E sa H ak k arain en P astori
Muistatko vielä HÄKÄLÄN PITTÄÄN - kyläyhteisön Ilolankankaalla?
K uvat: Reino H ak k arain en
H äkälän pittää kuvattuna keväällä 1953 Pienen L um eroisen suunnasta. V as. H akkaraisten talo ulkorakennuksineen, Iitan ja Einon m ökki, Jänttien talo ja Pajam äki. Edessä kulkee Saarijärvi-K annonkoski-tie.
"M ikä ihm een H äkälän p ittää? M issä sellainen on? V ai eikö sitä en ää o le kaan?" T ällaiset m ietteet ov at tu ttu ja tilanteesta, jo s s a puhe kään ty y H ä k ä län p ittääseen. S itä ei en ää ole, m utta oli aika, jo llo in siellä elettiin eläm än- m a k u ista eläm ää. M o n e t sen asu k k ais
ta v aik u ttav at vieläk in p aik k ak u n n a l
lam m e.
H äk älän p ittäässä oli m yös m inun en sim m äin en kotini päästyäni p o is lai
tokselta, jo s s a pastori M arkku H ovi- k o sk i eh ti sitä en n e n k a s ta a m in u t m uutam ien m uiden kanssa. M u u te ttu am m e pois isovahem pieni v in ttik am
K esäpäivä H äkälän pittäässä. Punkassa E sa H akkarainen.
m a rista M an sik k an iem e en sain se u ra
ta lä h eltä tuon k y lä y h teisö n v aih eita ain a sen lo p p u m e treille saakka. E lo kuun 20. p äiv än ä 1958 tu houtui ra i
v o k k aa ssa tu lip alo ssa isovanhem pieni koti. K u u siv u o tiaan p o ja n v iik a rin sil
m in seurasin pun aisen kukon rieh u n taa K yöpelim äeltä.
H äk älän p ittää n sijainti ja sen talot
P arh aiten p y sty m m e p aik allista m aa n tä m än e rik o ise n n im ise n p itä jä n , jo s o tam m e kiin to p isteek si P aav o n tien ja Ilo lantien ristey k sen eli ns. T irk k o sen kulm an. L äh d e m m e siitä k u lk em aan K a n n o n k o sk e n su u n ta an , tu le m m e H y tö sen k o h d alle j a v älittö m ästi sen jä lk e e n S eurahuoneen eli en tisen Lu- sikkalinnan kohdalle. Ja tk am m e v ielä n oin 100 m e triä suoraan, k u n n es tu lem m e k esk elle V altatie 13:sta. T ältä k o h d alta erkani v asem m alle H eralaan jo h ta v a kärrytie. V älittö m ästi riste y k sen v asem m alla katso en oli k o lm e ta lo a j a riste y k sessä k ärry tie n o ik e alla p u o le lla yksi m ökki. T ässä sijaitsi H ä kälän pittää, jo s ta ei ole p aik an p ää llä jä lje llä ju u ri m itään.
H äkälän pittää ei ollu t su u ru u d ella pilattu. S e k o o stu i n eljästä lusik k a- eli- ruok ak u n n asta. K u iten k in sen v u o si
ky m m en iin liittyy runsaasti k irk o n k y län j a erity isesti Ilo la n k an k aa n h isto riaa. T ässä k irjo itu k sessa on m a h d o l
lista vain p in ta p u o lisesti raa p aista ai
hetta.
K a n n o n k o sk i-V iita sa a ri -tie n j a H eralan k ärry tien riste y k sessä heti v a sem m alla oli isovanhem pieni Jalm ari j a L ain a H ak k araisen talo vinttik am a- reineen. T alo oli rak e n n ettu 1920-lu- vu n lo p u lla j a sitä n im itettiin sijain tin sa m u k aisesti N u rk k alak si. H ak k a ra is
ten jä lk e e n tuli Jän ttien talo j a sitten P a ja m ä k i-n im e ä k an ta n u t talo. P aja- m ä en ta lo s s a asu i v u o sie n m itta a n u se ita seppiä j a m uita a m m atin h arjo it
ta jia . S en v iim e is e t o m is ta ja t o liv a t E v ert j a K erttu P uhak ain en , jo tk a asu i
vat ta lo a v u o sin a 1 9 5 2 -5 6 .
