Mäntsälä mielellään : Osa 3/3 · DIGI

Hautjärven kylä pitäjän koilliskulmassa onniitävan-

hoja kyliä, joiden^{tiedetäänsyntyneen jo}keskiajalla.

Se kuului Hollolan takamaihin eikäkylässä^{ollut kuin}

muutamatalo. Vielä

1570-luvulla

kyläoli silti ollut Mäntsälän vauraimpia,^mutta sodat ja katovuodet köyhdyttivät hautjärveläisiä^{niin,ettävaltaosa}kylän maista jäi vuosikymmeniäviljelemättä.

*<

^{i * :}

f ^,

Kruununkannalta tällainenkylävaati toimenpiteitä.

Ensimmäisenkerran Hautjärventalojaläänitettiin jo 1620-luvulla, javuonna

1647

koko nelitaloinenkylä annettiinbalttialaissyntyiselle

kapteeni

Reinholdvon

Vietinghoffille

palkkioksi

“pitkällisistä ja uskollisista palveluksista”. Yksisuvunhautajaisvaakunoista^{on vie-} läkin nähtävänä Mäntsälän kirkossa.

Kun suurin osavaltakunnan [äänityksistämäärättiin isossareduktiossa

palautettavaksi

^{kruunulle, von Viet-} inghoff^vetosiköyhyyteensä ja saikin oikeuden elin- ikäisiin läänityksiin. Hänenkuoltuaan Hautjärvi muu- tettiin ratsuvelvolliseksi säteriksi ja^senomistajaksitu-

livonVietinghoffin^vävyKristoffer Henrik Horn. Seu- raavakin isäntäDetlofHermanKuhlefelt tuli karta- noonvävyksi.^{Hän oli} naimisissa Hornin Helena-tyt- tärenkanssa, muttahaavottuivuonna

1714

Isonkyrön taistelussa jasaattoipalata Suomeen^vastaIsonvihan

jälkeen.

Hautjärvenkartano

HAUTJÄRVI

Kuhlefeltin suku hallitsi Hautjärveä aina ^1888.Kar-

tanon isännätolivat sotilaita ja

palvelivat

Suomessa ja Venäjällä.Viimeisen

kapteeni

Kuhlefeltin kuollessa vuonna 1879 hänen leskensä AmaliaStjernvall jäi kymmenen lapsensa kanssa velkaiselle tilalle ja joutui lopulta myymäänkartanon, jonkaostivatMelartin veljekset.

yhä Hautjärven kartanostaerotettuRuohojärven sivukartano.

Yksi omistajista oliHelsinginala-alkeiskoulun rehtori Anders Melart, joka^vuonna 1892 onnistui Saaren paronin vastustuk-

sestahuolimattaperustamaanHautjärvelleomankansakou- lun. Tarmokkaiden naisopettajien johdollatorpparikylä^sai kirjaston jakuoron. Oma koulutalo vihittiin käyttöön vuon-

na 1903. Hautjärvenkartanosta, jonkakokonaispinta-ala oli suurimmillaan 3250hehtaaria, erotettiinkansalaisodan jäl- keen 26torppaaja isompaa

mäkitupaa

itsenäisiksi

pientiloik-

si. Itsekartano vaihtoisensijaan omistajaatiuhaan,kunnes senisännäksivuonna1938 tuli professori ^jaoopperalaulaja Oiva SoiniHelsingistä.Vuonna 1955 silloinen omistaja

J.O.

Torkko myi kartanon^valtiolle,joka^{luovutti sen}Eläinlääke- tieteelliselle korkeakoululle. Seuraavina vuosikymmeninä

>»

jgjl 1

^\

w

i

t

f HHaiFr- ^mr ^-'M v ^■-

te ■"-m

:

kaikki Suomessa koulutetut eläinlääkäritharjoittelivat^Haut- järven amblatorisella klinikalla. Kun klinikka 11990-luvun

puolivälissä

siirrettiinSaarenkartanoon, myytiin kartano yksityiskäyttöön. Nykyisin Hautjärvellä^{on noin}250^asu- kasta, omakoulu jakaksiuimarantaasekä kyläläisten yh-

Syysretvakka onHautjärveläisten yhteinen tapahtuma kylänkoululla.

teinen rantasauna.

r' ^{■ SS '}

^i,

^{*^y**Wk} ■ ^{, . e}

^•

>.

■-«-»g»* ^{- *}

fr ^'v

-. i

f ^{• •}

!<• i»äi

s

/

\v\\y 'Sk ^.

\

\

\ \-\

t

iA ^\ v

■

n

m*

S»*";?

wr~’^a* t*grJ

r Mj

;V>■;t*'";

r.5-v

-*.1

'S***’

fA^>

iip

-£»'!■

Mäntsälän keskustaa vuonna1935.

Järjestyksessätoinenkunnantaloon rakenteilla. Talossa onnykyisin kansan- opisto.

n

‘J* ^s? _!

;•-j

JY

r

itL

I I

1

KIRKONKYLÄN HISTORIA

Mäntsälänkylä^on pitäjän vanhinta^asutustataiainakin

vanhimpia.

Sitä koskevat mainin

nat ulottuvat 1400-luvun alkuun saakka. ^Vuonna

1543

Mäntsälässä oli jokymmenen ta-

loa.

Jotakin

^kertookylänkeskeisestäasemastamyösse,että sinnerakennettiinensimmäi- nenkirkko vuoden 1585 tienoilla.

Vuonna 1606 koko Mäntsälän kylä läänitettiinvenäläissyntyisellePeter Nassokinille.

Mäntsäläläisten onneksi hän muuttiasumaanSipoonNikkilään, sillä^entinenpajari oli hankala isäntä javaati raskaita päivätöitä. Hänen

poikansa

Peter Nassokin nuorempi pe- rusti Mäntsälänkylään säterikartanonvuonna 1652 ja^ottikäyttöönsäkolme autiotilaa.

Isossareduktiossa Mäntsälän kartano peruutettiin ensinkruunulle, muttaannettiinvih- doin anomuksesta Peter NassokinnuoremmanleskelleAnna vonHenningshausenille elinajaksi,^kuntämä asuikartanossasuuressaköyhyydessä yhdessäleskeksi jääneeentyt- tärensä AnnaMargaretan^kanssa, jokaoli vänrikki Anders Möllerin leski.Äidinkuoltua tytär hoiti kartanoa yhdessä

poikansa

ratsumestari Carl Henrik Möllerin kanssa jakar-

tanoaryhdyttiin kutsumaan Möllershofiksi.

m*

•S

Ratsumestari Möller kaatui Napuen taitetussa helmikuussa

1714.

^Hänenvahvaluontoi- nenleskensä MariaThewitz jäi kartanoon isonvihan ajaksi. Olojensurkeutta kuvaa hy- vin, ettäkartanossa oli tuolloinvainkaksi lehmää ja suurinosa

pelloista

oli kyllvämättä.

Vuonna 1992valtakunnallisetasuntomessut pidettiin Mäntsälässä entisen kunnalliskodin maille suunnitellulla Anttilan alueella.Messu- alueensuunnittelukilpailun voitti arkkitehti Reino Helminen

lerille, jostaisänsä tavointuli sotilas. Hän erosi kapteenina armeijastavuonna 1762, muttakuoli“näivetystautiin” ^joneljä^vuottamyöhemmin.

