Mäntsälä mielellään : Osa 2/3 · DIGI

Ohkolankylänraitti 1920^-luvullaennen

uusjaontoteutumista. Tie on^jo 1600-lu- vun^lopulla mainittuHelsingin jaMäntsä- länvälinen maantie.^EtualallaonVähään-

kylään jaArolaamenevän tien alku.

Kylänraitti samaltakohdalta ^nykyisin.

Keskellä ^{näkyväpunainenpuutalo} on vanha kestikievari.

Ohkolankylä^lieneesyntynyt jokeskiajalla,^vaikka

ensimmäisetkirjalliset^{merkinnätovatvuodelta 1548,} jolloinsekuului Sipoon suurpitäjään. Ohkolan asuk- kaat olivat^Porvoon Vanhamoision kuninkaankarta-

nonvuokraviljelijöitä, jotka^maksoivatvuotuisen so- pimusveron ja tekivät päivätöitä kuninkaankartanos- sa.Vanhamoisiossa

pidettiin

vuokraviljelijöille^omat käräjätkin, ^muttakirkossa ohkolalaiset kävivät Sipoos- sa. Heidänomakirkkotiensä kulki jokivartta^etelään.

Muiden Mäntsälänkylien ^tavoinOhkola köyhtyi 1600-luvulla. Sen 15 tilasta 12oli merkittty^veron- maksukyvyttömiksi eli autioiksi. Vuonna

1693

^maan- mittari Samuel Brotherus arveli kylänköyhyyden ^syyk

sihallaa,”jokavuosittain ehkäisee kasvua ja tekeetäs- täkylästä rutiköyhän.

Kehitystä auttoi uusiOhkolan kautta kulkeva^maan- tie, jokarakennettiin 1600-luvun

lopulla.

Se kulki MäntsälästäHirvihaaran, Ohkolan,Kellokosken ja Järvenpään kautta Hyrylään ja yhdisti vanhan^Porvoo- seenjohtavanMeritien Helsinkiin johtavaan^Hämeen- tiehen. Isonvihan jälkeenOhkolaan perustettiin kesti- kievari, joka^1700-luvun

puolivälissä

toimi ^{Mäkelässä,}

muttaseuraavalla vuosisadalla Hemmilän^talossa, mis- sä nuorenAleksis Kivenkin tiedetään ihastuneen kieva- rinkauniiseenAuroraan.

Vuonna 1698 Ohkola oli liitetty Mäntsälän seurakun-

taan, mutta 1830-luvulle saakka ohkolalaisetkuului-

vateri käräjäkuntaan kuin muupitäjä.Kruunu käyt- ti Ohkolantilojen vuokratulojaarmeijan ylläpitoon.

Mäkelästä tlui

1700-luvulla

^{upseerienvirkatalo,} jonka

isännät olivatensinruotuarmeijan

vääpeleitä,

^myöhem

BlåfieldintaloOhkolan raitin varrella.

minadjutanttejaja luutnantteja.Vuonna

1766

^{lunastivatPirjolan,}

Ollilan, Mikkolan, Poterin jaRiiskilän isännät tilansa kruunulta pe- rintötiloiksi. ^Ennen isonjaon alkuaostettiinvielä

perinnöksi puolet

Jaakkolan

jaEerolan kantatiloista.

Isonjaon jälkeenOhkolan tilaluku kasvoi nopeasti. Vuoteen 1809 mennessätilojaoli jo

34

ja torppia 10.Useimmat olivat ehtineet hankkia tiloilleen sukuoikeuden. Samoihin aikoihin kuului kylän vakituisiin asukkaisiinseppä, joka^{ilmeisesti asuiOhkolan Öljy-} mäellä, sekä siltavouti Thorstedt.

Talonpoikaiskylän elämänjärjestys^mullistui,kun Ohkolan kylän takamaille Kaukasten kosken partaalle syntyi

1870-luvulla

^lanka-

rullatehdas, jonkaperustaja jaensimmäinenisännöitsijä oli Kello- kosken tehtaanpatruuna Robert Björkenheim.Kaukaan rullateh-

dastoimi Ohkolassavuoteen 1898. Sen^{nimi on}säilynyt^samanyh-

tiön Lappeenrantaanperustamassa puunjalostuksen suuryrityksessä Kaukaan tehtaissa. Vonna1902entisenrullatehtaan kiinteistössä

aloitti toimintansa Suomen vanutehdas. Autonomian ajan loppuvuo- sina se oli liikevaihdoltaan pitäjän suurin yritys, vaikkapääosa^tuo-

tannosta valmistuikin pitäjänrajan toisella

puolella Jokelan

^tehtail-

la. Työntekijöitä oli tehtaalla enimmillään yli 150.

<■ ^,

;’l

K:

5a ^v. 1,

■yji ^./

K ^{i /}

MM

^r'

Mb i

AI r

[i, -r

'v

••;. •'■^:

v-v

'

\

y’

di

•XV

■K

‘v^; 'l

•/

:/

VL

1

iJ

j- ^--■>"^«g.

Vähitellen alkoi Ohkolassa näkyätalonpoikaiskylän ja tehtaankulman työväen vastakkai- suus. Ohkolaan olivuonna 1891perustettuomakansakoulu, jota varsinkin kirkkoherra Aspelund piti

tarpeellisena,

sillä kylän maineoli huono

tappeluiden

jarunsaanviinanjuon

nintakia.KansakoulunopettajaHelrid Siutilan aloitteesta kylään perustettiin ensinrait- tiusyhdistys ja 1899myösMäntsälän nuorisoseuran sivuosasto.

••

Suurlakkovuonna 1905 perustettiin Ohkolaantyöväenyhdistys, jonkajäsenmääräkuu- sinkertaistui^vuosina

1916-1917.

Vuonna 1917 syntyi Kaukaan tehtaalleomatyöväenyh- distys ja^samanavuoden keväällä siirryttiin tehtailla kahdeksantuntiseen työpäivään. Syk- syllä vanutehtaalla aloittitoimintansapunaistenjärjestyskaarti.Sen kutsusta tehtaallesaa- pui kansalaissodan alussa tammikuussa 1918 Hyvinkäältä punakaartin “lentäväosasto”,

joka ampui neljä tehtaan konttoriväkeen kuulunutta ja ryösti kassan.

y A.

Nämäristiriidat olivat yhätaustalla,kun Mäntsälän suojeluskuntalaiset27. helmikuuta 1932estivätväkivalloin sosialidemokraattistakansanedustajaaMikko Erichiä

puhumas-

taOhkolantyöväentalolla. Selkkauksestakehkeytyi^{ns.Mäntsälän}

kapina,

joka^laukesi

vastakun presidentti Svinhuvudvetosiradiossa suojeluskuntalaisiinjakäski

palata

kotiin.

Kaukaan teollisuusyhteisön ja Ohkolan kylän yhteinen taival päättyi vuonna 1952,kun tehdas ja sitä ympäröiväasutusliitettiin osaksi Hyvinkäätä. Poliittista vastakkainasettelua tasoitti_myöskylään ^muuttanutsiirtoväki. Sotien jälkeen^{kyläläisiäon}yhdistänyt koulun januorisoseuran virittämä harrastustoiminta. Öljymäen kesäteatterissa ^on vuodesta 1957 esitettykymmeniä näytelmiäja nuorisoseurantaloonkunnostettu talkoovoimin. Nykyisin Ohkolassaon n. 2300 asukasta japitäjän suurinkyläkoulu.

Ohkolanjoenkevättulva

Hyökännummi on Mäntsälän omakoti-

talojenkasvualueita.

