1871 Venäjän rautatiehallituksen päällikkönä. Hänen poikansa vapaaherra Henrik Stjernvall sai lähikylien isännät suostumaan kansakoulun

perustami-seen

lupaamalla

itsemaksaa

3/4

koulun kustannuksista. Uusikoulutalo vi-hittiin käyttöön syksyllä

1894.

Sen ensimmäinen opettajatar oli Ida Lännen-leimu, jonka johdollakylässä^vilisiniinraittiuden, lähetystyön kuin kuoro-laulun harrastus.

il

Stjernvall-suvun hautapatsason Linnaisten kartanon alueella Sulka-vankylällä.

Sulkavan entisettorpat lunastettiin itsenäisiksi tiloiksi

1920-luvulla

jakylään syntyi kaikkiaan 31 ^uuttatilaa. ^Uusien pienviljelijöiden yhteityönä

rakennet-tiinkyläänvuonna1936 Toukolan maamiesseuratalo.

Tämän päivän Sulkavalla^on 300 asukasta. Kylän kartanoperinteitä jatkaa^yhä Stjernvallien^{Linnainen,kun taas}Kassila jaLinnaissita lohkottu Sulkava^ovat

saaneetuudet omistajat.

v- _i

■#

^{• • -- .... •;••.■} -r-•••.■•-••

■

-Hz..-'-.:-

■ ^-*■;.■

V. ^{• •_ •}

Linnaisten kartanon lehmuskuja.

0^{*• Ä}k4IL

JK

Aidan tekoaSulkavan viljelysmailla

>

H

O

MustijokivirtaaläpiMaitoisenkylän. Osa kylästä

onHausjärvenkunnanpuolella.

MäntsälänMaitoistenkyläsai omanmaakirjansa^vasta

1800-luvun lopulla,

vaikka alue oli jotoistasataavuottakuulunut Harvialan kartanoon. Ilmeisesti lääninrajan toisella

puolella

sijaitseva Hausjärven Maitoistenkylä ja Mäntsälän^Maitoinenolivat aikoinaan olleetsamaa Maitoistenmaata, jonkarajanveto oli jakanut^kahtia.

Vuonna 1804 myi Harvialan isäntä KnutvonTroil Maitoisten Anttilan

Juho

Antinpojalle^ja Mäkelän rusthollari Heikki

Heikinpoika

Rekolalle Ikaalisista. Uutta

peltoa

raivattiin seuraa-van sadan vuoden aikananiin tarmokkaastiettäkylän

peltopinta-ala

kasvoikymmenkertaiseksi.

Kahden kantatalon lisäksi kylässä oli vuonna 1917 pari^torppaaja mökkiä. Toisen maailman-sodan jälkeenMaitoistenkin väkiluku kasvoisiirtoväen myötä. Omaa kansakoulua ei sentään saatu, vaan Maitoistenlapsetovatkäyneet kansakoulunsa 1800-luvun

lopulla

Sulkavalla ja

vuo-desta 1908 Olkisissa. Kylän pienuuvuo-destaon ollutmyösetua. Olkisten-Maitoisten äänestysalu-eella oli pitkäänmaankorkein äänestysprosentti.

Olkistenkartano

Olkistenkylässäoli vuosisatoja yksi^ainoa Harvialaan kuuluva

lampuotitila.

Vasta

1730-luvulla

talo jaettiin kahtia ja^senlisäksikyläänperustettiin Maitoisten

torp-pa, samannimisen kylän alku. Olkisissakintalonpojat saivatostaavuonna 1804 Harvialan isännältäkylän mo-lemmat vuokratilat omikseen jane jaettiinsaman tien

neljäksi tilaksi. Kuusi ^vuottamyöhemmin^siirtyiyksi kylän ^{tiloistaLinnaisten} isännän luutnantti Stjernval-lin omistukseen ja hänen kuoltuaan tila säilyi perikun-nanhallussa 40 vuotta.

Ensimmäiset pysyvätsäätyläisasukkaatOlkisten karta-nosai 1860-luvulla,kun tilan ostientinen nimismies Konstantin Nordgren.^{Hänenleskensä}meni uusiin

nai-misiin tuusulalaisen

rusthollin

pojan Karl Wiktor Lun-dinkanssa. Heidän

poikansa

agronomi Karl Waldemar Lund isännöikartanoa ^vuoteen 1927. Tuolloin

kartta-neenkuului 900 hehtaaria^{maata, muttavain}yksi torp

paja 15 itsellis-^taityöläistaloutta.

Olkisillakinomakansakoulu perustettiin kartanon mail-le. Karl Wiktor Lund ja hänenvaimonsailmoittivat ni-mittäinlahjoittavansakansakoululletontin, mikäli^Haus

järven ja Mäntsälän kunnat sitoutuvatperustamaan

kou-lupiirin,

jonkamuodostaisivat Mäntsälän^Maitoisten ja Olkistenkylät sekä Hausjärven Maitoisten ja Rutajärven kylät. Hanke ^etenikahden lääninrattaissa hitaasti. Kol-mevuottakoulutoimi Hausjärven puolella

vuokratilois-sa, ennenkuin sepääsi omaankoulutaloonsavuonna 1908.Koulun pitkäaikaisin opettajatar oli Elli ^Mäkinen, jokavuodesta 1912 toimi41 vuoden ajan Olkisten opet

tajana ja ehti nähdämyös siirtoväen ja^suurten ikäluok-kien lasten täyttävänkoulutalon.