Kartanon peri

perheen

vanhin

poika

CarlAdolf, jokaryhtyi käyttämään ^sukuni-

meäMöllersvärd. ^Hän avioitui Tukholmassa silkkitehtailijantyttären MariaChar lotta L'Estraden kanssa. Perheeseen syntyi Mäntsälässäneljä

poikaa

janeljätytär- tä, josta nuorin oli^vuonna 1791syntynyt Ulrika Otteliana^-siis se Ulla Möllers- värd, joka^Porvoon

valtiopäivillä

tuli tunnetuksi romanssistaan AleksanteriI:n kanssa. Osallistuttuaan^Kustaan sotaanMöllersvärd oli nimitetty perääntymisvai- heessa hetkeksiKymenkartanon läänin maaherraksi. Vaikka alueetmenetettiin, titteli jäi.Porvoon

valtiopäivillä

keisari^osoitti maaherra Möllersvärdillesuosio-

taan ja ilmoitti vierrailevansa hänenkartanossaan. Aiheestaonkirjoittanut mm.

Mika Waltari romaaninsa Tanssi yli hautojen.

is liT

ft

i

i :r

n

^{1 r}

i|pr-H _m

p

^s

Möllersvärdien aika päättyi Mäntsälän kartanossavuonna 1833,jolloin^kartano myytiin tilanomistaja

Jakob

^{Engelbrekt von}Ranckenille. Vain neljä^vuottakarta- non oston jälkeen^hänen

poikansa

kuoli 17vuoden ikäisenä. Von Rancken asui kartanossa kuolemaansaasti, ^muttasenrakennukset javiljelukset^olivat

pahoin rappiolla,

kun tarmokas Gustaf Adolf Winqvist ja hänenemäntänsä Lucina Wil-

helmina ostivat kartanon

huutokaupassa

^vuonna

1865

jaryhtyivät suunnittele- maan^navetan korjausta ja maitohuoneiden rakentamista.

Näin saiMäntsälän kartano ensimmäiset talonpoikaissyntyiset omistajansa. Uusi aika teki muutenkin Mäntsälään tuloaan. Isonjaon jälkeenoli kylän tilojen luku- määrä javäestökasvanut huomattavasti. Ensimmäiset maakaupat oliperustettu

kirkonkylään, jokaaikalaisten mielestä alkoimuistuttaapientä

kaupunkia.

Vuon- na 1865 kirkonkyläsai oman

postikonttorin

ensimmäisenä maaseutupitäjänä^Itä- Uudellamaalla. Sen hoitajaksivalittiin postimastarinna

Julia

Nordenstreng, joka harjoitti myösvalokuvausta.

Kehitys, jokanäyttietenevän

pitkin harppauksin,

koki takaiskunvuosina 1867- 1868, jolloinankara katovuosi ja sitä^seurannutnälänhätä suisti Mäntsälänkir- konkylänkin elämän raiteiltaan. Vanhasta kunnantuvasta tehtiin

tilapäinen

sai-

rastupa. Muutamassakuukaudessa haudattiin kirkkomaan joukkohautoihinyli

Mustanmäenasukkaita

I^~ Tn

*ll

r*'.

H

;l|

i l^*

[jSW-jjjßpSSjjS

Li '

iLI

mi‘i

Mäntsälän uudenkunnanjohtajan Tapio Hyyryläisen aloitteesta kaavoitettiin teollisuusalueeeksi ajateltuMustanmäen alueasuntokäyttöön.Siitä tuli Mäntsälän ensimmäinen^lähiö,jonka ympä- rilleonvähitellen^syntynyt lisää ^asutustaja palveluja.Aluetta on^ryhdyttykehittämään vuosi- tuhannenvaihteessa^jase on mukana valtakunnallisessalähiöprojektikokeilussa.

jois-Suomesta.

Osittain juuri nälkävuosien takia kysymys kansakoulunperus- tamisesta sai vasta

1960-luvun lopulla

ratkaisunsa. Rovasti Ehn- roos oli jovuonna 1863määrännyttestamentissaan, että puo- let hänen omaisuudestaan tuli käyttää Mäntsälän kirkonkylään

perustettavaanylhäisempäänkansakouluun. Koulu pääsi aloit-

tamaantoimintansakuitenkinvastasyyskuussa 1869 kirkonky- län etelälaidallaAli-Maisalan talossa. Ensimmäisenätalvena kou- luun ilmottautui 22

poikaa.

Tyttöoppilaita^ei opettajattaren ja koulutilojenpuutteessavoituottaaollenkaan.

Onneksi Mäntsälään olivuonna 1866 valmistunut uusi ja ko- meatiilikirkko, joten vanhan kirkon hirsistä voitiin rakentaa

pappilan

Myllymäelle komea kaksikerroksinen Ehnroosin kou- lu. Se

palveli

kokokirkonkylän ^ainoanakansakouluna ainavuo-

teen 1951, jolloin^uusikeskuskansakoulu vihittiinkäyttöön.

Vanha koulutalo purettiin^vasta

1960-luvun

^alussa,kun samalle mäelle rakennettiin uusi

oppikoulu.

t. VV i

Kirkonkylänä ja maanteidenristeyspaikkanaMäntsälän kylä edusti koko pitäjää pienoiskoossa. Sinne tulivat ensimmäisinä uudet muodit jaaatteet, jotkakirkonkylän kievarin hevosen-

juottopaikalta,^kirkon

portilta

ja kunnantuvan edustan tori- laanilta levisivät muihinkinkyliin.Kirkonkylässä aloitti 1870- luvulla toimintansa säätyläisnaistenRouvasväenyhdistys, joka harjoitti hyväntekeväisyyttä^jaylläpitimm. lastenkotia.

Vuonna 1892 perustettiin MäntsälänPalokunta-Seura, jota johtiⁿⁱⁱⁿ paloharjoituksissa^kuinVPK:n torvisoittokunnan esityksissäkin^{pitäjännimismies}

J.

E. Karlsson. Hankkiakseen varoja sammutuskalustoa^vartenVPKrakensi

iltamapaikak-

seen viitisen^vuottamyöhemmin meijerin mäelle^ns. “Palokun-

•Tä

Uutta kerrostaloasutusta

'Wfajk

L7”-

JAT1⁾

nan huvilan”,katetun tanssilavan näyttämöineen ja

puhvettitiloi-

neen.Se olikin

pitkään

koko pitäjän^ainoa julkinenhuvilahuoneis-

to.

> 4

*f.

hi:

Keväällä 1895 perustettiin Mäntsälään sekä nuorisoseura^että työväenyhdistys.Alkuvuosinanämäkaksi toimivat hyvässä yhteis- ymmärryksessä jaylläpitivätkirkonkylässämm.yhteistä lukutu- paa.Tämäidylli hajosikansalaissotaan mennessä,kun

poliittiset

kannat kärjistyivät puolin jatoisin. Kevään 1918“punaista^Mänr-

sälää” seurasi parin vuosikymmenen “valkoinen^{Mäntsälä”,} joka juhlikirkonkylässämm. talkoovoimin rakennetun komean Suoje- luskuntatalon avajaisissa elokuussa 1926. Tämä nykyinenseuro-

jentalo^olimyös

pariviikkoisen

Mäntsälän kapinan tärkein tuki- kohta, vaikka

lapualaiset

majoittuivat uhallakinmyöskirkonky- län työväentaloon, jokaoli rakennettu vanhan pappilan hirsistä kirkonkylän

eteläpuolelle.