Hyökännummenasutusalue syntyi Etelä-Mäntsälään Oh kolan ja Kellokoskenrajalle 1970-luvulla,kun Mäntsä- län kunta olivuonna

1967

laatinut aluelleensimmäisen rakennuskaavan. Kunnallistekniikka on toteutettu yh-

teistyössä Tuusulan kunnan kanssa ja alueen vesijohto- verkkosaavetensäPäijänne-tunnelista.

Hyvien liikenneyhteyksien ja Kellokosken taajaman

palveluiden

ääreenon ollutrunsaastitulijoitajatiiviisti rakennettu omakotialueon levittäytynyt laajalle

pelto-

aukealle jasitäreunustavan harjun rinteille. Tällä het- kellä alueellaon jotoistasataaomakotitaloa.

Koska useimmat Hyökännummen alueelle^muuttaneet

ovat

lapsiperheitä,

^ovatlasten

päivähoito

ja peruskoulu olleet alusta alkaenniitäkunnallisia

palveluita,

joita asukkaat ovatenitenkaivanneet. Hyökännummella^toi-

mii nykyisin Saviahon

päiväkoti

jauseitaperhepäivä- hoitajia. Hyökännummen ^omanala-asteen rakentami- nen onkunnan suunnitelmissavuonna 2002^.

Toistaiseksi Hyökänummen lapset käyvät

paruskoulun

ala-asteellajokoOhkolan tai Arolan^kouluissa, vaikka sekä koulumatka ettävanhojen koulujen tilanahtaus

tuottavatongelmia. Osayläasteenja lukion

oppilaista

käy koulua Kellokosken

puolella.

Alueen harrastustoi-

minnankeskus on Mäntsälän seurakunnan ylläpitämä Hyökännummen^kerhotalo, jossaon seurakunnan kerho- toiminnan lisäksimm.Mäntsälänvoimistelijoidenorga- nisoimaaohjattua liikuntaa.

Hyökännummen asukasyhdistyson toiminutaktiivisesti mm.koululaisten pyöräteiden jakuljetusten turvaamisek- sisekä alueen viihtyvyyden lisäämiseksi. Alueelle^{on suun} niiteilläuusiosayleiskaava.

Hirvihaaran koski talviasussan.

<Br

%

"

www ^| 1

^*

^{• Js|} ■

Ä^:

■■■ ^B

^{-ä ••=}

■

^{Ä V .« f ;lt Iti tn}

■

^.»V*

i

•r- S$SSp

i Mr ■■■ nr

sa* ■■■ ■■■

81 IJ ^U

!^!

B

1

\Vrti MlCuiMi

'

Hirvihaaran kartanoonnykyisintyylikäs ravintola-hotelli.

SepänmäenkotiseutumuseosijaitseeHirvi- haaran^kylällä. Siellä on nähtävillä erilaisia historiallisia esineitä. Vuosittain järjestetään käsityöläisille suunnatutmarkkinat.

«•

'

0.

Hirvihaara kuuluu Mäntsälän keskiaikaisiin kyliin, jossa jo 1550- luvulla oliyhdeksän^taloa.Kylmät ja hallanarat^maat sekäsotara-

situkset tekivätsiitäkuitenkin Mäntsälän toiseksi köyhimmän ky- län. 1600-luvulla Hirvihaarantilojenveroilla maksettiin armeijan palkkoja.Ajottain autiona ollut Finnilä määrättiin pappilan aputi- laksi jatoimieräänlaisena Mäntsälän

pikkupappilana.

Kylän tont-

timaaoli tuolloinⁿⁱⁱⁿahdasta jahuonolaatuista, että osatalollisis-

ta siirtyi kauemmas kylänraitilta joennenisojakoa.

Hirvihaarassa kylän yhteismaalle asettuikyläseppä, joka^Sepänmä- ellepystytetyn ^asuntonsa ja pajansa sekä vuokramaittensa vastineek- siteki tietytsepäntyötkullekinkylän talolle. Vähitellen muutti mui- takin käsityöläisiä samalle mäelle ja näin sai alkunsasekäsityöläisyh- teisö, jonkaelämästä kerrotaanyhä^{Sepänmäenmuseossa.}

Hirvihaaraan perustettiin pitäjänensimmäinen tulitikkutehdasvuon- na 1873. Alkuvaikeuksien jälkeen^{sen osti}

kauppias

^Frans Holmberg,

joka^sai patentin varmuustikuille. ^Hänenpoikansa insinööri Herman Holmbergrakennutti 1918 Lassilan tilalle Hirvihaaran kartanon

Hänen

poikansa

insinööri HermanHolmbergrakennutti 1918^Las- silan tilalle Hirvihaaran kartanon komean

päärakennuksen

^mutta kuoliitse ennen uuden tehtaan käyttöönottoa. Yrityksenosti^ruot- salainen trusti ja lopettisen toiminnan vuonna 1828.

Tyhjilleen jääneessä tehdasrakennuksessa toimiennen sotiapuuvilla- kutomo.

Jatkosodan

aikana SotainvalidienVeljesliitto^{perusti sinne} Hirvihaaranvillatehtaan, joka^{tarjosityötä} sotainvalideille 1950- luvun

lopulle

^asti.Kyläänrakennettiin myös sotainvalidienoma asutusalue.

Jo

talvisodan aikana oli

vapaaherratar

^{Ramsayperusanut} Hirvihaaran kartanoon sotilaiden toipilaskodin.

Oman kansakoulun kylä saivastavuonna 1903. Siihen^asti oli käyty koulua kirkonkylässä Ehnroosin kansakoulussa. NykyisinHirvihaarassa on

450

asukasta. Hirvihaarankartanossa, joka^olivuosikymmeniä^Hel- singinasunnottomienvanhainkotina, toimii _nythotelli-ravintola.Kyl-

män maaperänkirousonkäännettyvoitoksi Hirvihaaran hiihtokeskuk-

sessa, joka^on maastoltaan ja lumiolosuhteiltaan

poikkeuksellisen

edul- linen.

;'

■ ■

^{\< ■■ vv '}

r ■J V v

K

!■

'täwSßS&m

m

V'

M

^-

■I mmm

m

«s

i

s

^P*ffl3|

^m

','lDolj Ivril'JtorÖciiftjölD.

A.E.NORDENSKIÖLD

Nummistenkylä oli vielä

1500-luvulla

^tavallinentalopoikaiskyläMustijoen varrella ja^sen asukkaat kuuluivatPorvoon seurakuntaan. ^Vuonna1606 kylä läänitettiin^Hen- rik Wreden leskelle Gertrud vonUngerille,koska Wrede oli Kirkniemen taistelussa

pelastanut

kuninkaansa.Kyläänperustettusäterikartano sai nimekseen Frugårdeli Rouvankartano.

Vuosikymmeniä kartanossa asuivat vainvoudit ja

palkolliset.

Vuonna

1706

^{Wreden ti-} lanhoitaja

Johan

^{Norbergosti Frugårdin,mutta}

^pakeni

^{Isonvihanajaksi}Ruotsiin. So- danpäätyttyäNordberg^{antoi kartanon}pojalleen^CarlFredrikille, jokaaateloitiin_myö- hemmin nimellä Nordenskiöld. Nummisten koskeen rakennettiin uusi saha jakarta- non uusi

päärakennus

alipytinki, jossanykyisintoimii museokahvila.

Carl Fredrik Nordenskiöldin kuoleman jälkeenkartano jaettiin.Frugårdin eli Alikar-

tanonsaipojista Adolf Gustaf.