V äh em m älle huo m io lle on jä ä n y t k e n tie s H a k k a ra iste n sau n an ta k a n a o llu t p a ja ra k e n n u s, jo n n e k u lje ttiin H ak k araisten j a Jän ttien raja lle ta lla an tu n u tta S ep än k u jaa p itkin. N im i H ä k ä län pittää ju o n ta a ju u re n sa tähän p a ja an . K errotaan, e ttä m u u an p arisk u n ta olisi m e nehtynyt h äk ä än tä ssä p a ja ra kennuksessa.
Jä lje llä on v ie lä Iso -Ju ssin m ökki H ak k a ra iste n v astap ä ätä K a n n o n k o s
k i-V iita sa a ri tien varressa, ikäänkuin k irk o n k y lä än saapuvien tu lliasem an a.
T ässä o n m inun H äkälän pittääni.
T yöm iehiä H ytösen pihassa noin vuonna 1928-29. T akana vas. Jalm ari H akkarai
nen, kaivom estari Aati K ovanen, M atti Ilola, E inari K oskinen. E dessä vas. R eino H akkarainen, Jouko H ytönen ja Pentti K oskinen.
K u u n n ellessan i m in u a v an h e m p ia to tean, e ttä m y ö s iso iso v a n h e m p ie n i T aavetti j a M iin a H ak k a ra ise n m ökki vo id aan la sk ea sam aan p ittää see n k u u luvaksi. T äm ä m ökki sijaitsi Iitan ja E in o n m ö k iltä a la sp ä in m e n tä e ssä m aan tien v asem m alla p u o le lla kuusten ju u rella. M yös O ton M atin m ökki ja R ah k o sten talo vo id aan la sk ea "laajen
nettuun" H äkälän p ittää see n sillä p e ru ste e lla , e ttä n iid e n a s u k k a illa oli k iin teä y hteys H y tö sen suuntaan. O ton M atin m ö k k i on v ie lä k in p aik allaa n o so ittee ssa P aja m äe n tie 7B. Sen v ie
re ssä sija in n u t R ah k o sten p a ik k a on sen sijaan purettu.
H äkälän p ittää oli sy n ty n y t v uosien sa a to ssa a h k e rien ty ö n te k o a p e lk ä ä m ättö m ien ih m isten k ätten tu lo k sen a Ilo lan k an k aalle H y tö sen m aille. S eutu oli lu o nnonkaunis. O li pelto ja, kentu- raa, p ih a k o iv u ja j a lä h ellä liplatti Pie- n i-L um peroinen. K irkkoonkin oli vain v aiv aiset 500 m etriä.
IH M IS IÄ T Y Ö N S Ä Ä Ä R E S S Ä
H ak k araiset
Jalm ari j a L ain a H ak k a ra in en asuivat p erh e in ee n k o iv u je n k atv eessa. A su in rak e n n u k sen lisäksi to n tilla oli sauna, liiteri, pu u see, m a ak e lla ri j a m y ö h e m m in a itta sekä m o o tto rip y ö rä lle ra k e n nettu vaja. P ih aa n kuu lu i lu o n n o llise s
ti m y ö s k a sv im a a . P u u ta rh a tu o tte e t saatiin o m asta takaa.
Jalm ari ty ö sk e n te li n ah k u rin a H y tösen ran n a ssa G ab riel H y tö sen n a h k u rin verstaalla. S iellä h än e llä oli jo n k in la in e n etu m ie h en asem a. N ahkurit oliv a t a m m attita ito ista väkeä. G abriel H ytönen kuoli v u o n n a 1930, jo n k a j ä l
keen n ah k u rin v e rstaa n to im in ta ja tk u i hänen p o ik a n sa V ih to rin jo h d o lla v u o teen 1939 saakka.