Sota ravisteli kirkonkylänkin kahtiajakoa ja pulavuosien^päätyt- tyäkehitys vainkiihtyi. Se näkyi ensiksikirkonkylän^raitilla, jos- sa

1950-luvulla

^ryhdyttiin

purkamaan

vanhoja rakennuksia uu- sienliiketalojentieltä. Se näkyi kartanon pelloilla, jonne 1960- luvulla perustettiin ensimmäinen omakotialue ja rakennettiin en- simmäisetkerrostalot, ja vihdoinkirkonkylän uljas^Isomäkikin kaapaistiin lähes kokonaan pois uuden kadun jaliiketalojen^tiel-

tä.

Siltimennyt on ainaläsnämyös nykyajassa.Otsansa hiessä kik- kaa

pankinkin

torppari ruuohikkoa

Jurvalanpellolla

^tairakentaa Anttilan mailla kotia

perheelleen.

Vanhan kirkonkylän juomalak- komarssilaisten yhteistunto ^saattaahäivähtääjoulukulkueessa Seurojentalon

kupeella

^taikun pienet

peruskoululaiset

pyöräile-

vätkevätpäivänä

pitkin

Mäntsälän kartanonkoivukujaa.

Vanhaa ja uuttaarkkitehtuuria. Yläkuvassa on uudistalo Sääks-

järveltä jaalakuvassa on Lehtolan ^mäkitupaRantalassa ^Sahajär- ven pohjoispäässä 1930-luvulla.

®

c%£&v--.-' '|h^{; £_;-}

¥*■ Mte|

Mäntsälän

pappilassakin

nähtiin nälkää seurakunnanensimmäisinä vuosina eikäti- lanne olluthallanarkoja sarkojaan viljelevissäkylissä sen

kummempi.

Katovuodet seu- rasivat toisiaan 1600- ja

1700-luvulla.

Silloinkin,kun sato oli parempi, sekumottiin usein viinanakurkusta alas. Myösviljelymenetelmätjakarjanhoito oli alkeellista.

Vain kartanoissa pyrittiin

tehokkaampaan

viljelyyn.

Niinkauan kuin kaikki kylienmaat olivat kruunun

veropolitiikan

takia sarjajaossa eli kyläläisten yhteisviljelyksessä, ^eiojituksiintai maanparannuksiin ollut mielekästäryh-

tyä.Peltosarkojavaihdettiinvuosittain eikäkenenkään kannattanutryhtyä ^muokkaus- töihin, jotka^kentieshyödyttäisivät^vainnaapuria. Vasta

kunl7oo-luvun lopulla

ryh- dyttiintoteuttamaan isojakoa, pystyi kukinviljelijäoman taitonsamukaanvarmista- maan sadon omilla

pelloillaan

jaraivaamaan lisää

peltomaata.

Toinen

1700-luvun

lopun uudistus oli pitäjän yhteisen lainajyvästönperustaminen. Se takasisiemenviljansaannin huonoinakin vuosina ja tasoitti satovaihteluita. Kyse oli e- räänlaisesta

pankista,

jossapanot ja^ototsuoritettiin viljatynnyreinä^ja

kappoina.

Sadassa vuodessa Ohkolan

peltoala

kasvoi 14-kertaiseksi, Sälinkäällä11-kertaiseksi,Mai- toisissa,Nikinojallaja Sulkavalla kymmenkertaiseksi. ^Samaan aikaanmuuttuivatviljely- kasvit. Vielä 1820-luvullaoliviljely^{pääasiassaruista,} ohraa jakauraa ja 40 ^% peltoalasta oli ollut kesantona.

1910-luvulla

kesannolla olienääalle 10^%

pelloista

jaenitenviljeltiin

apilaa

^jaruohokasveja.Karjanhoito oli siis kehittynyt tuotantosuunnista tärkeimmäksi ja pitäjässä oli kaksi kertaa enemmänlehmiä kuin kolme vuosikymmentä aikaisemmin.

Kevätkylvöä Nummisten kylän pelloilla.

åL

Kartanoiden

pellolla

nähtiin

1960-luvulla

ensimmäisen kerran rautainen kääntöaura, ^mutta joseuraavanvuosi- kymmenen alussa niitä käytettiin Mäntsälän kaikissa ky- lissä. Kääntöauralla kyettiin^nimittäin kyntämään riittä- vänsyvältäMäntsälän kovia ja savisia^maita.Samoihin aikoihin alkoi Kivi-Peltosen ^isäntä,herastuomari

J.H

Peltonen pohtiasalaojitustajakokeilikinsitäomalla ti- lallaan kivestä ladotuin salaojin.

1 _%

HL

< ■

åt

, _JT ^.v_V:

mm V

Myös koneet tulivat ihmisen avuksi. Sälinkäänkarta- noonhankittiinvuonna 1884 höyrykone, joka^käytti yhtäaikaa

puimakonetta,

myllyä,

silppureita

ja sähkö- konetta.

1900-luvulla

perustettiin jopienviljelijäkyliin- kin puimakoneosuuskuntia jarakennettiin yhteisiä vil-

jankuivureita.Enää eiviljan jauhatuskaanollut tuulista taiveden määrästäkiinni. Vuonna 1929 oli pitäjässä 24 traktoria, vuonna 1950 niitä oli jo 160.

Ensimmäinen meijeri aloitti toimintansa NummistenYli- kartanossa

1870-luvun

^alussa.Kartanon omien lehmien maito jalostettiin aluksi^voiksi,myöhemmin juustoksi.^En-

simmäisetemmentaljuustottehtiin Ylikartanossavuonna 1880. Sälinkäänkartanoon perustettiin pitäjäntoinen mei jeri 1881.Toistakymmentä^vuottanämäkaksi meijeriäriit- tivät pitäjän tarpeisiin,^mutta

1890-luvulla

perustettiin Mäntsälään kolme

talonpoikien

osuuskuntamuotoista mei-

jeriä. Vihdoin oli aikakypsä ^myöspitäjän suurimmalle meijerille.Vuonna 1907 aloittitoimintansavanhanKivi- Peltosen

päärakennuksesta

tehty Mäntsälän meijeri, joka yhäseisooMeijerimäellä.

i

y||

ar/

y

Sotien jälkeen

ruokapula

muuttuiparissakymmenessä vuodessa voi- javiljavuoriksi. Mäntsälässäkin lehmämää- räkääntyi laskuun

1950-luvun

^lopussa.

s:

y,

^{- /}

.-r*'”

1

^{E ,}

M

I

Lypsyllä 1970-luvulla Levannon^kylällä.

yv yv

Jmhhk

^mmmmL

/

V/\

:Ä3;

iW.'

U- "• . gV' --'

rs

v^.

n^?

Iomåå

5

^{k■I I 4:}

Vaikka useilla Mäntsälän kartanoilla oli jo

1700-luvulla

^{omat saha-}

laitoksensa,käyttivät ne itse pääosansahatavarasta^omiinrakennus- tarkoituksiinsa. Puutavaran kuljetus oli huonoilla teillä vaikeaa ja vesikuljetuksiahaittasivatjokien

perkaamattomat

kosket. Lisäksi val- tiovalta sääteli ankarastisahojen^tuotantoa, silläyleisesti pelättiin^met- sienloppuvan holtittoman käytön takia. Myös kaskeamiseen ja^ter-

vanpolttoon

^puututtiintästä syystäankarasti. Ehkä

parhaan

^tuoton antoi

puuastioiden

valmistus ja myynti. Se kukoisti Mäntsälässä vielä

1700-luvun lopulla,

^muttatyrehtyi vähitellen

1900-luvulle

^tultaessa.

Mäntsälä ehti mukaan sahateollisuudenensimmäiseen nousukauteen

1870-luvulla.