Joen

^toiselle

puolelle

rakennutti Anders

Johan

^oman

kartanonsaAndersbergineli Ylikartanon ja kosken pohjoispuolelle^{Ulrikomankarta-}

nonsaUlriksdalin, myöhemmin Nordboksi kutsutun. Vuonna 1809Nummisissa oli kartanoitten lisäksi ¹²

lampuotilaa

ja 30 torppaa.

Nordenskiöldit olivat sotilaita ja tiedemiehiä. Heidänelämäntyötäänesitellään nykyi- sin museona toimivassaAlikartanossa, jonkaitalialaistyyppinen uusi

päärakennus

val- mistui vuonna 1806. Tunnetuin kartanon kasvateista^onAdolfErik Nordenskiöld, tut

kimusmatkailija jatiedemies, joka^vuonna 1878onnistui ensimmäisenäpurjehtimaan pohjoistaKoillisväylää

pitkin

Aasian ympäri.

Nummisten Alikartano

..

%-fi

h

m r

#

fr*

*' ■

i ^-*fe'

^•'

^*

^k,: -W: *&'■■■

■

*

■ ^;sr?

'9:

•

‘i

''M*

_ s_.

■' ^• 1■ ^3x7

* •;l

Nummistenkylänraittia

Hänoli lähtenyt jonuorenatutkijana^{maanpakoonRuotsiin}

muttasäilyttilämpimät suhteetAlikartanoon, jotaisännöi hänen veljensä Nils Otto Nordenskiöld. Tämän kuoltua^pe- rikunta myi kartanon^vuonna

1914 porvoolaiselle

^August Eklöf Abdle.

ark;;

a ^«

,/L c-

■■Ml

*

.;•# ''r* 'i,i

wiY w«

4f

hm:

Ylikartanon oli Nordenskiöld-suvulta^ostanut jo

1850-luvul-

la postimestari Karl Williamvon

Qvanten.

^Hänen

^poikansa

Hugo^von

Qvanten

ryhtyi 1880-luvullaperustamaankan- sakoulua Nummisiin ja ilmoitti rakentavansa koululle talon

jakasvitarhan sekävastaavansa lähes kaikista kustannuksista.

Koulun ensimmäiseksiopettajaksivalittiin 24-vuotiasMatti Kivinen, jokatoimi Nummisissa^vuoteen 1903 saakka.^Ki-

visenaikana koulussa urheiltiin ahkerasti jakylässä toimi se- kakuoro, näytelmäpiiri, lukutupa jakirjasto.

mmk 1:^

Nummistentyöväenyhdistys perustettiinvuonna 1905.Vuo- I den 1917

loppuun

^mennessä siihen kuului kolmennes kylän asukkaista eli 250 jäsentä.Kylän kartanoita hallitsivat teolli- suusmiehet. Alikartano ja Nordko kuuluivat August Eklöf Abdle. Ylikartanon oli juuriostanutkenkätehteilija^{Emil Aal-} ||

tonen

Tampereelta.

^Kunkansalaissota keväällä 1918

puhke- I

si,päättityöväenyhdistys jakaa “kartanon liikamaat” haluk- kailleviljeltäviksi.Vaikka punaisethävisivät, maareformito-

teutettiin.

1920-luvulla

erotettiin Nummistenkartanoista kaik- kiaan 61

pientilaa.

^VainYlikartano säilyi viljelystilana, ^{jota yhä} hallitsevat Aaltosen tyttären SaimiMustakallion

perilliset.

Toisen maailmansodan jälkeen^jaettiin

loputkin

kartanoitten

maat asutus- ja rintamamiestiloiksi. Nummisisssaasukasmäärä kaksinkertaistui vuodesta

1940

^vuoteen 1950. Suuria ikäluok- kiavartenperustettiin uudet

koulupiirit

Hermanonkimaalle,

Mattilaan ja Rännimäkeen. Nykyisin Nummisissaon 1350asu- kasta, omakoulu jakauppa sekä seurojentalo.

SL

*

V

AROLA JOKELANSEUTU

^*$

ⁱ

Ohkolanyhteisistätakamaista Sipooseen johtavanKatarinan kirkkotien varrelta lohkottiin

1700-luvun

^{isojaossamuutama} isompi tila. Näistä jo- en

länsipuolella

oleva Arola päätyi NummistenFrugärdin

aputilaksi,

jo- en

itäpuolen Jokela

Kellokosken ruukin omistajille.

Jokelassa

^{oli jo 1800}

luvun alussa kymmenkuntatorppaa, muttavainvähänviljelysmaata.

Torppien tärkeimpänä tehtävänä oli

polttaa

pajahiiliäKellokosken ruu- kille.

KunKellokosken

ruukinpatruuna

1890-luvulla tahtoi ^antaatyttärelleen myötäjäisiksi^{kartanon, tehtiin}

Jokelasta

^{suurtila: vanhoja}torppia lakkau tettiin janiiden maille rakennettiin komea

päärakennus

sekäisokivina-

vettaja^muut talousrakennukset. Yksi kartanon ladoista

palvelee

vieläkin kyläläisiä iltamalatona.

Arolassa Raivattiinenemmän

peltoa

ja tilan päärakennus pystytettiin sil- le, jossavieläkin sijaitseeArolan koulu. Tasangon poikki johti^osittain puunrungoillavahvistettu Alikartanon tilustie Nummisista Kellokoskel- le,missä seyhtyi maantiehen.

Torpparien kansoittama jokivarsi joutui 1900-luvun alussa^muutosten kouriin.

Jo 1910-luvulla

^myytiinvanhojatorppia pienviljelystiloiksi,

Arolan^kylänravimiehiä

mutta vastakansalaissota ja torpparilaki tekivät Arolasta ja

Jokelanseu-

dustapienviljelijäkyliä.Oman kansakoulunsakylä sai taistelun jälkeen

vuonna 1923. Se rakennettiin jo vuosikymmeniä aikaisemmin palaneen Arolan

päärakennuksen paikalle

janimitettiin siksi Arolan kouluksi.

Vuonna 1926 perustettiin

Jokelanseudun

Pienviljelijäyhdistys, jokajär- jesti sekäkurssejaettäiltamia. Valistustatarvittiin, silläensimmäisesssä

suomalaiskylässäSipoonrajalla käytiin myösvilkasta

pirtukauppaa. Jo-

kisen ladosta tuli joennen sotia^tunnettuiltama- ja tanssipaikka.

Arolan vanha koulu

Siirtoväen jarintamamiestilojen myötäkylä kasvoi entisestään sodan jäi keen. VaikkaLahdentie, moottoritie ja tuleva oikorata

pilkkovat

^kylän

pahoin,

ne^tuovat myös uusiaasukkaita.

'4pWMP*äHEa

■

'

*

• •

M

*k

fr

g

Ensimmäisenkerran Isonjärven rannalla sijaitseva Hermanonkimaamainittiin Por- voon lääninmaakirjassa ^jovuonna

1543.

Kylässä oli tuolloin kolme^isäntää jakolme taloa. Seuraavalla vuosikymmenellä kyläänraivattiinneljäuudistilaa, ^muttayhtä kaik ki Hermanonkimaa olivuosikymmeniä^pitäjänköyhimpiä^{kyliä ja}

pahimmillaan

oli-

vatlähes kaikki sen talot veronmaksukyvytttömiä.

Ensimmäiset säätyläisasukkaat kylä sai 1680-luvulla, jolloinHermanonkimaan Leve- lässäasuikymmenkunta^vuotta

kapteeni

Kristoffer Henrik Horn

perheineen.