L eip ä oli k erä ttäv ä sieltä, m istä sen sai. O li te h täv ä sitä, m itä oli tarjo lla ja m ihin kykeni. N iin p ä Jalm arik in teki m o n e n laisia se k aty ö m ieh en töitä. H än pyy ti L u m p e ro isesta p u u su m p u illa sär
kiä m y y täv äk si sekä talv isin lankaka- tisk o illa särkiä sy öttikaloiksi m yyntiin, hak k asi h a lk o ja p o ltto p u ik si j a p ilk k eeksi pilk eteh taalle, niitti p ih am aita j a hautoja, p aah to i su k sia j a poltti m ii
lua H äk k ilässä. K o rtteeri lö y ty i T eili - kan T oiv o n kotoa. S uojan k entän k e n t
täty ö t tu liv at m y ö s tu tu ik si j a hänen viim ein en ty ö m a an sa oli S aarijärv en u rh eilukenttä. H än oli k en tän en sim
m ä in en vah tim estari. K o n eista ei ollut tietoakaan. N u rm ik o t n iitettiin v iik a t
te e lla j a lu is tin ra ta k o la ttiin ta lv isin rask a alla rau tak o lalla, jo lla is e n k ä y t
töön ty ö su o jelu v altu u tetu t tän ä p äiv ä
nä v älittöm ästi lu u ltav asti puuttuisivat.
L aina oli m yös ty ö tä pelkääm ätön ihm inen. H än teki k o titöitä, oli H y tö sellä k arjakkona, sisäkkönä, p elto tö is
sä j a v äänsi p ark k ia m y lly llä nahkurin- verstaalla.
L isätu lo t o liv a t tarpeen j a n iitä saa
tiin S uojan narik asta j a saunottam ises- ta. H ak k araisten sauna oli kirkonkylä- lä iste n k ä y te ttä v iss ä . Y h te n ä ilta n a saattoi sau n o tettav ia o lla jo p a 50. L öy
ly jä riitti kiu k aasta, jo k a oli Jalm arin kisällinnäyte. K irkolla oli saunoja tu o l
loin harvassa.
H a k k a ra iste n ta lo oli ra k e n n e ttu a ik o in aa n O tto S ak sh o lm in jo h d o lla R a h k o la n k y lä ltä tu o d u is ta h irsistä.
H irre t ajettiin L u m p ero isten jä ä tä p it
k in j a ajo issa oli m u k a n a p aljasjalk a i
n e n h äk ä lä n p ittä ä lä in e n U rh o Jä n tti
kin.
Jän tit
Jä n ttie n ta lo n oli ra k e n ta n u t jo s k u s vu o sisad an v aih tee ssa W e rn er Jäntti.
H än oli konek au p p ias, jo k a m öi Sin- g e r-o m p e lu k o n e ita j a se p araa tto reita h y v in la aja lla alueella. M y y n tialu e e
seen k uu lu i S aarijärv en lisäksi K arstu la, K ivijärvi, M ultia, K euruu, U u ra i
nen j a Ä htäri. M a tk at Jän tti taittoi h e
v o se lla tai p olkupyörällä.
W e rn er j a H ele n a Jä n tillä oli kuu- sipäinen lapsikatras. H eistä U rh o asuu
ed elleen H äk älän p ittää n tu n tu m assa S eurahuoneen vastapäätä. H än on asu n ut syn n y in sijo illaan lähes koko ik ä n sä. E n n en sotia U rh o ehti olla vähän aik aa tö issä m uualla. Sitten tuli sota- reissu, h aav o ittu m in en j a so k e u tu m i
nen. S otien jä lk e e n hän p alasi H äkälän pittääseen j a asui siinä vuoteen 1947 sa ak k a , jo llo in k a m u u tti p erh e in ee n n y k y iselle paikalle.
U rh o n m u isto t H äk älän p ittään v ai
h eista ovat värik k äät j a elävät. H u u m o ria k aan ei puutu.
M y ö s Jä n te illä oli o p ittu ty ö n te k o o n . K äy ty ä än k a n s a k o u lu a n eljä v u o tta U rh o lähti 12-vuotiaana p o ik a sena hev o sh o m m iin , ensiksi m aatöihin j a m y ö h e m m in v o im ie n k a s v a e ssa m etsätöihin. V iim eisen tukkikuorm an- sa U rho kerto o ajan een sa 18-vuotiaa- n a H eram äestä L eu h u n k o sk en sahalle.
P u la-aik an a oli halkojen ajoa j a h ie k k aak in U rh o ajoi.