Hyvien uittoreittien varrella olevien metsien arvoko- hosi nopeasti.Puunkysyntää lisäsi OhkolansuunnassamyösKello- kosken rautatehdas ja hieman myöhemmin Kaukaan rullatehdas.

Nousukauden alkaessa oli 2/3 pitäjän

pinta-alasta

metsää. Parhaat tukkipuut löytyivätLevännen, Hermanonkimaan, Nummisten ja Oh- kolan kylistä, kun ^taasSälinkään ja Soukkien metsissäarvioitiin puu-

taolevan^ainoastaankotitarvekäyttöön. Näitä metsiäolikin^verottanut jo pitkään Sälinkään lasitehdas.

Tärkeinpuutavaranostaja oli

porvoolainen

August EklöfAb, jokaos- ti

1910-luvulla

mm.Alikartanon ja Sälinkään kartanon ^maat jasuo- ritti valtavia hakkuita. Sen lisäksi käyttivät pitäjän tulitikkutehtaat kaiken liikenevän

haapapuun

raaka-aineekseen. Tekniikan kehitys ^toi Mäntsälään _myöshöyrysahat, jotkamahdollistivat sahauksen ilman vesivoimaa.Nykyisinkin^toimiviasahoja^ovatmm.Mäntsälän Saha kirkonkylässä, Sälinkään Saha,Sääksjärven^{Puu sekä}

Jokelanseudul-

la toimiva Haarajoen Saha.

Sotien jälkeenmetsän osuus pitäjän pinta-alastaonvähitellen laske-

nut.Viimeiset tukit uitettiin Mäntsälänjoessa

1950-luvulla.

^Uuden ajan metsänhoitoaojituksineenja istutuksineenonedistänytvuonna

1935perustettu Mäntsälänmetsänhoitoyhdistys, jonkajäsen -ja heh- taarimäärä onkasvanut nykypäiviin saakka.

E& ^',.v;_:;

HM BF

Il ⁱ

^%

^M

■ Rl

L

'•FAT

^f

A

B

e

■

Sepät toki takoivat

leipänsä

raudasta, muttavarsinainen metalliteollisuus ko- tiutuiMäntsälään suhteellisen myöhään.^{Senesiasteitaolivatns.}rautasepän- liihkeet, joissauseampityöntekijä^{valmistivarastoon}erilaisia sepäntuotteita sarjatyönä.Vuonna

1876

^aloittikirkonkylässä

J.E.

^Salovaaran

sepänliike,

^jo- katoimi

1910-luvulle

saakka. Vuonna 1884 olikirkonkylään ^perustettu

myösWerner Tapperin “kengityssepän-ja eläinvälineliike” jaE.H. Niinivir-

taperusti kirkolleomanrautasepänliikkeensä 1905. Lisäksi tehtiin E.W Åkerstenin

vaskisepänliikkeessä

kahvipannujajakasareita. Ohkolassakin^toi- mi 1900-luvun alussaE.H. Niklanderin rautasepänliike.

Mäntsälän

pitkäaikaisimpia

yrityksiä^{on vuonna}

1949

perustettuSälinkään konepaja. Senkin lähtökohtana olikyläseppäEdvard Aallon paja, jonka^hä-

nenpoikansa Kauko jaAulis ^ottivathoitoonsa.

1950-luvun

alussa ryhdyttiin Sälinkäällä valmistamaanmm. betonimyllyjäjakiukaita.Tuotantotiloja^on

jouduttulaajentamaan joka vuosikymmenellä, Yritys _on vaihtanut omistajaa laaj^{entuessaan jatoimii}nykyisin ^nimelläSarjalaiteOy Sälinkäänkonepaja.

Metallistasaavat

leipänsä

myös vuonna

1960

Hirvihaaraan muuttanutmetal- livalimo, joka

sukupolvenvaihdoksen

jälkeen^toimii nimellä Erikoisvalu H.

Laakso, sekä

Jokelanseudulla

vuodesta 1963 toiminut MajokaOy.

Sarjalaite OyonSälinkäänkyllä

toimivametalliyritys

6

w

M^rnSL

v^Hllra»

^,

■ ^|j[

^{] \jft}

MOHjB x ^{i irr-’ issyjFL}

I ^{, ' -} •:»Gt. H 5

Ensimmäisiäyrityksiähyödyntää^{Mäntsälän maaperääoli} 1800-luvun alussa Alikartanonkalkkilouhos, jossa louhittiin ja

poltettiin

kalkkia koko ^autonomianajan. Nordenskiöldit olivat muutenkin kiinnostuneita Mäntsälänkiviaineksesta, olihan kartanoa 1800-luvun

puoliväliin

isännöinyt Nils Gus- taf Nordenskiöld Suomenvuoritoimen johtajaja suomalaisen mineralogianuranuurtaja.

Myös Sälinkään lasitehdashyödynsimailtaan löytynyttä piitä vaikka valtaosa raaka-aineista^tuotiin muualta. Konkreettises- ti Mäntsälän kirkonkylästä löytyvän harmaan graniitin^arvo punnittiin 1850-luvulla,kun harmaakivikirkosta luovuttiin teknisistä syistä: ehdotettu kiviainen oli liian huonolaatuista kirkon tekoon. Niinpä Mäntsälän kirkko tehtiin tiilistä jasen kivijalan kivet tuotiin Hermanonkimaalta saakka. Myös mel- kein jokaisen^kyläkoulun

peruskivet

^onlouhittu omankylän

mailta. Isompia kivilouhimoita eiMäntsälään kuitenkaan syn- tynyt ennensotia.

Laajamittaisesti Mäntsälän kivivarojaonryhdytty hyödyntä- määnvastaviimevuosikymmeninä.Aivan erityinen kivilajion

Sääksjärven

punamustaloimuinen

Aurora-graniitti, jotanykyi-

sinlouhitaan kolmenkin yrityksen^{voimin. Sitä}käytetään mm hautakivissä ja sisustuskivenä. Esimerkiksi kunnantalon aulas- sa on nähtävillä kauniisti hiottua Aurora-kiveä.

i

V

lipstts w

_£3%

^v

t .‘i?

t^{■'•SK**s6l*}

m

'•*'^*• ■w*^{*■■■ '}.-‘/k■ ^■->*

«A ^*

,

s

mfjlk

-

% ^’

i ^W

^<

H*iP ^S

e

'V-: -V

kirkonkylässämuttamyös Sääksjärvelläja Saaren kartanossa oli^omattiilitehtaansa.

Harvoin tavallinen torppari tai talonpoika^sentäänostotiilä hankki. Yleensä tiilet teh- tiin itsekäsityönäomilta mailtalöytyvästä^savesta, jokaMäntsälässä sopi erityisenhy-

vintiilien tekoon. Toki harkittiin Mäntsälänsavenkäyttöä

hienompiinkin

^tarkoituk- siin.Vuonna 1866 anoilappajärveläinenCarl August Baeck

lupaa

rakentaa Mäntsä- länkirkonkylään ^tehdas, jossa valmistettaisiin kaikenlaisiafajanssi- jakiviastioita. ^Han- ke ei kuitenkaantoteutunut.

Sementistä tuli

1900-luvulla

^entistätärkeämpi rakennusmateriaali. ^Vuonna 1938 pe- rustivat Valo Lassila jaVikingLund Sälinkäällesementtivalimon, joka^siirtyi

1930-lu-

vullaAarneTyyskälle.Tämä yritys toimiiyhä menestyksekkäästi jatuottaamm. se-

menttiputkia

ja

kaivonrenkaita.