^Hän oli Hautjärven kartanon^isännänReinholdvonVietinghoffin ^vävyja tuleva Hautjärven kartanon isäntä.

Hermanonkimaa kärsi tavallista

pahemmin

isostavihasta, silläsenkuudesta kantatilas-

taperäti kolme autioituivenäläismiehityksenaikana. Kun Mäntsälässä

1770-luvulla

ryhdyttiin toimittamaanisojakoa,oli Hermanonkimaaensimmäinen, jossa joka talol- lemitattiin senomatpelro-ja^{metsämaat.Tuolloin}tiloja ^{oli yhävainkuusi, mutta} jo seuraavallavuosikymmenellä^{niitäoli peräti}yhdeksän, kunkantatiloja jaettiinveljes-

tenkesken.

Kylänhiljaiselopäättyi sodanjälkeen,^{kunsiirtoväen myötä}kylän asukasmäärä kas- voirajusti.

Jo

^vuonna

1947

piti Hermanonkimaalla aloittaaoma

koulunpito

Kylä- Mattilan talossa ja sitäjatkettiinpari^vuottamyöhemmin Koskelassa. Oman kouluta- lon kylä sai vastavuonna 1957,^muttakoulu oli lakkautettava jovuonna 1966,kun suuria ikäluokkiaseurasi

oppilaspula.

NykyisinHermanonkimaan koulutoimii leiri- keskuksena, jossa

pidetään

mm.kunnan ja seurakunnanleirejä.

Kuutamo HermanonkimaanIsojärvellä

\

.fr» ^*M

*

Så

\

>*

1 ^U3 K

1

-1)

•:-v.“;:;

1

ff? _■' >

'<v

SääksjärvelläonyksiMäntsälän arvokkaista kosteikkoalueista.

Sääksjärvi^kuuluuniihin keskiaikaisiin kyliin, joita olisyntynytPorvooseen johtavan^Meritien

varteen.Kylässä oli

1500-luvun lopulla

^{jo 14taloa,mutta} sodat ja nälänhädät köyhdyttivät tämänkin kylän 1600-luvulla. suurinosaSääksjärveäläänitettiinStromsberginkartanonher- ralle lukuunottamatta Kestikievarin taloa, jostatehtiin matkustavaisten levähdyspaikka.

Isossareduktiossa maat

palautettiin

kruunulle. Inkala^toimi armeijanvirkatalona, mutta

.4

Sääksjärven yleinen uimaranta

1800-luvun alussasiinä asui myösMäntsälän ja Ori- mattilannimismies. Isojaon alkaessa oli kylässä ¹⁸ viljelijää,^muttaliikamaita todettiin olevanⁿⁱⁱⁿ

pal-

jon,ettäkylään perustettiin 19uudistilaa. Vuonna 1809 oliSääkjärvellä ^{jo 41 tilaa, joistaenää 11kuu-} lui kruunulle. Torppia olivain kahdeksan eikä niiden lukumäärä koskaan ^noussutyhtä suureksi kuin karta- nokylissä.

TalollisetAntti Gestrin jaErland

Jaakkola

^perustivat

Sääksjärventulitikkutehtaanvuonna 1877.Enim- mäkseen käsin ja11-14työntekijän^{voiminsiellätuo-}

tettiintulitikkuja^vuoteen 1918 saakka. Oman osuus- meijerin kyläläisetsaivataikaanvuonna 1896.

Kansakoulun olivat sääksjärveläisetperustaneet jo 1890.Yli^30vuottakoulussa opettivat^Onni jaHanna Oksanen, joka johti^mm.kylän maineikasta sekakuo- roa. Myös urheilustainnostuttiin jo varhain. ^Vuonna

1902 perustettiin voimistelu- ja urheiluseuraAlku, jo- ka rakensi Louhilinnan talon^muttaluovuttisen myö- hemmin nuorisoseuralle.Vuonna 1907Sääksjärven pohjoispäähän^perustettu urheiluseura Veli rakensi se- kin omanSeurahuoneensa jakunnostisenviereen pi-

täjän ensimmäisen urheilukentän.

m.

A

!Ww.

tfll/Ws/

Sääksjärven markkinatonjokakesäinen tapahtuma.

Sääksjärvelleperustettiin Mäntsälänensimmäinen suo-

jeluskuntakesällä 1917. Kansalaissodan aikana pitäjän verisimmättaistelut ja murhat

tapahtuivat

Sääksjärvel- lä. Katkeruus säilyi pitkään ja useampiaSääksjärven miehiätuomittiin

1930-luvun

^alussamm.työväenta- loihin kohdistuneista laittomuuksista ja Mäntsälän ka-

Nykyisin Sääksjärvellä^{on n.}650^asukasta,omakou lu, tenniskenttä ja ratsastustalli. Kylällä toimii kaksi metsästysseuraa, urheiluseura, kylätoimikunta, nuo- risoseura javanhempainyhdistys.Vanha Meritie^on vaihtunut Hanko-Porvoo-tieksi

pmasta.

Brusilan vanha talo

Sälinkäänkylässä, jokakeskiajalla^oli syntynytKilpijärven ^rantaan,oli

1500-luvun lopul-

la 12kantatilaa. Nämä menettivätitsenäisyytensä, kun kyläläänitettiinvuonna 1606 yh- dessä Numminen kanssa Gertrud ^von Ungernille.^{Kylään eirakennettu omaakartanoa,}

vaan senvuokraviljelijätkävivät NummistenFrugårdissa päivätöissä.

Kun Frugårdmyytiin vuonna1706, Sälinkää siirtyi Harvialan kartanon alaisuuteen.Li- kisata vuotta myöhemmin^kylän osti Linnaisten kartanon omistaja luutnanttiFlans Llen- rikStjernvall, jokaperusti Sälinkäälle sivukartanon ja moninkertaisti torppienmäärän.

Jo

tuolloinsaivatuudet torpateksoottisianimiäkutenKadix, Marokko, Batavia, Pariisi,Li-

ma,Alexandria, Kiina, Kanada, Meksiko, Mekka, Medina,^Kairo ja^Kaanaa.

Vuonna 1810 Sälinkään osti sihteeri Flenrik

Johan

Sohlberg, jokarakennutti kartanoon empiretyylisen

päärakennuksen

ja perusti yhdessäStjernvallinkanssa Sälinkään lasiteh-

taan.Se aloittitoimintansa vuonna 1814 jakeskittyi aluksiikkunalasin, myöhemmin pullojen ja

purkkien

sekä vihreän javalkoisen

apteekkilasin

tuotantoon.Kilpijärvenran- nalle syntyi 18rakennuksentehdaslaitos, muttasekannatti huonosti, vaikkaomistajiksi tulivatGottskalkit, joillaoli kokemusta lasinteosta. Menestystä tehdas^{sai vasta} 1840-lu- vulla,kun senostivat Gottskalkin veljesten

sisarenpoika Leopold

Sourander ja hänen lan- konsa kirjanpitäjä

Johan

Lind. Kaikkiaan tehdastyöllistisuoranaisesti^taivälillisesti 50 työntekijää, ^{joistavain3-5 oli}lasinpuhaltajia.Loppuvuosinatuotanto oli käynnissä^vain osan vuotta ja^vuonna 1891 tehdas

lopetettiin

kokonaan.

=<

V.

TorpparihulinatSälinkään^kylässä.

Juhannuskokko leimuaa SälinkäänKilpijärvellä

.

Keisari kalaasitonnäytelmä jossaAleksanteriI

saapuu ratsullaan Mäntsälän kartanoonvuonna 1809.Keisarin ^kerrotaan ihastuneen^kartanontyt- täreenUlla Möllersvärdiin.

