v u o sisad an verran. P aljo n on asio i­

ta, jo tk a eivät tähän k irjo itu k see n m a h ­ du, m utta jo ih in eh k ä m y ö h em m in on m a h d o llista palata.

H äkälän pittään ylle ilm esty i synk­

kiä p ilv iä jo ennen sotia. K uultiin, että h errat o v at su u n n ittelem a ssa ra u ta tie tä j a m aantietä. S o ta k atk aisi k u iten k in suunnitelm at, m utta ne tuliv at ajan k o h ­ taisiksi p u o le sta an sotien jä lk ee n . R au ­ tatien j a m aan tien lin jau k se ssa oli k a k ­ si v a ih to eh to a. N e v o ita isiin o h ja ta jo k o H eikkilän k au tta tai sitten Lum - p ero ise n ran ta a p itk in akkojen p y ykki- p aik k o jen yli siten, että H äk ä län pittää jä is i alle. J ä lk im m ä in e n v a ih to e h to voitti ja 5 0 -lu v u lla ry h dyttiin toim iin.

M u istan ne v aih ee t, jo llo in e rila isia m ittam ieh iä j a k ep in p y sty ttäjiä liikkui H äkälän pittäässä. O lin isäni m ukana taju am atta varm aankaan, k u in k a su u ­ rista asio ista oli k y sy m y s. T alot p u re t­

tiin, p ih a k o iv u t k a a d e ttiin , sa u n a ssa kylvettiin v iim eisen kerran, aitta siir­

rettiin m uualle, kun rau ta tie j a valtatie läh esty iv ät k a h d e lta suunnalta.

V iim e ise n ä o d o tti p u rk a m ista a n isovanhem pieni talo ikäänkuin u h m a­

ten uuden ajan tuloa. M ik äh än m e rk i­

tys oli silläkin, kun "lättähattu" eli kis- k o b u ssi ajoi S e u ra h u o n e e n k o h d alla pääty to p p areista läpi. Ei eh tin y t p y sä h ­ tyä, vaan m ein asi ajaa ik k u n a sta si­

sään? Y ritys k u ite n k in onnistui k u u ­ m ana elo k u isen a p ä iv ä n ä vähän eri ta ­ v alla tosin. H öy ry v etu ri sinkosi p u o ­ lenpäivän aikoihin k ip in ä n ru tik u iv a l­

le p ärek ato lle j a sai aik aan m elk o isen roihun. T alon väki k esäv ie ra in e en oli ju u ri syöm ässä, ku n tuli äkkilähtö: ulos j a nopeasti. V ain o sa irtaim isto sta e h ­ dittiin pelastaa.

V ain k a h d e n v iik o n p ä ä ssä o lisi ollu t Jalm ari j a L ain a H a k k a ra ise lla ,H äkälän pittään v iim eisillä a su k k ail­

la, n o rm aa li m u u tto u u teen k o tiin sa Jäntin U rhon j a E ste rin n aap u rik si, n y ­ kyiseen Ilolantie 13.

M inne m e n iv ä t H äk ä län p ittää n m uut asukkaat? Iid a j a E ino m u uttivat H eram äkeen S aarlundin n eitin p u n a i­

seen m ökkiin, jo k a vieläk in on p a ik a l­

laan S airaalan tien p äässä.

L e p istö t m u u ttiv a t K a rstu la a n j a P uhakaiset sairaalan alapuolelle n y k y i­

selle V ärjärin tielle firm an taloon.

M o n e n m a a llin e n v ae llu s on jo päättynyt, m utta m o n e lla se v ie lä j a t ­ kuu.

K uva: Olavi V allivaart

(5)

S iu n atu k si lopu k si

H äkälän p ittää elää v ieläkin Ilolankan- kaalla. S e e lä ä valo k u v issa. S e elää m uistoissa, jo ita on h erk u llista k u u n ­ nella.

P a ja m ä e n tie m u is tu tta a se p p ien p ajasta j a P ajam äen talo sta, N ahkurin- tie on saan u t n im en sä G abriel H ytösen nah k u rin v e rstaa sta , jo k a o li H y tö sen rannassa. Ilo lan tie kertoo, että tä tä tie- no o ta n im itettiin Ilolan k an k aak si. K is­

kojen v ieressä k asv aa vieläk in Iidan ja E inon p ihakuusia. K asvaa, k o sk a n ii­

den ju u re lla k asv o iv at aik o in aan m yös Iidan siat.