Pitäjän runsaita soravaroja^on hyödynnetty^{mm. teitä} rakennettaessa. Esimerkiksikirkonkylän^entinen

kiintopiste

Isomäki oli aikoinaan

jyrkkärinteinen^soramäki, jonka

kupeelta

vuosikymmenten^mittaan vietiin sorakuor- ma toisensa jälkeen^{kunnes sekatosi} maisemasta. Suuria soranottoalueita^on edelleen eri

puolilla

pitäjää.

Sälinkäänsementtivalimon tuotteita.

"*

;

s*

■

.v ^k.

m

m

rt-

^{■' •-}

•-vf/". V.’ ^-■

Idman

Mäntsälänsuurin teollisuusyritys ja työnantajaon IdmanOy, jokaon jo yli sadan vuoden ajantoimittanutvalaisimia suomalaisiin koteihin. Mäntsälään valaisinteol- lisuus saapuivuonna 1964,kun kuntaonnistuihoukuttelemaan Lauttasaaressa ^toi- mineen Metallivalmisteen vaihtamaan

paikkakuntaa.

Mäntsälän MetalliOy:ksi uudelleen nimitetty yritys aloitti valasinten valmistuksen Mattilan palaneessana-

vetassa. Sentyöntekijöitä^vartenkunta rakennutti aravavuokratalon kirkonkylään ja huolehtimyöstehtaan kunnallistekniikasta ja lisämaiden hankinnasta.

Sijoituskannatti

puolin

ja toisin.

Jo

^neljävuottamyöhemmin oli Mäntsälän Metal li Suomen suurinvalaisintehdas,kun siihen liitettiin Sähköliikkeiden OY(SLO).

Omistuspohjaalavennettiin myymälläosaosakekannasta ulkoministeriön luvalla AEG-Telefunkenille. Vuodesta 1969 tulikin kasvun vuosi,kun Mäntsälän Metalli sai runsaasti uuttakonttori- ja varastotilaa. Vuorotyöhön siirryttäessä kasvoityön- tekijöidenmääräparistasadasta kolmeensataan.

Seuraavalla vuosikymmenellä kasvuvainkiihtyi. Vuonna

1974

oli yhtiön palveluk- sessalähes 600 henleä. Seuraavanavuonna muuttivatmyösSLO-elektroniikan ko-

jeistotehdasja elektroniikkatehdas Mäntsälän Metallin tilohin. Elektroniikateh- taalla tehtiinmm.kolme television värilähetysautoa Yleisradiolle jakojeistotehdas valmistikojeisto- ^jajakokeskuksiasekä voimalaitoksille ettäkoteihin. Myös Suo- menarmeijalle^tehtiin sähköagregaatteja, joiden^{tuotenimetolivat}Kilu, Kalu, Ke- nu,Kosu jne. Näiden valmistus myytiinvuonna 1987 Kellokosken MetalliOydle

jamoni työntekijä lähti Kilujen mukanauuteen työpaikkaan.

Idmanvalaisintehdas iltavalaistuksessa

e

rv

I!

■

~,y^{.'«| 7("}B^"

L ^-

"I'. I'

14

'

-■4P"

k

ill l4

‘iL-.lijir ijiaäfc

I

£

&

r sg^-

Kiinnostava 12-vuotinenprojekti^oli

vaatekaappien

valmistus, joka käynnistyi Mäntsälässäsiksi,ettei omiinuudisrakennuksiin tahtonut löytyävaatekaappejailman kohtuutonta toimitusaikaa. Kun kerran teh- taallaosattiinpeltiätaivuttaa, päätettiin kaapit tehdäitse. Vuonna 1979 vietiin ensimmäiset kaapit Ruotsiin. Siperiankin takametsiin lähti ker- ran 2000kaappia yhdellä kertaa.

Nykyisin Idman Oy ^{on osa}

Philips-konsernia.

Idman Oy:n hallinto, markkinointi ja^tuotantoon pääosin sijoitettuMänt- sälän Nummisiin. Tehdastyöllistäänoin nelisensatta^työn- tekijää ja^kehittää, valmistaa ja markkinoi sisä- ja ulkovalai- simia,valasistuksenohjausjärjestelmiä,valokuiruvalaistus- tuotteitasekä lentokenttien valaistusjärjestelmiä.

Kun Nokia

1980-luvun lopulla

tuli tehtaanomistajaksi, ^alkoituotan-

non uudelleenjärjestely.Vaatekaappientuotantomyytiin Turenkiin RakennusteollisuusOydle. Samoin poistettiin erikoismetalliosaston

tuotannostatakkaluukut ja postilaatikot, joidenvalmistus oli

1980-lu-

vunalussa siirtynyt kaarinalaiseltaArisuo Oydtäyrityskaupan^yhteydes-

sä.Yhtiön nimeksi tuli ensin SLO-IdmanOy javuonna 1990 IdmanOy.

Seuraavalla vuosikymmenellä vaihtui ulkomainenomistus,kun AEG vuonna 1994 myi^osuutensahollantilaiselle Philipsille.

kaan tehtailla.Kirkonkylään sähkövalot syttyivät^vastavuonna 1913,kun Mäntsälän kartanon sahanhöyrykone^ryhtyi jauha-

maansähköä kartanon tarpeisiin. Kunnallisen sähköverkon raken- taminen pitäjän jokakolkkaan kesti kuitenkin

pitkälle

toisen maa- ilmansodan jälken.

Ensimmäiset

puhelimet

hankittiin Mäntsälään jovuonna 1890, kun Mäntsälän kruununnimismies

J.E.

Karlsson ja Saaren paroni Richard de laChapelleajoivat tarmokkaastipuhelinlinjan^raken- tamista Helsingistä Mäntsälän ja

Orimattilan

kautta Lahden kaup

palaan.

Kylät saivat^omat

puhelinkeskuksensa 1900-luvun

^alku- kymmeniltä, ^muttavielä

1920-luvun

alussa oli kirkonkylän kes- kuksessa vain 50

puhelinnumeroa

jakaksikeskuksenhoitajaa, jot- ka päivystivät vuorotellen.

Tätätaustaa vasten on mielenkiintoista, ettäMäntsälässäon mää- rätietoisestipanostettuviimevuosikymmeniä^{uuteen tietotek-}

niikkaan. Monet pitäjänpienyrityksetkuten vietintä- ja paino- talot, ohjelmisto-osaajat^jaATK-kouluttajat ^{ovat jo}

pitkään

toi- mineetkehittyvän tietotekniikanvarassa.

Esimerkiksi Hirviharassa toimiva Leveltec Oyonyli kymme- nentoimintavuotensa aikana erikoistunut televiestinnän^eri- koisjärjestelmien,kaukovalvonta- jaohjausjärjestelmien^suun- nitteluun sekä valmistukseen.

Tällä hetkellä Mäntsälän keskustan ja sitä ympäröivän asutuk- sentarpeisiinonrakennettu Suomen suurin langaton WLAN- verkko, jonka

peittoalue

on n.

15km2.

^{Entistä nopeammatlan-}

gattomatverkkoyhteydet^antavatkäyttäjillemonia uusia mahdol- lisuuksia. Poikkeuksellistaonmyösse,että Mäntsälän tukiasemia

pyörittää suomalaiperäinenLinux-käyttöjärjestelmä, ^huomisen tekniikka sekin.

17

I f— ^~

sa,kun

maakauppa

vapautettiin. Muutaman kuukauden sisäl- läavattiinkirkonkylässä^kolme

maakauppaa.