SalaojitustaOlkisten^kylässä.

r A

Perimätiedon mukaan Nikinoja^{olisi saanutnimensä}

1500-luvulla

eläneen hollantilaisen

kauppamiehen

Niklasvan der Buchtin mu-kaan, jokaryhtyi rahtaamaan sisämaasta^tervaarannikon laivanra-kentajillekylän läpi virtaavaa pientä jokeamyöten.Asiakirjat eivät tiedä Nikistä mitään, ^muttamuuanAnders Casparius Bucht oli myö-hemmin Sulkavan kartanon_vävy.

AsiakirjoihinNikinojan kylä_on merkittyvastavuonna

1627.

Taloja oli silloinvainyksi jase oli Harvialan kartanon

lampuotila

jasiis osa

Janakkalaa.

^Isossareduktiossa Nikinojan^ainoatila palautui kruunulk jasen asuja määrättiin maksamaanveronsaKärkölän nimismiehelle.

Vuonna 1785 aloitetussa isossajaossakantatila oli jaettukahtia. Toisei tilan omisti

Juho ^Pekanpoika Jussila

^jatoisenAntti JaakonpoikaAnt-tila. Vaikkakylässäolisi ollut liikamaata jopa 13 uudistilan

tarpeiksi,

osalisämaasta^annettiinvanhoille tiloille jauusiaperustettiinvain ko

me, nimittäinEerola, Saarela ja Heikkilä.

Nikinojanmaatilat olivat ilmeisen hyvinvoivia, sillä^rovastiAspväitti 1800-luvun alussa nikinojalaisten olevan pitäjän rikkaimpia isäntiä.

Omaisuus karttui 1800-luvulla peltoja raivaamalla ja Nikinojankin

peltopinta-ala

kymmenkertaistui 120vuodessa.Vuonna 1917 oli Ni-kinojalla 15 manttaalitaloa jakaksi^{torppaa, mutta}erilaisia mäkitupia

ja itsellisten mökkejä melkein 40.

Liki kolme vuosikymmentä nikinojalaisetkävivät kansakoulua Sulka-valla. Vasta syksyllä 1923 Nikinojan kansakoulu aloittiensin vuokra-tiloissa jaseuraavana vuonna omassakoulutalossa.

#

"Mamrentammi” seisoourhoollisesti keskellä Nikinojan peltomaisemaa.

Ennen sotiayksiopettajaisessakoulussa oli 36

oppilasta,

^muttakunsuuretikäluokat parikymmentävuottamyöhemmin tulvahtivatkoulutaloon, nousi

oppilasmäärä

yliviiteenkymmeneen.^Vuonna 1969 koulu kuitenkin lakkautettiin ja oppi-laita ryhdyttiin kuljettamaan taksilla Sulkavan kouluun.

Nykyisin Nikinojallaon n.70 asukasta javiisi vireääyhdistystä. Kyläläiset ^itseovatylpeitä^vanhastamännystään “Mamren tammesta” ja Mäntsälän korkeimmasta^kohdasta, Rajakallion pystyseinämästä.

Kaukalampi onkeväisinpieneksilammeksi laajeneva kosteikko, jossajoutsenet pysäh-tyvät muuttomatkoillaan.

Ylläri-puotionmukava^{kirppis vanhan} Lahdentienvarressa.

Kaukalampi olikeskiajallahämäläistentakamaata, jonka asuk-kaat käräjöivät jo 1400-luvullarajoistaan. Nimensä se onsaanut

matalastalammesta, jonka

läpi

Mustijoki^virtaakohti

Suomenlah-tea.Vuonna 1539 Kaukalammilla oli kuusi ^taloa,muttakylän lu-paavakasvu tyrehtyi

1500-luvun lopulla

^sotiin ja katovuosiin.^Osa kylästä läänitettiin Klaus Flemingille, jonka

perilliset

myivät omis-tuksensa vihdoin 1660 kapteeniVietinghoffille,Rautjärven isän-nälle. Näitä [äänityksiä ei palautettu isossa reduktiossakruunulle, sillä kylän todettiin olevan “kelvottomaksi taantunut”.

Isonvihan jälkeenvanhoja rälssitiloja ryhdyttiin ^asumaan.

Kap-teeniFredrik Hillebrand, Vietinghoffin^{vävy, muutti asumaan} Mäkelään, jatämätalous oli alkuna Etolan kartanolle. Huikko-lan tiHuikko-lan osti vuonna 1777 kapteeni ja^ritari Carl Gustaf Krakau ja sitä alettiin kutsuaCarlsbergiksi (Ylikartanoksi).^Tilanpitoa jatkoihänen poikansa kersantti Gustaf Adolf Krakau.

Vuonna 1840 Etolan kartano päätyiStjernvall-suvulle ja olisen omistuksessa

puoli

vuosisataa. Tilanomistaja^Alfred

Johansson

ostiEtolanvuonna 1897 ja hänen jälkeläiset^{asuvatkartanossa} vieläkin. Etolan vanhassa

päärakennuksessa

toimi

parikymmen-tävuottapitäjän ensimmäinen kartanoravintola Kievari-Grilli.

Omaa kansakoulua ryhdyttiin kylään

puuhaamaan 1900-luvun

alussa, muttakiista sopivastatontistaviivytti koulutalon raken-tamistamelkeinkymmenellävuodella. Vasta syyskuussa 1910 pääsi koulu siirtymään vuokratiloista^uuteenkoulutaloon, jossa se toimiivieläkin. Vuodesta 1900^vuoteen

1941

kaukalammilai-sia opetti Ireene Koski.

Nykyisin Kaukalammilla^onn.270 asukasta. Kylän halkaiseva vanha Lahdentieon hiljentynytmoottoritien

valmistuttua,mut-taruohottuneella lammella levähtävät yhä joutsenetkeväisin ja syksyisin.

In document Mäntsälä mielellään : Osa 2/3 · DIGI (sivua 29-37)