Lasten _opetusoli aloitettu Sälinkäällävuonna1887 kartanokou- lussa, muttakun tilavuonna 1891 myytiinEmil Penzinille, hän halusimuuttaakoulun viralliseksi kansakouluksi. Se aloitti^toi- mintansa pienessä kartanon sivurakennuksessa, muttasai isom- mankoulurakennuksenmuutamaa voutta myöhemmin tarkasta-

jan valitettuatilojen ahtautta. Pentzineillä eiollut rintaperillisiä, joten kartano myytiinvuonna 1904 Feodor Terichoffille. Uusi omistajairtisanoivanhat

torpankontrahdit

javaati tiukempia vuokraehtoja.Vaikka aluksi päästiin sovintoon,^asenteet jyrkke- nivät suurlakonjälkeen.Vastaperustetussa työväenyhdistyksessä

ja torpparikokouksessa vaadittiinmm.työajan lyhennystä. Tou- kokuussa

1906

torpparit aloittivatlakon, johon^{Terichoffvastasi} haastamalla torpparinsa oikeuteen. Seuraavana keväänä häädet- tiin 12

perhettä

kodeistaan.He pääsivät torppiinsa^vastakaksi

vuottamyöhemmin,kun hovioikeusmitätöihäädöt. Selkkauk- senseurauksena Terichoff myi kartanon maisteri HarryEklöfllle,

jokaaloitti valtion tuella torppien itsenäistämisen.Kaikkiaan Sä- linkäällä lohkottiin^vuoteen 1930mennessä 109 pientilaa.

Sotavuodet jasiirtoväen tulo vaikuttivatmyös Sälinkään kylään.

Sen asukasmäärä kasvoi

puolella

vuosina

1940-1950.

^Uusikou- lurakennussaatiin

lopulta

^vuonna 1950. Vielä^{seitsemänvuotta} myöhemmin^se oli pitäjän^suurin kyläkoulu, jossa oli yli 130op-

pilasta.

Sälinkään

lapsilukua

kasvatti _myösUudenkirkon lasten- koti, joka^{oli muuttanut}Sälinkään kartanon

päärakennukseen

talvisodan jälkeen.Enimmillään oli lastekodissa yli 40 lasta.Kun lastenkoti lakkautettiin 1976,kunta vuokrasi markalla kartanon kyläläisten käyttöön. Sälinkään kartano onkunnostettu suosi- tuksi

pirokartanoksi,

jossa järjestetäänmm. Keisarin kalaaseja sekä juhannusjuhlia.^Kartanon

pihapiirissä

^on Torpparinmuis- tomerkki, johononkoottu kivi jokaisesta 104torpasta.

f 1 ^*1».

%

Sälinkäänkartanon juhlasali

Soukkienkylän^seitsemäntaloa kuuluivat jo

1500-luvun puolivälissä

Porvoonhallintopitäjään. Kylääeiläänitetty aatelisille, muttayksi ^sentiloista, Tulokas, määrättiinjo

1696rutiköyhän ^Mäntsälän

pappilan aputilaksi.

Souk- kio säilyi^{parisataavuottavarsin} samankokoisena, kunnes

siellä toimeenpantiinisojako^vuonna 1782. Vuonna 1809 oli jokylässäkaikkiaan 23 taloa ja 9torppaa.Vuonna 1819 määrättiinTulokas

kappalaisen

virkataloksi.Ensimmäinen pappismies, joka^{asettuiSoukkioon, oli}

kappalainen

Hen- rik vonPfalfer. Viimeinen Soukkiossa^asunut Mäntsälän pappi oli Anselm^Mikkonen, joka

1920-luvulla

^muuttikir- konkylään. Liki sadan vuoden ajan

pidettiin

kuitenkin Tulok kaassa

puolet

pitäjän

rippikouluista,

sillä vuorovuosin ope- tettiintyttöjä ja

poikia

erikseen Soukkiossa jakirkonkylässä.

Vielä 1800-luvulla pyrittiin kaikin keinoin lisäämään

pelto-

alaa ja vähentämään tulvia. Tässä tarkoituksessa laskettiin

1850-luvulla

^mm.KilpijärvenjaKotojärven vedenpintoja^ja

1920-luvulla

alueen tilallisetjatkoivatkuivatusta ominvoi- min.Aluetta eikuitenkaankyettykuivaamaan kokonaan ja niin madaltuneestaKotojärvestäon tullut tärkeä lintujen pe-

simäpaikka,

jonne Mäntsälänluonnonsuojelijat^ovatpystyt-

täneetlintutornin.

Soukkion ^kylänluminen tienvarsi

Oman kansakoulunsa Soukkio sai

1900-luvun

^alussa,kun kansakoulujen piirijakoasetusoli tullut voimaan. Aluksi kou- lua

pidettiin

Tulokkaan

pappilassa,

^muttavuonna 1900ky- lä saioman

kolurakennuksen

Sälinkään jaKaanaan

teiden

risteykseen.Koulussa oli ^suurtenikäluokkien aikaanyli50

oppilasta,

^mutta

oppilastulva

oli nopeasti ohi.^Vuonna

1963

Soukkionkoulu lakkautettiinkyläkouluistaensimmäisenä.

Kylän asukasmääräon itsenäisyyden aikana

puoliintunut

^ja

onnykyisin pari^sataa henkeä.Idyllisenmaalaiskylänovat

kuitenkinlöytäneet lomanviettäjär^jamatkailijat.

:

>V ^' k 1 I

^*

£ • i

A’fr MäJS

^*

r

1V

ii

’il

;• '

l

å-

,

1

v^

Kotojärvi onrehevöitynyt pikkujärvi jamielen- kiintoinen luontokohde.

Sulkavan kylän^{maat ovat}keskiajallaolleet vanajalaisten vanhaaeräomistus-

ta. Sulkavankylänviisi taloa luetellaanensimmäisenkerran vuonna1539

Janakkalaan

^kuuluvina. Nämä menettivätkuitenkin sukuoikeutensa 1500- luvun

lopulla

ja joutuvatLepaan kartanon vuokraviljelijöiksi.^Lääninher-

ratolivat onneksi kaukana: ensin

Lepaalla

ja Munkkiniemen kartanossa.

1700

luvulle

^tultaessakylävaihtoi omistajaa yhä tiuhempaan tahtiin.

Vastakun Sulkavan uusi omistaja vänrikki Birger Lindman asettui^vuonna 1738asumaanRekolan^tilalle, päivätöitä alettiin vaatia lisää.

Jo 1740-luvul-

lakylään perustettiin ensimmäisettorpat. Osin sukulaissuhteiden ansiosta kylän taloihin muutti

1700-luvun lopulla

yhä useampiasäätyläisperheitä,

jotkavaurastuttuaan rakensivat

asunnoikseen

^Linnaisten jaEngsjöholmen eli Kassilan kartanot.

N|J f

*

►

^{- c*yt}

F ^\'

i

r ■

_„#u- ^{-V '*JK}

V

V y

* ff.4

■

^*fM'

<‘S,

A

^.

^■

^{'r>- .^ FiiU v v f}

r^r

5

Linnaistenkartanon

päärakennuksen

ja puiston rakennutti ylijahtimesta-

ri Lars PetterEkblad, jonkalankomies ruukinisäntä Adam Blidberg oli Ängsjöholmenin omistaja. Ekbladin kuoltua^Linnaisten isännäksi tuli hä- nenvävynsäluutnantti ^HansHenrikStjenvall.Vuonna 1809

puolet

Sul- kavasta kuului Stjernvallille^ja

puolet

Blidbergille.Linnaisissa oli 18torp- paa jaKassilassa 19.