Sivukylistäsai omanmaakaupanensimmäisenäHirvihaaravuonna1864.

Vaikka nälkävuodet viivyttivät uusiahankkeita, oli Mäntsäläs- säjo 1880-luvun lopulla maakauppiaita 18jakymmenen^vuot-

tamyöhemmin 28.Ensimmäiset

erkoiskaupat

avattiinMänt- sälässä 1890-luvulla,kun

apteekkari

E. Nybergperusti kirkon- kylään kirjakaupan javärjääjämestariÅkersten

kellosepänliik-

keen. Samoihin aikoihin Mäntsälään avattiin ainakinkuusi lei- pomoliikettä.

Osuuskauppojen kilpajuoksu ^alkoivastavuonna 1918,kun OTKlainen Järvenpään Perhelä avasi kirkonkylään sivuliikkeen.

Sen

vastapainoksi

perustettiinvuonna 1919

porvarillinen

Mänt- sälänOsuuskauppa, joka^josamana vuonna avasineljä sivumyy- mälää. Pulavuosien jälkeenuskaltauduttiin _myösMäntsälän ul- kopuolelle Hyrylään ja

Järvenpäähän.

Samalla

osuuskaupan

ni- mi muutettiinosuusliike Väinöläksi.

Osuusliike Väinölä oli monessasuhteissa uranuurtaja:vuonna 1959se osti myymäläauton ja avasivuonna 1965 kirkonkylässä ensimmäisentavaratalon. Samalla ravintola Hirvensarvi sai pi- täjänensimmäisetB-anniskeluoikeudet. Vuonna

1967

^avattiin Lahdentien^varteenhuoltoasema ja ravintola Hirvenkruunu.

1980-luvulla

alkoi kuitenkinmyymäläverkonsupistaminen ja vuonna

1984

Väinölä sulautettiinHelsingin Osuuskauppaan.

Mäntsälässä otettiin käyttöön ^nimiS-Market Mäntsälä.

OTKlaisen Perhelän laajentuminenajoittuu sota-ajan molem- min

puolin.

Sälinkään ja Levannon myymälätmyytiin jo 1950- luvulla javuonna1983 Perhelä sulautettiin E-osuuskunta Ekaan Kirkonkylän E-market vaihtui^ensinSateenkaareksi, sittenTen-

naksi ja lopulta Valintataloksi. Samalla^tavoinovatkiristyvään kilpailuun reagoineet myösKesko jaTuko.

!

I

,t ^;

!0

BI0LAN10Q; _i ^::

irjOoniKlAt .

“sf

CUMMCRCIAL^{9 __}

PUUTAKAAN MUSTA MULTA

r

k

Omasta pitäjästäsaayhä_mm.huonekaluja,kodinkoneita, kosmetiikkaa, vaatteita jakirjojakin-

tosin pienen^tauonjälkeen.Hyvin^ovatmenestyneet

halpahallit

ja erilaiset kirpputorit, joitaon syntynyttyhjilleen jääneisiin liikehuoneistoihin.

Pankkitoiminnan uranuurtajana oli Mäntsälän Säästöpankki, joka^jovuonna 1872 aloittitoi- mintansapitäjäntuvassa. Se sai omantoimitalon vastavuonna

1934.

Silloin oli Mäntsälän Osuus- kassa jokasvanut senohi. Osuuskassat olivat alunperin pieniä kyläkassoja, jotkaryhtyivät vuonna

1927 yhteistoimintaan. Oman toimitalon Mäntsälän osuuskassa rakensi jo^vuonna 1931 Karhulan- mäenrinteeseen. Varsinaisen sysäyksen osuuskassojen rahaliikenteelle antoi siirtoväentulo. Osuus- kassasta tuli MäntsälänOsuuspankki^vuonna 1970 ja^{se on} yhä Mäntsälän^suurinrahalaitos. Muut Mäntsälässätoimineetrahalaitokset sulautuivat 1990-luvulla

Merita-pankiksi.

VainSampoksi

muuttunutta

Postipankkia

eienääole Mäntsälässä.

"

ii -ii1

Pitäjäläistenyhteisiin velvollisuuksiin kuului huolehtia köyhistä, orvoista ja^sairaista.Vielä

1740-

luvun alussa Mäntsälässä tyydyttiin siihen,_ettäkirkon eteisessäsäilytettäväänsuureenarkkuun koottiin

vapaaehtoisia

viljalahjoituksia,joita sitten jaettiin määräajoin tarvitseville^samoin

pidois-

sakoottuja rahoja. Vasta vuonna1793 annettiin pitäjänvaivaiset ruotuihin viljaavullaelätettäväksi.

Jos

he lähtivät kerjäämään, apu menetettiin.

Kun vastuuköyhistä siirtyi^vuonna 1866 seurakunnaltakunnalle, se joutui välittömästi kriisiin.

Nälkätalvena

1867-1868

oli kunnan vaivaikassasta maksettava avustuksia lähes viidellesadalletar-

vitsevalle ja lisäksi kunta joutuiylläpitämään sairastupaapitäjäntuvalla.Vaivaiskassa velkaantui pa-

hoin eikä olisi selvinnyt^esim.

orpolasten

^suuresta joukosta,^ellei pitäjän Rouvasväenyhdistys olisi ryhtynyt ^avustamaan lastenko-

toa, johonorvot oli koottu hoidettaviksi.

Mäntsälässä kunnallinen köyhäinhuolto yritti

pitkään

selviytyä piirikuntajärjestelmällä,^muttaväestönliikkuvuuden lisäännyt- tyäoli mahdotontaselvittää,mihin

piirikuntaan

kukin ^kuului, samaanaikaan työskentelivät vaivaistalohankkeen kannattajat tekemällämm.testamenttilahjoituksiakunnallisen köyhäinta- lonhyväksi.Esimerkkiä näytti myös kirkonkylän talollisten^vai- vaiskoti, jokasijaitsi Meijerinmäellä. Vuonna

1914

^{ostettiin lo-}

pulta

Anttilan tila kunnanvaivaistaloksi, muttakesti vielä 12

vuotta,ennenkuinsinnerakennettiin kunnalliskoti. Talossatoi- miinykyään Anttilan päiväkoti.

m», n

Yhtä vaivalloista oli saada pitäjään niin kätilöä kuin kunnanlää- käriäkin. Vielävuonna 1917 antoi sairas- jasynnytysapua 8000 ihmisen kunnassavainneljähenkilöä, kunnanlääkäri, kiertä- vä sairaanhoitaja sekäkaksi kätilöä. Kun sairausvakuutuslakias-

tui^vuonna 1963voimaan,oli kunnassa jokaksi kunnanlääkä- riä, kouluhammaslääkäri, eläinlääkäri,kiertävä sairaanhoitaja, kolme kätilöä ja neljä terveyssisarta. Lisäksi kunnalliskodissa työskentelisairaanhoitajajakymmenisen apuhoitajaa.