P u la-aik a oli m on ille k o ettelem u s
ten aikaa. N u o ret m ie h et jo u tu iv a t k e r
ju u lle asti, kun so siaaliav u stu k sia ei tunnettu. "A ina piti o lla jo ta in te k e m ässä, kun isä oli kotona. S illoin ei v o in u t m en n ä potk im aan p allo a tai olla jo u te n . E n m u ista sitä k uitenkaan p a
halla. S iin ä oppi tek em ään työtä. E lä m ä oli v aatim atonta, m u tta k oskaan ei tarv in n u t m ennä sy ö m ätö n n ä m aaten", to te aa U rho.
K aik k e in v a ik e in ta o li v u o sin a 1918 j a 1919, jo llo in k a jo u d u ttiin sy ö m ään p ettu le ip ää j a o ravakeittoa. M u t
ta m itä o li o ra v a k e itto ? Isä -W e rn e r am pui o ravia. N e n y le ttiin , la ite ttiin kylm ään v eteen p ihkan m aun poissaa-
H äkälänpittääläisiä perunapellolla. Vas. Iida ja Eino Sironen, Jalm ari ja Laina H akkarainen, A nna K olander ja edessä Esa H akkarainen. Takana näkyy nykyinen Sam po-lehden toim itus. 5.6.1956.
m iseksi, suolattiin j a p aiste ttiin le iv in uunissa. L opuksi lih a p alat sekoitettiin k eitto o n peru n o itten , p o rk k an o id en j a n a u riitte n se k aa n . K u in k a h a n m o n i m ahtaisi tän ä p äiv än ä pistellä lau tasen sa tyhjäksi, jo s tietäisi siinä olevan ora- v ak eitto a? E ip ä ta id a lö y ty ä en ää o ra
v iakaan k eittoon asti.
Jänttien taloa asuivat loppu v aih ees
sa A rtturi L epistö j a hänen v aim o n sa L em pi, U rhon sisar. A rtturi oli pelti- seppä j a h än e llä oli verstas p ih a p iiris
sä. Jä n tin a su k k aista m a in ittak o o n v ie lä M artta Jäntti, jo ta on luonn eh d ittu erään laisek si k o tih en g ettärek si om alla paikallaan.
V aik k a H äk ä län p ittää see n n ä y ttä v ä t liitty n e et koneet, verstaat, p a lk katyö j a liiketoim inta, ei sovi u n o h taa sitä, että m yös p erin teise t m a a
talouden p iirte et k u u lu iv at p ie n essä m itta k a a v a ssa tu o h o n k y lä y h te i
söön. Jä n titk in sa iv a t m a ito n sa o m a sta lehm ästään. O m a luku si
n änsä ov at y h te y d et H ytösen tilaan.
H äk älän p ittään p ajarak en n u s
H ak k araisten saunan takana oli m aa- laispaja, jo n n e p äästiin ed e llä m a in it
tua S ep än k u jaa pitkin. P ajassa ei ollut koneita, vaan työ teh tiin ta v an o m a isil
la m a ala isp a jan ty ö k a lu illa. T ao ttiin viikatteita, sirppejä. R audo itettiin re k ie n ja la k s ia jn e ... T ietoni tästä p ajasta o v at vähäiset. Jo ssa in v aih ee ssa siinä on asuttu. T ähän v iittaa ed e llä m a in it
tu traag in en onnettom uus.
P ajam äki
Jä n te istä se u ra a v a n a o li P aja m äk i.
T o d en n äk ö isesti täm än talon nim i v iit
taa siihen, että tä ssä ta lo ssa asui v u o si
en saato ssa u seita em . p ajassa työsken- n elleitä seppiä. S eppä P atisen m uistaa m oni, m utta j o ennen h än tä talo ssa on asunut seppiä. P atisilta talo siirtyi sep p ä K e m p p a ise lle j a h e iltä e d e lle e n kau p p ias Jussi Ä ijäselle j a hänen v a i
m olleen L yylille.
Jussi j a L yyli Ä ijänen p itiv ät k a u p p aa W a h lm a n n in ta lo ssa j a sen jä lk e e n v astap äätä o le v assa talossa, jo n k a tu n n em m e vieläk in T erv alan talona. Ä ijä- sen k a u p p a p a lv e li Ilo la n k a n k a a n a s u k k a ita v u o sik a u sie n ajan. M itä m ah to ik aan m y y jä ajate lla silloin, kun p ie n i p o ik a n e n p y y si k a h ta silak k a a p uotipaperiin k äärittäväksi, v aik k a se l
västi oli annettu ohjeeksi: "K ävisitkö h ak e m a ssa Ä ijä seltä kaksi silliä?"