Seuraavan sadan vuoden aikana^Linnaisten kartanoa hallitsivatStjernvallit,

muttaKassilalla ehtiBlidbergien jälkeen^{ollamonta omistajaa,ennenkuin}

se vuonna1893 liitettiinLinnaisiin. TunnetuinLinnaistenisännistä oli ken- raalimajuri ja todellinen valtioneuvos^{Knut Sternvall,} jokatoimi vuodesta

1871 Venäjän

rautatiehallituksen päällikkönä.

^{Hänenpoikansa}

vapaaherra

HenrikStjernvallsai lähikylien^isännätsuostumaankansakoulun perustami- seen

lupaamalla

itsemaksaa

3/4

koulun kustannuksista. Uusikoulutalo^vi- hittiin käyttöön syksyllä

1894.

Sen ensimmäinen opettajatar oli Ida^Lännen- leimu, jonka johdollakylässä^vilisiniinraittiuden, lähetystyön kuin kuoro- laulun harrastus.

il

Stjernvall-suvun hautapatsason Linnaisten kartanon alueella Sulka- vankylällä.

Sulkavan entisettorpat lunastettiin itsenäisiksi tiloiksi

1920-luvulla

jakylään syntyi kaikkiaan 31 ^uuttatilaa. ^Uusien pienviljelijöiden yhteityönä^rakennet-

tiinkyläänvuonna1936 Toukolan maamiesseuratalo.

Tämän päivän Sulkavalla^on 300 asukasta. Kylän kartanoperinteitä jatkaa^yhä Stjernvallien^{Linnainen,kun taas}Kassila jaLinnaissita lohkottu Sulkava^ovat

saaneetuudet omistajat.

v- _i

■#

^{• • -- .... •;••.■} -r-•••.■•-••

■

-Hz..-'-.:-

■ ^-*■;.■

V. ^{• •_ •}

Linnaisten kartanon lehmuskuja.

0^{*• Ä}k4IL

JK

Aidan tekoaSulkavan viljelysmailla

>

H

O

MustijokivirtaaläpiMaitoisenkylän. Osa kylästä

onHausjärvenkunnanpuolella.

MäntsälänMaitoistenkyläsai omanmaakirjansa^vasta

1800-luvun lopulla,

vaikka alue oli jotoistasataavuottakuulunut Harvialan kartanoon. Ilmeisesti lääninrajan toisella

puolella

sijaitseva Hausjärven Maitoistenkylä ja Mäntsälän^Maitoinenolivat aikoinaan olleetsamaa Maitoistenmaata, jonkarajanveto oli jakanut^kahtia.

Vuonna 1804 myi Harvialan isäntä KnutvonTroil Maitoisten Anttilan

Juho

Antinpojalle^ja Mäkelän rusthollari Heikki

Heikinpoika

Rekolalle Ikaalisista. Uutta

peltoa

raivattiin seuraa- van sadan vuoden aikananiin tarmokkaastiettäkylän

peltopinta-ala

kasvoikymmenkertaiseksi.

Kahden kantatalon lisäksi kylässä oli vuonna 1917 pari^torppaaja mökkiä. Toisen maailman- sodan jälkeenMaitoistenkin väkiluku kasvoisiirtoväen myötä. Omaa kansakoulua ei sentään saatu, vaan Maitoistenlapsetovatkäyneet kansakoulunsa 1800-luvun

lopulla

Sulkavalla javuo-

desta 1908 Olkisissa. Kylän pienuudestaon ollutmyösetua. Olkisten-Maitoisten äänestysalu- eella oli pitkäänmaankorkein äänestysprosentti.

Olkistenkartano

Olkistenkylässäoli vuosisatoja yksi^ainoa Harvialaan kuuluva

lampuotitila.

Vasta

1730-luvulla

talo jaettiin kahtia ja^senlisäksikyläänperustettiin Maitoistentorp-

pa, samannimisen kylän alku. Olkisissakintalonpojat saivatostaavuonna 1804 Harvialan isännältäkylän mo- lemmat vuokratilat omikseen jane jaettiinsaman tien

neljäksi tilaksi. Kuusi ^vuottamyöhemmin^siirtyiyksi kylän ^{tiloistaLinnaisten} isännän luutnanttiStjernval- lin omistukseen ja hänen kuoltuaan tila säilyi perikun- nanhallussa 40 vuotta.

Ensimmäiset pysyvätsäätyläisasukkaatOlkisten karta- nosai 1860-luvulla,kun tilan ostientinen nimismies Konstantin Nordgren.^{Hänenleskensä}meni uusiin nai-

misiin tuusulalaisen

rusthollin

pojan Karl Wiktor^Lun- dinkanssa. Heidän

poikansa

agronomi Karl Waldemar Lund isännöikartanoa ^vuoteen 1927. Tuolloin kartta-

neenkuului 900 hehtaaria^{maata, muttavain}yksi torp

paja 15 itsellis-^taityöläistaloutta.

Olkisillakinomakansakoulu perustettiin kartanon mail- le. Karl Wiktor Lund ja hänenvaimonsailmoittivatni- mittäinlahjoittavansakansakoululletontin, mikäli^Haus

järven ja Mäntsälän kunnat sitoutuvatperustamaankou-

lupiirin,

jonkamuodostaisivat Mäntsälän^Maitoisten ja Olkistenkylät sekä Hausjärven Maitoisten ja Rutajärven kylät. Hanke ^etenikahden lääninrattaissa hitaasti. Kol- mevuottakoulutoimi Hausjärven puolella vuokratilois-

sa, ennenkuin sepääsi omaankoulutaloonsavuonna 1908.Koulun pitkäaikaisin opettajatar oli Elli ^Mäkinen, jokavuodesta 1912 toimi41 vuoden ajan Olkisten opet

tajana ja ehti nähdämyös siirtoväen ja^suurten ikäluok- kien lasten täyttävänkoulutalon.

SalaojitustaOlkisten^kylässä.

r A

Perimätiedon mukaan Nikinoja^{olisi saanutnimensä}

1500-luvulla

eläneen hollantilaisen

kauppamiehen

Niklasvan der Buchtin mu- kaan, jokaryhtyi rahtaamaan sisämaasta^tervaarannikon laivanra- kentajillekylän läpi virtaavaa pientä jokeamyöten.Asiakirjat eivät tiedä Nikistä mitään, ^muttamuuanAnders Casparius Bucht olimyö- hemmin Sulkavan kartanon_vävy.

AsiakirjoihinNikinojan kylä_on merkittyvastavuonna

1627.

Taloja oli silloinvainyksi jase oli Harvialan kartanon

lampuotila

jasiis osa

Janakkalaa.

^Isossareduktiossa Nikinojan^ainoatila palautui kruunulk jasen asuja määrättiin maksamaanveronsaKärkölän nimismiehelle.

Vuonna 1785 aloitetussa isossajaossakantatila oli jaettukahtia. Toisei tilan omisti

Juho ^Pekanpoika Jussila

^jatoisenAntti JaakonpoikaAnt- tila. Vaikkakylässäolisi ollut liikamaata jopa 13 uudistilan

tarpeiksi,

osalisämaasta^annettiinvanhoille tiloille jauusiaperustettiinvain ko

me, nimittäinEerola, Saarela ja Heikkilä.