Oma

paikallissairaala

saatiin vastavuonna 1979 terveyskeskuk- senyhtetyteen. Sen viereenrakennettiinvuonna 1986myös uusivanhainkoti ja

palvelukeskus

Päivölä. Lisäksionrakennet-

tuvanhusten vuokrataloja.

n

() -V

I

m

I’f/:

4p3

s*

Tänä päivänäpitäjäläistenterveydestä huolehtii yli 150 ihmistä ja lisäksi kunnassaon yksityisiälääkäreitä ja hoitolaitoksia. Sil- ti moni muistaa kaiholla kunnalääkäri AndreasCarlbergia, ^jo- ka otti potilaita^vastaan joka päivä,myössunnuntaisin, teki kotikäyntejä, paikkasi hampaita ja johti vielä

vapaaehtoista

^ter- veysvalistusta^ja jatkoivielä eläkkeelle jäätyäänkinyksityisvas-

taanoton pitämistä.

i

'>

p

n

■*

J»*

■■

V'*" i

P^"",W^-•

*

■V'

A ^.'

A

to

jngaL *■ I

>

f

//^ I

E

fy

■

^{&V :-- ’’} ■■#'.&''

>v i Ij

■*^y

K

v

f^—", <»*7

4'«.iiJ

V-:'-l

ÄV ^j?:

r^

⁷

r^.;

■J

■i

T

(D

Wjå

Urheiluinnostus levisi Mäntsälään 1800-luvun

lopulla.

Vuodesta 1896 järjestettin Mäntsälässä hiihto- kilpailuja^mm.Hirvihaarassa jakirkonkylässä,^{muttaennenmuuta} Nikinojalla^jaSulkavalla, missä ti-

lanomistaja Stjernvallkannusti hiihtoharrastusta. Pitäjän kiistaton hiihtomestari oli silti sääksjärveläi-

nenAlbert Vuori.

Ensimmäinenkesälaji,jossa järjestettiinkoko pitäjän yhteinen

kilpailu,

oli pyöräily.Helluntaina 1901 ajettiin 18kilometrinmittainen reitti jakisan voittajia olivat Anders Melart ja Albert ^Vuori.Pyöräilyn samoinkuinyleisurheilun ja voimistelun harrastus levisi MäntsäläänPorvoosta, kun Porvoonkouluissa voimistelunopetustanauttineetsääksjärveläispojatperustivat pitäjään^omanurheiluseuran.

Sääksjärvenensimmäisenvoimistelu- ja urheiluseura Alku perustettiin ^1902,muttatoiminta

lopahti

omantalon,louhilinnan rakentamiseen. Lisäksi oli Sääksjärven pohjoispäähänperustettukilpaileva urheiluseura Veli. Sen maineikkain tähti oli onkimaalainenEinari Anttila,Suomen ensimmäinen

huippumaileri

ja vuosien

1914-1917

keskimatkojen suomenmestari. Lupaava urheilu-ura katkesi kan- salaissotaan, silläSääksjärventaistelussa Anttilasai luodin keuhkoonsa. Pitäjän toinen suurjuoksija oli Mäntsälänsuntion Knut Helteen

poika

Ilmari Helle, joka^oli

1920-luvulla

^maan

parhaita pika-

juoksijoita ja teki ^useitaSuomen ennätyksiä. Hänkaatui talvisodassa.

Kansalaissodan jälkeensyntyi uusiakyläseuroja, jotkavaalivat tiukasti itsenäi- syyttään.Vasta sotienjälkeen^{ne olivat}kypsiäliittymään yhteen. Asiaa vauhdit- tisekin,_että marraskuussa

1944

oli Mäntsälän Suojeluskunta lahjoittanutVel-

jelleja Versolle suojeluskuntatalonsa, jotteise joutuisi valtiolle. ^Ennenvuoden

1948 loppua

oli Mäntsälän Urheilijoissajo kahdeksan ^osastoa ja näissä yhteensä nointuhat jäsentä.Seurojentalonkustannuksia yritettiin kattaamm. näyttämäl- läelokuvia, järjestämälläarpajaisia ja tukinkeräystalkoita sekä pyörittämällä bin- goa. Taloakorjattiin ja laajennettiin 1960-luvulla jakunta lunasti^sen

lopulta

vuonna 1989.

,

/

Työläisurheilijat aktivoituivat myös sodan jäl- keen jakyliin perusteltiin muutamia TULin seuroja.Yhä useammin lajien harrastajatovat

järjestäytyneet mieluummin omiksi erikoisseu- |

töikseen. Näistä suurin on vuonna 1983 pe-

rustettu Mäntsälän Voimistelijat, aluksi Nais-

voimistelijat.Siihen kuuluunykyisinyli 600 jäsentä jatoiminta^on laajentunut sivukylille- kin. Seuran joukkueetkilpailevat jatkuvasti

C

1

1ÄljW-.--.--4

I

I

SM-tasolla

••!---WV I^‘1

■ Mäntsälänurheilijoidenpiirissäon suunnistettu menestyksekkäästi. Vuodesta 1976ovatpyöräilijät

kilpailleet

Mäntsälän ajossa. Metsästysammunnan SM- kisatonjärjestetty jo useampaan kertaan Hirvihaaran

ampumaradalla.

Hevos- urheilunharrastajat juhlivatvuonna 1984,kun mäntsäläiset ravihevoset Vek- seli ja Vekkuliinavoittivatkuninkuus- jakuningatarravit. ^Uudetlajit jääkie- kosta sauvakävelyyn,motocrossistatennikseen,ratsastuksesta golfiin^ovatsaa-

neetharrastajansa ja

suorituspaikkana

Mäntsälässä, ^muttayhä suihkii suksi Hirvihaaran hiihtokeskuksessa.

w 1 11 ^‘■JSSS&

•r.

y

r _{'i li ia}

m:

'y

FEATTERI

^l

^{»f '•< |}

^lmI

Ensimmäisetnäytelmäesitykset järjestettiinMäntsälänkirkonkylässä^elokuussa

1865

Levannon kylän

tulipalossa

omaisuutensamenettäneidenköyhien

mäkitupalaisten

hy- väksi, jolloin^esitettiinharrastajavoimin “Silmänkääntäjä”ja “Riita-asia”. Seuraavina vuosikymmeninäharrastajanäyttelijätkokosivat varojamm.kirjastojen, koulujen ja Suomalaisen teatterin hyväksi.^Vuonna 1895 perustettiin Mäntsälään sekä työväenyh- distys _ettänuorisoseura. Kummankin piirissä harrastettiin alusta asti näyttelemistä.

Sivukylista Ohkolassaon pisimpään harrastettu teatteria. Kylä oli^saanutomannuori- soseuran vuonna 1899 ja esittänyt^Minna Canthin Murtovarkautta Mäkelän ladossa.

Myös Mattilan talossanukyisenpajan kohdalla oli esitettynäytelmiäennen oman seura- talon rakentamista. Kun Ohkolan nuorisoseurantalon vihkiäisiä^vietettiin joulukuussa

1912, esitettiin juhlanäytelmänä^Pastori Jussilainen, jonka ohjaajaksiohkolalaiset olivat

saaneetomassakylässäsyntyneenKansallisteatterin näyttelijänHelvi Baksbergin,os. Velinin.

Myös Ohkolan työväentalolla näyteltiin.

Jo

^ennenkansalaissotaa oli Ohkolantyöväenyh- distysesittänytTukkijoella-näytelmän.

1930-luvulla

^oliohjelmistossa^mm.Kaarlo Hal- meenMurtuneita,Roinilantalossa, ja Sillankorvenemäntä.Sotavuosina Ohkolan Nuoriso- seurannäytelmävastuu siirtyi uudelle

sukupolvelle.

Tapaninpäivän iltamissa^{esitettiinniin} Tuhkimo kuin Talosta jatorpasta.Kuvaelmien aiheeksi kelpasi

vaikkapa

Meksikon pikaju-

na, jota

Jorma Juselius

^säestihaitarilla.