Ä ijästen jä lk e e n P aja m äe ssä asu i
v at u lo so tto m ie s H u g o P aa n a n e n ja po liisi V eikko P ynnönen. H eiltä talo siirtyi v ak u u tu sasiam ies V ilho K au p pise lle , jo k a aik an a an rak en si talon, jo s s a nyt on S am p o -leh d en toim itus.
H än rak en si m yös o m aa nim eään k a n tavan V illen k u lm an , jo s s a aik o in aan oli ns. E lsa n b aa ri j a nyt R a v in to la L yhty. H ilk k a K auppinen piti V illen- k u lm a ssa kem ikalio-, paperi- j a le lu k auppaa, jo k a tuli tutu k si m onille ah kerille p o stim erk k ien kerääjille.
A u tu u d en a sia t tu le v at m yös H ä k ä län pittään h isto ria ssa esille. L ih a k au p pias V alde L iim atain en , jo k a piti lii
kettään W a h lm a n n in talossa, oli lesta- d io la issa a rn a a ja j a v aik u tti o m a lta o saltaan siihen, että lestad io lain en h e räty sliik e ju u rtu i S aarijärvelle.
P ajam äen talon viim eiset o m istajat o liv a t o p ettaja K erttu P u h ak ain en ja m e tsä te k n ik k o E v e rt P u h ak ain en . M u istan P ajam äen talo n n im enom aan P u h ak aisten talona, k o sk a siitä m in u l
la on jo o m a k o h taisia m uistoja.
K erttu P u h ak ain en oli o pettajanani k an sak o u lu ssa 1. ja 4. luo k alla ja hän antoi viim eiset eväät y h te isk o u lu a v ar
ten.
P aja m äe n ta lo ssa n äy ttäv ä t asu k kaat v aih tu n een m elko ahkeraan. Sen seinät ovat p itäneet suojissaan m onien am m attien harjoittajia.
Iso-J u ssin m ökki
H ak k a ra iste n v astap ä ätä oli Iso -Ju ssin m ökki. Iso -Ju ssi oli Jussi, Ilola, H y tö sen työ m ies. H än ty öskenteli H y tö sillä m aan v iljely k sen p arissa j a siinä lom as
sa viljeli o m a a k essu m aa ta an m ö k k in sä L u sik k a lin n a n p u o le ise ssa päässä.
P e ru n a m a a k in h ä n e llä o li j a jo s k u s
k uulem ani m ukaan m yös portti, jo lla H eralan k ärry tie suljettiin. Iso-Jussin vu o sip alk k a jo sk u s vanhaan aikaan oli o llu t y lläpidon lisäksi yhdet k esäv a at
teet j a y h d et talvivaatteet, kahdet p ie k sut j a 30,- p u h taan a käteen.
Iso -Ju ssilla oli Iid a-n im in en tytär, jo k a avio itu i E ino S irosen kanssa. Iso- Jussin k uolem an jä lk ee n m ö k istä a le t
tiin k in k äy ttäm ää n n im e ä "Iitan j a E i
non m ökki." M o lem m at o liv a t to d e lli
sia k a n sa n ih m isiä . E ino oli S iv u lan h e v o s m ie h iä j a ajoi p e ru n a v a k o ja m uillekin. Iida oli H y tö sellä sisäkkönä j a piti m ö k k in sä H eralan pu o leisessa p ä ä ssä sik a a k o tita rp e isiin . Iid an ja E inon m ökki m uistetaan k o k o o n tu m is
paikkana, jo n n e ko k o o n n u ttiin ta rin o i
m aan j a vaihtam aan kuulum isia.
U se in Iid a k ä v ä isi H a k k a ra isilla to im itte le m assa asioita nojaten kädet selän ta k an a o ven k arm ia vasten. L i
h av a j a ja la t h arallaan k äv e le v ä T essu- ko ira seurasi m ukana. T essu sai elää ham aan v an h u u teen sa saakka hyvissä hoivissa.