Nikinojanmaatilat olivat ilmeisen hyvinvoivia, sillä^rovastiAspväitti 1800-luvun alussa nikinojalaisten olevan pitäjän rikkaimpia isäntiä.

Omaisuus karttui 1800-luvulla peltoja raivaamalla ja Nikinojankin

peltopinta-ala

kymmenkertaistui 120vuodessa.Vuonna 1917 oliNi- kinojalla 15 manttaalitaloa jakaksi^{torppaa, mutta}erilaisia mäkitupia

ja itsellisten mökkejä melkein 40.

Liki kolme vuosikymmentä nikinojalaisetkävivät kansakoulua Sulka- valla. Vasta syksyllä 1923 Nikinojan kansakoulu aloittiensinvuokra- tiloissa jaseuraavana vuonna omassakoulutalossa.

#

"Mamrentammi” seisoourhoollisesti keskellä Nikinojan peltomaisemaa.

Ennen sotiayksiopettajaisessakoulussa oli 36

oppilasta,

^muttakunsuuretikäluokat parikymmentävuottamyöhemmin tulvahtivatkoulutaloon, nousi

oppilasmäärä

yliviiteenkymmeneen.^Vuonna 1969 koulu kuitenkin lakkautettiin ja oppi- laita ryhdyttiin kuljettamaan taksilla Sulkavan kouluun.

Nykyisin Nikinojallaon n.70 asukasta javiisi vireääyhdistystä. Kyläläiset ^itseovatylpeitä^vanhastamännystään “Mamren tammesta” ja Mäntsälän korkeimmasta^kohdasta, Rajakallion pystyseinämästä.

Kaukalampi onkeväisinpieneksilammeksi laajeneva kosteikko, jossajoutsenetpysäh- tyvät muuttomatkoillaan.

Ylläri-puotionmukava^{kirppis vanhan} Lahdentienvarressa.

Kaukalampi olikeskiajallahämäläistentakamaata, jonka asuk- kaat käräjöivät jo 1400-luvullarajoistaan. Nimensä se onsaanut

matalastalammesta, jonka

läpi

Mustijoki^virtaakohti Suomenlah-

tea.Vuonna 1539 Kaukalammilla oli kuusi ^taloa,muttakylän lu- paavakasvu tyrehtyi

1500-luvun lopulla

^sotiin ja katovuosiin.^Osa kylästä läänitettiin Klaus Flemingille, jonka

perilliset

myivätomis- tuksensa vihdoin 1660 kapteeniVietinghoffille,Rautjärven isän- nälle. Näitä [äänityksiä ei palautettu isossa reduktiossakruunulle, sillä kylän todettiin olevan “kelvottomaksi taantunut”.

Isonvihan jälkeenvanhoja rälssitiloja ryhdyttiin ^asumaan.Kap-

teeniFredrik Hillebrand, Vietinghoffin^{vävy, muutti asumaan} Mäkelään, jatämätalous oli alkuna Etolan kartanolle. Huikko- lan tilan osti vuonna 1777 kapteeni ja^ritari Carl Gustaf Krakau ja sitä alettiin kutsuaCarlsbergiksi (Ylikartanoksi).^Tilanpitoa jatkoihänen poikansa kersantti Gustaf Adolf Krakau.

Vuonna 1840 Etolan kartano päätyiStjernvall-suvulle ja olisen omistuksessa

puoli

vuosisataa. Tilanomistaja^Alfred

Johansson

ostiEtolanvuonna 1897 ja hänen jälkeläiset^{asuvatkartanossa} vieläkin. Etolan vanhassa

päärakennuksessa

toimi parikymmen-

tävuottapitäjän ensimmäinen kartanoravintola Kievari-Grilli.

Omaa kansakoulua ryhdyttiin kylään

puuhaamaan 1900-luvun

alussa, muttakiista sopivastatontistaviivytti koulutalon raken- tamistamelkeinkymmenellävuodella. Vasta syyskuussa 1910 pääsi koulu siirtymään vuokratiloista^uuteenkoulutaloon, jossa se toimiivieläkin. Vuodesta 1900^vuoteen

1941

kaukalammilai- sia opetti Ireene Koski.

Nykyisin Kaukalammilla^onn.270 asukasta. Kylän halkaiseva vanha Lahdentieon hiljentynytmoottoritienvalmistuttua,mut-

taruohottuneella lammella levähtävät yhä joutsenetkeväisin ja syksyisin.

KAU KALAM Pl

i^^^'

%

m:

fi

a n

^Bfe

j

u

Kyläkoulun oppilaitaKaukalammilla 2001.

Saarenkartanon päärakennuson arkkitehti Jarl Eklundin deiaChapelle-suvulle suunnit- telema.

Saaren kylätunnettiin 1500-luvun alussa Tenni- län pitäjänRautasaaren kylänä.^Tuolloinkylässä

asui vainkaksi ^isäntää.

1500-luvun lopun

^pitkä sotakausi teki täälläkin tiloista veronmaksukyvyt- tömiäeli^autioita. 1600-luvun

lopulla

yksi Saaren kylän neljästätilasta, Perhe, määrättiinratsutilak-

si ja siihen liitettiin myöhemmin Mattila-niminen naapuritila. Yllylä ja Sihvola määrättiin Perheen aputiloiksi.

KunPerheen ratsutila siirtyi

1693

majoitusmesta- ri PetterinFischerinhaltuun, sitäryhdyttiin vähi- tellen kutsumaan Saarenkartanoksi, vaikkeise rälssimaalla sijainnutkaan. Fischerin kuoltua tila

jäi hänen

perillisilleen,

jotkavihdoin myivätvuo- sina 1794-1796osuutensa sihteeri Carl Albert Se- derholmille.Hänen isänsäoli tunnettuhelsinki- läinen

kauppamies Johan

^{Sederholm.Uusi omis-}

taja muutti ratsutilalle^asumaan ja rakensisinne komean

päärakennuksen perheensä

tarpeisiin.

Vuonna ¹⁸⁰⁰arvioitiin Sederholmin olevan Mäntsälän kolmanneksi rikkain mies heti Num- mistenAlikartanoneverstiA.G. Nordenskiöldin

jaMäntsälän kartanon isännänmaaherra C.A.

Möllersvärdin jälkeen.

Vuosina

1824-1858

Saaren kartanoa isännöi sih- teeri Sederholmin poika Klas

Jakob

^Sederholm.

Hänen

poikansa

Carl Fredrik Sederholm olitar-

mokasmaanviljelijä, jokaoli käynyt Mustialan maanviljelysopiston.Isännän sairastuttua vakavas- ti eivät vaimo ja alaikäiset

lapset

enääkyenneet pitämään velkaista tilaa. Vähän^ennenSederholmin kuolemaa Saaren kartano myytiin Karl Viktor

SAARI

Bromsille jaAxelLudvig ^{Palmille.Broms,} jokaoli äitinsäpuo- lelta sukuaSederholmille, hankki pian koko kartanon itselleen

ja meninaimisiin Carl Sederholmin kanssa.

Muutaman vuoden kuluttua^Bromsin oli kuitenkinmyytävä kartano vapaaherra Richard Casimir de laChapellelle, jonka

isä oli senaattori. Hänkin oli Mustialan kasvatteja ja ryhtyi vil- jelemäänkartanoa entistä tehokkaammin.Viljelyala^kaksinker

taistui lyhyessäajassa jakartanoon perustettiin mm.kasvihuo-

ne, jossa viljeltiinviinirypäleitä.

“Vanha

paroni”

oli keskeinenvaikuttaja,kun Saaren jaLevän- nenkylät ryhtyivät 1886 hankkimaanyhteistäkansakoulua.