M

engenvoimaa

Kokonaan ^uuteenvaiheeseen siirtyi Ohkolan teatterielämä:

kun kyläänmuutti nuori opettaja Arvo Ikonen. Ensimmäi- nenkesänäytelmä^{oli vuonna}

1956

^Minna Canthin Roini- lan talossa. Se esiteltiinKylä-Hemmilän

pihalla

janäytyä- möäkoristi myösoikea lehäaitaus lehmineen. Menestys ^in- nostiohkolalaiset rakentamaan omankesäteatterin Öljy- mäelle. Sevihittiin käyttöön PakkalanTukkijoella-näytel- mällä. Kaikkiaan on Ohkolassa eistetty viimeisen 50^vuo- den aikanan. 65 näytelmää jaohjelmisto on ulottunut Shakespearen Kesäyön ^unestaKolmeen iloiseenrosvoon.

Jokelanseudulla

Etelä-Mäntsälässä oli näytelmätoiminta^al- kanut jo 1920-luvulla, jolloinvastaperustettu Pienviljelijä- yhdistys ryhtyi rahoittamaan toimintaansailtamilla

Joki-

senladossa. Iltama- janäytelmäperinteeseen^{tulitosinkat-} kos

1960-luvun

puolivälissä, kun entisetpuuhamiehet ja^- naisetperustivat omiaperheitään jakoteihin hankittiin televisiot.

Uuteennousuunkylän teatteriharrastus lähti vuonna 1979, kun

Jokisen

ladon muistoiltamiin tarvittiin näytöskappaletta Kuvaelmasikermän kirjoitti Kirsti Manninenvanhojen^kylä- läisten muistelusten mukaan. Ladon

purkemisesta

eitullut- kaan mitään, sillä muistoiltamien tuotollasekorjattiin^uudel leen.

Viimeisen 20vuoden ajan ^on

Jokelanseudulla

^{lähes joka}

kesä näytelty täysille katsomoille. Suurin osaesitetyistä näytelmistäonkirjoitettu Latoteatteria^varten. Unohtumat- tomimpia esityksiä^ovatvarmaan

Niskavuori-parodia

Pus- kavuori kutsuu (1986),Talvisota(l9B9), Impin laulu⁽¹⁹⁹⁶⁾

ja kesällä 2001 esitettyKesä

69.

^Omien näytelmien^lisäksi

on esitettymm.Kyllikki Mäntylää jaAgapetusta.Ohjaaji-

naovat toimineet Kirsti Manninen,AnjaKosonen javuo- desta2000Tuija Kosonen.

ÖLJYMÄKI

i

i

\

X

V

? \s

^ä

^;

m\ X TV

ⁱ

m

h'

JKv

*A

^->

M I

'■*

^.

I W ^HbW,

Sfe,

26

K

Kyläkuoro esiintyy Sepänsoitossa ^.

Mäntsälän musiikkielämä aikoi kukoistaa 1880-luvulla,joi loin opettajaWillberg johtilauluseuraa jasääksjärveläisetpe- rustivat soittokunnan. Pitkään oli musiikkiharrastus opetta-

jienvarassa.Alexandra Winqvist johti pientä sekaäänistä kuo- roa. Sääkjärveläistenmusiikkielämääohjasi

1890-luvulta

^al- kaen opettaja Onni Oksanen. Kirkonkylän musiikkielämän sielu oli opettaja Heikki Puro ja hänen jälkeensäkanttori Sep- pä.Mäntsälän VPK:ntorvisoittokuntaa johti^{vuosiakruunun-} nimismies

J.E.

^{Karlsson. VPK:n} soittokunnalla oli tapanasoit-

taasuvisunnuntaisinkirkonmenojen jälkeenmeijerin konehuo- neenkatolla, mistä soittokajahtiyli kesäisen kirkonkylän.

Torvisoiton ohella mäntsäläläiset rakastivat jo varhain harmo- nikansoittoa. Sälinkää oli yksi niistäkylistä, joissa itseoppineet viulupelimannit ja harmonikansoittajat huolehtivatⁿⁱⁱⁿruumis saattojen kuin talkootanssien tahdittamisesta. Aluksi harmoni- kat olivat yksi-taikaksirivisiä, muttavähitellen hankki yksi ja toinen oikeanviisirivisen.

L'-k

’h

m

-

X,

M

f

Musikaalisista soittajasuvuista^ovat ammattimuusikoiksi asti päätyneet mm.harmonikkamestarit MattiViljanen,^Taito

Vainio ja

Jorma.

^{Kun vuonna}

¹⁹⁷⁴

^ryhdyttiin Mäntsälän Se- pänmäen museossajärjestämään uusmaalaisiakansanmusiik- kijuhlia, perustettiin niiden tueksi kaksikin elinvoimaistayh- distystä: Mäntsälän tanhuajat ja Mäntsälänharmonikat, joi- hin liittyi välittömästi kolmisenkymmentä soittajaa.

Kuorolaulun tukipylväs^on ollut vuodesta 1918 Mäntsälän kirkkokuoro. Syksyllä

1945

perustettiin pitäjään^mieskuoro,

jota johti22vuottaopettajaAarneLeppälä.Kuoro on teh-

nyt useitaulkomaanmatkoja ja esiintyy säännöllisesti. Mu- siikinharrastuspohjaalaajensivuonna 1987perustettuMänt sälänMusiikkikoulu, joka^kuusivuotttamyöhemmin liitet- tiin Porvoonseudun

musiikkiopistoon.

Tämän päivän Mänt- sälässäonpaljonsoittajia jalaulajia.

Kansallisoopperaan

asti on päätynytHirvihaaran koulun opettaja Heikki^Keinonen.

Sf f

Rovasti Ehnroos perusti omilla varoillaan Mäntsälän pitäjän lainakirjaston^vuonna

1847.

Rovastin kuoltua suurinosamyös hänen yksityiskirj^{astos taa}n päätyi Mäntsälän kunnankirjastoon.

Vaikkakirjoja^{oli yli 500, neolivat}vanhoja ja huonokuntoisia.

Kunta myönsi kitsassti kirjamäärärahoja,^muttakokoelmaa kar- tutettiin arpajaisvaroilla. Kylätkin saivatomatkirjastonsa kansa- koulujenmyötä. Niitävaalivat nuoretopettajat, jotkajärjestivät iltamia ja arpajaisia kirjojen hamkkimiseksi.

53®

\>

M»

&

jr

4

I

Vuonna 1898 pitäjäsai ensimmäisetyhdistysten kirjastot. ^Mo-

nien vaiheidenjälkeen^neyhdistettiin kunnantuvalle yhteisek-

silainakirjastoksi, jota hoiti työväenyhdistyksen aktivisti^muu- rari Heikki Vilkas.Pitäjäntuvalla^aloittimyös toimintansakir- konkylän lukutupa, jonne oli tilattupitäjäläistenluettavaksi 20 sanoma- jaaikakausilehteä. Vuonna 1915 perustettiin kir-

jaston tueksi erityinen Mäntsälänkirjastoseura.

%

Vasta vuonna 1925ryhdyttiin jälleenkunnankirjastoa^elvyttä-

mään.Senhoitajaksivalittiin pastorinrouva Elma Mikkonen.

Ensimmäiseksi

päätoimiseksi

kirjastonhoitajaksivalittiin Tuula Mattila (myöh. Blåfield).Vuonna 1993kirjasto^saiuudet tilat monitoimitalolta, muttayhäonkäyttäjiä^enemmänkuin kirjo-

jatai tiloja.