O ton M atti ja M atin M iina
E d ellä k äy tin n im ity stä "laa jen n e ttu H äkälän pitää", jo h o n luen k uuluviksi ainakin T aav etti j a M iin a H akkaraisen m ökin. O ton M atin m ökin ja R ah k o s
ten talon. N äistä m in u lla ei ole tässä v aih ee sa p aljo a k errottavaa, T aavetin j a M iin an viim ein en le p o sija on L än ti
sellä hautausm aalla. M uistan lap sen a käyneeni tu o ssa v aatim atto m assa m ö kissä, jo n k a k altaisessa ei tän ä p äiv än ä kuk aan kuv ittelisi v o iv a n sa asua. M ö kin seinät v u orattiin kerran v u o d essa k esk isu o m a laisilla j a liiste rin ä k äy tet
tiin ruisvelliä.
O ton M atti, M atti Ilo la o li Iso-Jus- sin veli. H än oli H y tö se llä h evosm ie- h en ä j a oli G abriel H y tö sen luottom ies.
O to n M atti m a rk k in o i n a h k u rin v e rs- taan tuo tteita, ru k k asia ja kenkiä, k ie r
täen p itä jä ä h ev oskyydillä.
H ä n e n v a im o sta a n isä n i R e in o H ak k arain en m u istaa hauskan piirteen, jo k a liitty y v ak a v iin asioihin. M atin M iin a tuli usein H ak k a ra isille lu k e m aan K e sk isu o m a la is ta n ä h d ä k se e n
"kuka oli p ää ssy t nupistaan".
K ylässä, k o rtteerissa ja k irkossa
K ylässäk äy n tiin ei tarvittu k u tsukort- te ja, v a a n n aa p u riin v o itiin m e n n ä m uuten vain. A sio ita toim itettiin, k u u lu m isia v aih d ettiin j a loahattiin. V a ik k a eläm ä olik in u lk o isilta p u itteiltaa n v a a tim a to n ta j a ty ö tä te h tiin lu ja sti, ih m iset eliv ät ty y ty v äistä eläm ää.
Y h teisillä k o k o o n tu m isilla n äyttää o lleen aivan o m a m erk ity k sen sä. H ä- kälän p ittää stä n o u se v at esille k ak si ko k o o n tu m isp aik k aa: Iso -Ju ssin m ö k ki j a H akkaraiset. Iso -Ju ssin m ökkiin, jo k a k äsitti p o rstu an j a tuvan, m ie h et k o k o o n tu iv a t tarinoim aan j a sauhutte- lem aan . T u p a a n m e n ijä ä oli v a sta ssa kessun savu j a tuoksu, sekä le p p o isa ilm apiiri. H ak k a ra isilla oli m yös p a n nu usein kuum ana. H einäaikaan R eino k iik u tti k a h v ia p u o lik k a a n p u llo issa h ein äm ieh ille H äm e en n iem e en sa a k ka. S tiin a-M aria A hola, L ain a äiti piti h u o lta siitä, että k ah v ia riitti m uillekin.
T ässä y h te y d essä k an n a tta a m a in i
ta m y ö s H y tö se n v äen tu p a, jo k a oli sekä k o k o o n tu m is- että y ö p y m isp aik ka. H ev o se t sa iv at y ö sijan n y k y ise n K allion G rillin k o h d alla sijain n e essa rapatallissa.
V esi haettiin W ah lm an n in ed estä Ilolan k aiv o lta j a p y y k k iä p estiin L um - p eroisen rannassa. N ykyajan teknisiä la itte ita ei ollut, ei alussa sähköäkään, k aik illa ei "ratiotakaan". Jä n tillä k y llä kin oli p uhelin, jo lla voitiin hoid ella a sio ita vähän kauem m aksi.
T u o n ajan e lä m ä n ta p a a k u v a s ta a h y v in se, e ttä H ä k ä lä n p ittä ä to im i k irk k o k o rttee rip aik k a n a. R ip p ik o u lu laisia oli keväisin j a syksyisin yökun- n issa ain ak in H ak k a ra isilla j a Jä n te il
lä. O m an lukunsa m u o d o stiv at ne kirk- k o v ieraat, jo tk a saapuivat la u an ta in a rip p ik irjo itu k sia varten kirkolle. H ä k ä län p ittää stä löytyi y ö sija j a aam ulla oli lyh y t m atka H erran P yhälle E h to o l
liselle, jo ta H ugo W inter, P eitsa L eik-
P unainen kukko irti 20.8.1958. H akkaraisten talossa. Takana P ieni-L um peroinen ja Hytösen rakennuksia.
konen, E ero L eh tin en tai M a rk k u H o
v ikoski ja k o iv a t. A in o P irttin e n K a l
m arista m u istaa H a k k a ra isilla olleen seurakuntam m e 3 0 0 -v u o tisju h lien ai
kaan niin paljon p orukkaa, että talo oli v iim eistä sijaa m yöten täynnä.