Kunnalta anottiin ^avustustaopettajattaren

palkkaan.

Muut kulut koulupiiri ilmoitti maksavansa kansakoulurahastonsava- roista, joita oli kartutettu paitsi paronin huomattavallalahjoi- tuksellamyös Levannon nuorison järjestämillä^{iltamilla. Kou-} lu aloittitoimintansavuokrahuoneissaLevannon Simolassa,

muttapääsi jo vuodenpäästämuuttamaanSaarelleomaanti- lavaankoulutaloon, jonkatontinparoni olilahjoittanut.

Eniten Saaren kylän elämään vaikuttitulitikkutehdas, jonka vapaaherra de la Chapelle perustivuonna 1904. Se kasvoi

muutamassavuodessa pitäjän suurimmaksitulitikkutehtaaksi, joka työllisti jo 1912 lähes 150 henkilöä. Saman vuoden jou- lukuussa tehdas tuhoutui rajussa

tulipalossa,

^muttakerrankin vakuutukset korvasivat vahingot.Puolen vuoden tuotantokat- koksesta olisehyöty, ettävanhat tuotantotilat jakoneet^voitiin korvata uudemmilla.Kun seuraavana vuonnasyttyi ensimmäi- nen maailmansota, saattoiSaaren tulitikkutehdas^vastatatäy- dellä teholla kasvaneeseen kysyntään.

Vanha Paroni kuolivuonna 1916 ^jaSaaren kartanon uudeksi omistajaksi ^{tuli hänen}

poikansa

paroni Knut Richard de la Cha

pelle.

Tulitikkutehtaan lisäksi kartanossa^toimivat meijeri, saha, mylly, tiilitehdas ja kauppa. Pääosakartanon tuotantolaitosten

Tulitikkutehtaantuotantohalli. Kuvassa myös yksitehtaanetiketeistä.

H ELLETTE

työntekijöistä asui tehtaan työväenasunnoissa, mäkituvissa taiitsellismökeissä. Torppia oli Saarellavain 14,vaikkamaa-

taoli yli 1600 hehtaaria.

Kansalaissodan aikana Saaren nuori paroni

pakeni

^turvaan Porvooseen ja tutustui Annie Erichiin. Tämä oli yhä viralli- sesti naimisissatohtori Mikko Erichin^{kanssa, mutta}puoli-

sot elivät erillään. Kolmiodraaman vaiheitaeitunneta, mut- taAnnieErich sai

lopulta

avioeron ja solmi uuden avioliiton KnutRichard de laChapellenkanssa. Ilmeisesti juuritästä syystä Mäntsälänsuojeluskuntapiiritvastustivatⁿⁱⁱⁿkiivaas- ti sosialistiksi kääntyneen Mikko Erichin

puhetilaisuutta

Ohkolassa.

n kiire!

Hunttijärven eteläpäässä onSaarenuimaranta,jokaon kunnostuksenjälkeenollutahkerassa^käytössä.

Richard de laChapelleoli vuonna 1928 rakennuttanut kar-

tanoon linnamaisen

päärakennuksen,

joka^edustaa

1920-lu-

vunklassismia.Kun paroni kuoli ^1934,rahoittajat ^alkoivat

vaatia saataviaan.Bulvaaneja hyväkseen käyttäen ruotsalai- nen tulitikkurusti onnistui^ostamaantehtaan perikunnalta, vaikka paroni oli vieläennenkuolemaansavaroittanutruot-

salaisista. Tammikuussa 1935 tehdas pysäytettiin jasenko-

neet vietiin muualle^tairikottiin. Yli ²⁰⁰työntekijää jäi il- mantyötä.

Asutushallitus osti Saaren kartanon kesällä 1935. Talvisodan aikaan kartanoon evakuoitiin Sofianlehdon lastenkoti jasyk- syllä

1940

valtio luovutti tilan juuri perustetulle Invalidisää- tiölle. Saarella ryhdyttiin kouluttamaan invalidejaja^sotaor- poja ja 1956 aloitettiin kartanossa myöskuurojen ^maatalous- ja puutarha-alan koulutus.

Invalidisäätiö palautti kartanon valtiollevuonna 1967. Ny- kyisin kartanossatoimii Mäntsälän ammattiopisto, jossakou lutetaan maatalous- ja

puutarha-alan

ammattilaisia. Alueel- laon myös osaHelsingin yliopiston kliinistä eläinlääketieteet laitosta. Saaren kartanon uuttakukoistustavoiihailla_mm.

jokavuotisessa Joulumaa-näyttelyssä.

i-^-cj-c:

-V

-- • •. ‘-V

r _•

••-'■-’* ~'v ^{’_ - .*- •..}

;r----.'. : ..,...;....^*•,.■.*&*<"' ^'

-'■

^■■-

■

. .. . "•■: ■,.. •_ 1•• 5. .‘- 'Jätä

LEVANTO

il

^‘

I f

Aateli korvasi nauttimansa

verovapaudet

tavallisesti^ratsu-

palvelulla,

^{muttakruunu tarvitsienemmän}ratsujoukkoja kuin aateli saattoi järjestää. Tämän vuoksi

palvelukseen

^otet-

tiin myös

talonpoikaisia

ratsumiehiä, jotka^{hankittiinvär-} väämällä. Aateli korvasi nauttimansa

verovapaudet

^tavalli-

sesti

ratsupalvelulla,

^muttakruunu tarvitsi enemmän^ratsu-

joukkojakuin aateli saattoi järjestää. Aateli korvasi nautti- mansa

verovapaudet

tavallisesti

ratsupalvelulla,

^muttakruu-

nutarvitsi enemmänratsujoukkojakuin aateli^saattoi järjes- tää. Tämänvuoksi

palvelukseen

otettiin^myös

talonpoikai-

siaratsumiehiä, jotkahankittiin värväämällä. Aateli korvasi nauttimansa

verovapaudet

tavallisesti

ratsupalvelulla,

^mutta kruunu tarvitsi enemmänratsujoukkoja kuin aateli saattoi

järjestää.

\

■v

\

V

^\

Aateli korvasi nauttimansa

verovapaudet

tavallisestiratsu-

palvelulla, muttakruunu tarvitsi enemmänratsujoukkoja kuin aateli saattoi järjestää. Tämän vuoksi

palvelukseen

^otet-

tiin myös

talonpoikaisia

ratsumiehiä, jotka^hankittiinvär- väämällä. Aateli korvasi nauttimansa

verovapaudet

tavalli- sesti

ratsupalvelulla,

^muttakruunu tarvitsienemmän^ratsu-

joukkojakuin aateli saattoi järjestää. Aateli korvasi nautti- mansa

verovapaudet

tavallisesti

ratsupalvelulla,

muttakruu- nutarvitsi ^enemmänratsujoukkoja kuin aatelisaattoijärjes- tää.Tämän vuoksi

palvelukseen

otettiin myös

talonpoikai-

siaratsumiehiä, jotkahankittiin värväämällä.Tämän vuoksi

palvelukseen

otettiinmyös

talonpoikaisia

ratsumiehiä.

TuottajatoriSuoramyynnin Wintti on suosittu pysähdys- jaostospaikka.

UT"

'-4

t ^w*.

rM

f

■*

*Å

Pesäpallo-ottelu oppilaiden ja vanhempienvälillä keväällä ^2001.Ottelua kutsuttiin seuraamaan^myös

kunnanjohtaja EskoKairesalo.

Hunttijärvi onLevannon kylämaisemaan kuuluva elementti. Järvi onvirkistyskäytössä ympärivuoden.