T äm än k irjo itu k sen i tiedot p e ru s­

tu v a t om iin m u isto ih in i j a tie to ih in i sekä erity isesti niihin k eskusteluihin, jo ita olen k äy n y t h äk älän p ittääläisten kanssa. H eistä m ain ittak o o n tä ssä y h ­ tey d essä U rh o Jäntti, K erttu j a E v ert P u h a k a in e n j a R e in o H ak k a ra in en . A ik aa täm än k irjoittam iseen oli n iu k a l­

ti. V irh ee llisiäk in tie to ja j a p u u tte ita saattaa esiintyä.

E n n en k a ik k e a tä m ä on k u v a u s H ä k ä lä n p ittä ä n ih m isistä j a h eid ä n elä m ä stä ä n n iin k u in m in ä o le n sen kuullut. Siksi n äk ö k u lm a on h en k ilö ­ kohtainen.

T u tu stu e ssa n i H ä k ä lä n p ittä ä n j a Ilo la n k a n k a a n e lä m ä n m e n o o n olen v a k u u ttu n u t siitä, e ttä n äin ä aik o in a m eidän on ta rp e ellista k uunnella, m i­

te n ennen elettiin, selvittiin j a m en tiin eteenpäin.

L o k ak u u ssa istuin U rh o Jäntin luo­

na. U rho v ie ttä ä eläk e p äiv iään Ilo la n ­ tie 1 l:s sä . T ällä to n tilla hän on asunut jo vuo d esta 1947 lähtien. U rh o so k e u ­

tui vähän ennen ja tk o so d a n p ää tty m is­

tä j a so tasairaalassa hän jo u tu i k a sv o ­ tusten eläm än tosiasioiden kanssa. H än kerto o silloin teh n ee n sä itselleen sel­

väksi, e ttä tä stä m e n n ää n eteenpäin:

"A sioita ei sa a kiertää, vaan ain a on m en täv ä vaikeitak in asio ita kohti", sa­

noo U rho, jo lta löytyy eläm änm yön- teisyyttä, v alo a ja hu u m o ria m uillekin ja ettav a k si. S okeus ei ole ollu t esteen ä

valolle.

V u o sie n m ittaan o n tontti tu llu t tu ­ tuksi jo k a ista n eliö sen ttim etriä m yöten ja y h ä tulee. U rh o h o ita a ku n to aan k ä ­ v e le m ä llä p ä iv ittä in ta lo n sa y m p ä ri u se ita kilom etrejä. 75 k ie rro sta tekee kuusi kilom etriä. M uiden ihm isten ih ­ m e tte ly t U rh o k u ittaa hyv än tah to isesti to team uksella: "A jatelkoot m itä ta h to ­ vat".

☆ ☆ ^

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

ki, Elias Kantala, Matti Paananen, Henrik Paavola, Johan Korpela, Erik Laasala ja Johan Noponen.. ”Esiin tuli talollinen Matti

Talo ei ollut saaressa, mutta sillä tavoin järven takana, ettei sinne ollut tietä.. Rantaa myötäili polku, jota käytettiin syksyin keväin

M uittarin Alliina tsaarin hovissa Meijän naapurina oi suuri talo, jossa oi poika ja kolome tytärtä: Eetla, Alliina ja Hilta. Pojalle annettiin talo, mutta tytöt lähtivät

Toikan edessä isännän ho lh okki Heikki Muhonen, isäntä Jussi, sylissä Lyyli, em äntä Emilia, sylissä

ta laskettu Leppämäen kuusi todettiin 150 vuoden ikäiseksi. Jos Pitkäkankaan kuusen iäksi arvioidaan 170 vuotta, se on ollut pienenä taimena silloin, kun

kirjoittajien esille tuomat esimerkit ovat hyviä, mutta miten pitkälle tieteenalat voi- vat integroitua, jää avoimeksi.. Nykyinen talo- ustiedehän näyttäisi

Tulokset tukevat Työkyvyn talo -mallin terveyden ja toimintakyvyn -kerroksen sekä johtamisen, työyhteisön ja työolojen -kerroksen tärkeyttä työkyvyn ulottuvuuksina.. Työkyvyn

Tapani Huovila Tanja Välisalo Viestinnän Talo 2013 on Jyväskylän yliopiston vies- tintätieteiden laitoksen opiske- lijoiden ideoima, suunnittelema ja toteuttama julkaisu..