M onen suusta olen kuullut, että ai
nakin 3 0 -lu v u lla k e rro ttiin y le ise sti k u m m itu sju ttu ja ja p elo teltiin lapsia.
S tiin a-M aria A h o la oli k ek sin y t lä äk keen n iitä v astaan. H än oli isäni m u k a na p u u seek äy n n eillä, k o sk a p u u se essä oli pim eää. T o im itu k sen aik an a m u m m o veisasi o ven ta k an a S iio n in K an nelta. N äin tu liv at K anteleen la u lu t tu tuiksi. K irk o ssak äy n ti n äy ttää olleen m elko y le istä j a säännöllistä. N uoret p o jat m en iv ät y h d essä tai sitten m e n tiin m u m m o n m ukana.
H äk älän p ittää v ä istyk öö n - R A U T A H E P O T U L E E
H äkälän p ittäässä synnyttiin, elettiin, raadettiin, le koteltiin, itkettiin , n au re t
tiin j a u m m iste ttiin silm ät, reilu n p u o len v u o sisad an verran. P aljo n on asio i
ta, jo tk a eivät tähän k irjo itu k see n m a h du, m utta jo ih in eh k ä m y ö h em m in on m a h d o llista palata.
H äkälän pittään ylle ilm esty i synk
kiä p ilv iä jo ennen sotia. K uultiin, että h errat o v at su u n n ittelem a ssa ra u ta tie tä j a m aantietä. S o ta k atk aisi k u iten k in suunnitelm at, m utta ne tuliv at ajan k o h taisiksi p u o le sta an sotien jä lk ee n . R au tatien j a m aan tien lin jau k se ssa oli k a k si v a ih to eh to a. N e v o ita isiin o h ja ta jo k o H eikkilän k au tta tai sitten Lum - p ero ise n ran ta a p itk in akkojen p y ykki- p aik k o jen yli siten, että H äk ä län pittää jä is i alle. J ä lk im m ä in e n v a ih to e h to voitti ja 5 0 -lu v u lla ry h dyttiin toim iin.
M u istan ne v aih ee t, jo llo in e rila isia m ittam ieh iä j a k ep in p y sty ttäjiä liikkui H äkälän pittäässä. O lin isäni m ukana taju am atta varm aankaan, k u in k a su u rista asio ista oli k y sy m y s. T alot p u re t
tiin, p ih a k o iv u t k a a d e ttiin , sa u n a ssa kylvettiin v iim eisen kerran, aitta siir
rettiin m uualle, kun rau ta tie j a valtatie läh esty iv ät k a h d e lta suunnalta.
V iim e ise n ä o d o tti p u rk a m ista a n isovanhem pieni talo ikäänkuin u h m a
ten uuden ajan tuloa. M ik äh än m e rk i
tys oli silläkin, kun "lättähattu" eli kis- k o b u ssi ajoi S e u ra h u o n e e n k o h d alla pääty to p p areista läpi. Ei eh tin y t p y sä h tyä, vaan m ein asi ajaa ik k u n a sta si
sään? Y ritys k u ite n k in onnistui k u u m ana elo k u isen a p ä iv ä n ä vähän eri ta v alla tosin. H öy ry v etu ri sinkosi p u o lenpäivän aikoihin k ip in ä n ru tik u iv a l
le p ärek ato lle j a sai aik aan m elk o isen roihun. T alon väki k esäv ie ra in e en oli ju u ri syöm ässä, ku n tuli äkkilähtö: ulos j a nopeasti. V ain o sa irtaim isto sta e h dittiin pelastaa.
V ain k a h d e n v iik o n p ä ä ssä o lisi ollu t Jalm ari j a L ain a H a k k a ra ise lla ,H äkälän pittään v iim eisillä a su k k ail
la, n o rm aa li m u u tto u u teen k o tiin sa Jäntin U rhon j a E ste rin n aap u rik si, n y kyiseen Ilolantie 13.
M inne m e n iv ä t H äk ä län p ittää n m uut asukkaat? Iid a j a E ino m u uttivat H eram äkeen S aarlundin n eitin p u n a i
seen m ökkiin, jo k a vieläk in on p a ik a l
laan S airaalan tien p äässä.
L e p istö t m u u ttiv a t K a rstu la a n j a P uhakaiset sairaalan alapuolelle n y k y i
selle V ärjärin tielle firm an taloon.
M o n e n m a a llin e n v ae llu s on jo päättynyt, m utta m o n e lla se v ie lä j a t kuu.
K uva: Olavi V allivaart
S iu n atu k si lopu k si
H äkälän p ittää elää v ieläkin Ilolankan- kaalla. S e e lä ä valo k u v issa. S e elää m uistoissa, jo ita on h erk u llista k u u n nella.
P a ja m ä e n tie m u is tu tta a se p p ien p ajasta j a P ajam äen talo sta, N ahkurin- tie on saan u t n im en sä G abriel H ytösen nah k u rin v e rstaa sta , jo k a o li H y tö sen rannassa. Ilo lan tie kertoo, että tä tä tie- no o ta n im itettiin Ilolan k an k aak si. K is
kojen v ieressä k asv aa vieläk in Iidan ja E inon p ihakuusia. K asvaa, k o sk a n ii
den ju u re lla k asv o iv at aik o in aan m yös Iidan siat.
T äm än k irjo itu k sen i tiedot p e ru s
tu v a t om iin m u isto ih in i j a tie to ih in i sekä erity isesti niihin k eskusteluihin, jo ita olen k äy n y t h äk älän p ittääläisten kanssa. H eistä m ain ittak o o n tä ssä y h tey d essä U rh o Jäntti, K erttu j a E v ert P u h a k a in e n j a R e in o H ak k a ra in en . A ik aa täm än k irjoittam iseen oli n iu k a l
ti. V irh ee llisiäk in tie to ja j a p u u tte ita saattaa esiintyä.
E n n en k a ik k e a tä m ä on k u v a u s H ä k ä lä n p ittä ä n ih m isistä j a h eid ä n elä m ä stä ä n n iin k u in m in ä o le n sen kuullut. Siksi n äk ö k u lm a on h en k ilö kohtainen.
T u tu stu e ssa n i H ä k ä lä n p ittä ä n j a Ilo la n k a n k a a n e lä m ä n m e n o o n olen v a k u u ttu n u t siitä, e ttä n äin ä aik o in a m eidän on ta rp e ellista k uunnella, m i
te n ennen elettiin, selvittiin j a m en tiin eteenpäin.
L o k ak u u ssa istuin U rh o Jäntin luo
na. U rho v ie ttä ä eläk e p äiv iään Ilo la n tie 1 l:s sä . T ällä to n tilla hän on asunut jo vuo d esta 1947 lähtien. U rh o so k e u
tui vähän ennen ja tk o so d a n p ää tty m is
tä j a so tasairaalassa hän jo u tu i k a sv o tusten eläm än tosiasioiden kanssa. H än kerto o silloin teh n ee n sä itselleen sel
väksi, e ttä tä stä m e n n ää n eteenpäin:
"A sioita ei sa a kiertää, vaan ain a on m en täv ä vaikeitak in asio ita kohti", sa
noo U rho, jo lta löytyy eläm änm yön- teisyyttä, v alo a ja hu u m o ria m uillekin ja ettav a k si. S okeus ei ole ollu t esteen ä
valolle.
V u o sie n m ittaan o n tontti tu llu t tu tuksi jo k a ista n eliö sen ttim etriä m yöten ja y h ä tulee. U rh o h o ita a ku n to aan k ä v e le m ä llä p ä iv ittä in ta lo n sa y m p ä ri u se ita kilom etrejä. 75 k ie rro sta tekee kuusi kilom etriä. M uiden ihm isten ih m e tte ly t U rh o k u ittaa hyv än tah to isesti to team uksella: "A jatelkoot m itä ta h to vat".
☆ ☆ ^
