Kotiseutumme Mäntsälä · DIGI

M ^*

s

ry

_{B »yf}

Kotiseutumme

Mäntsälä

Kotiseutumme Mäntsälä

Pohjoismainen Kirjatuotanto Oy

Ensimmäinenpainos

Julkaisija^eivastaateksteissätaikuvissa olevista virheistä.

ISBN 952-5621-13-8 Taitto:Vitale^Ay

OtavanKirjapaino Oy

Sisällysluettelo

Alkusanat

5

Mäntsälä

_tänään 7

Kunnanjohtajan tervehdyssanat

⁸

Historiaotteita jääkauden ajasta kartanolaitoksen

syntyyn 9

Aseellista liikehdintää Mäntsälässä

vuonna 1932 12

Saima

Naatin evakkotaival

14

Mäntsälän seurakunta

¹⁸

Linnaisten kartano

²³

Saaren

kartano

25

Mäntsälän kartano

²⁷

Nummisten

Alikartano

28

Hirvihaaran kartano

³⁰

Sulkavan

kartano

³¹

Nummisten Ylikartano

32

Nordbon kartano

³⁴

Sälinkään

kartano

35

Jokelan ^kartano

³⁶

Mäntsälän koulut

39

Mäntsälän kansalaisopisto

51

Monitoimitalon

runsas

palvelutarjonta

53

Mäntsälän Osuuspankki

⁵⁴

Mäntsälän

Sähkö Oy ⁵⁶

Funkkistalo Porvoontie

^{9 58}

Aapposten

kenkätehtaan

nousu

ja tuho

60

Latoteatteri 61

Ohkolan

Nuorisoseura

ry 62

Seurantalo

Toukola

⁶³

Sulkavan Sisu ry ⁶⁴

Mäntsälän Taideyhdistys

ry 65

Sepänmäen käsityömuseo

⁶⁶

Kirvun museo 68

Kunnallisneuvos

Soini

Hämäläinen

70

Harmonikkataiteilija Jaakko

^{Salonen 72}

Etelä-Suomen

tunnetuin tanssittaja

73

Yleiskuvia

75

Tilat

ja

kiinteistöt

97

Yritykset ja yhteisöt

649

Hakemisto

751

Tilat jakiinteistöt ⁷⁵³

Yritykset jayhteisöt 765

Hyvät ^teoksen lukijat

"KOTISEUTUMMEMäntsälä” -teoksenluomisajatukselle^antoivirikkeen halu luodanykytilannetta kuvaava, tunnerikas jakeräilyarvon^omaavakirjateos. ^Arvokkaan,paikkakuntanne historiaa käsittelevänkirjallisuu- den joukossaolityhjä tila nykyaikaakuvaavalle teokselle.^Tämän tilantäyttämisen ^asetimme päämääräk- semme.

Teoksen tarkoituksena^onvalaistataustaksi tapahtunuttakehitystämahdollisimmanmonilta^elämänaloilta.

Teos esittelee^tämänhetken kiinteistöjen rakennustyylejäkuvin jasanoin. Oman lisänsä^{antavat henkilö-,} yritys- jayhteisöhistoriaosiot.

Paikkakunnan^väestön myötämieliselläsuhtautumisella sekäymmärtämyksellä kotiseututyötä ^kohtaan oli suuri merkitysnytkädessänne olevan^teoksen syntymiselle.

Haluamme lausua ^siitäkiitokset.

Toimitus

Mäntsälä ^tänään

Etelä-SuomenläänissäKeski-UudellamaallasijaitsevaaMäntsälän kuntaa ei ole varsinaisestiperustettu, ^vaan perustamisvuotena pidetäänyleisestiensimmäisen kirkon rakentamisvuotta 1585. Kunnan läpi virtaava Mäntsälänjokilaskee Suomenlahteen ^PorvoonKilpilahdessa. Laajoja viljelysmaitareunustavat matalatmäet

ja harjut.Helsinkiin^onmatkaa59 jaLahteen ⁴⁴kilometriä.

Mäntsäläon kuulu monista ^aatelisten läänityksinä 1600-luvullasyntyneistä kartanoistaan, jotkavielä 1920-luvulla olivatmerkittäviämaanomistajia.^Toisen maailmansodanjälkeenmaista lohkottiin alojapää- osin Kirvusta jaKoivistosta saapuneille, noin2OOOdle siirtokarjalaiselle^heidän asuttamisekseen.

Mäntsälästäpuhuttaessa Mäntsälänkapinan jälkeentulee mieleenmyösKake Singersin esittämä,^vuonna 1979ilmestynyt hittikappale "Mäntsälä mielessäin”. Siihen lieneesaatu idealiikenneruuhkista, jotka joh- tuivat pääkaupunkiseudulta pohjoiseenMäntsälän kirkonkylän läpi kulkevan nelostien suurista^käyttäjä- määristä. Myöhemminrakennettu ohitustie sekänykyinen moottoritie^ovat siirtäneet ruuhkat Lahden ja Heinolan välille.

Pinta-ala596km^2, jostavesistöjä 15km² Väkiluku30.9.2006oli 18 533 asukasta Väestönikärakenne31.12.2005:

0-14-vuotiaita 15-24-vuotiaita 25-64-vuotiaita yli65-vuotiaita

23,1^% 9,9 ^% 54,4^% 12,6^% Elinkeinorakennevuonna2003:

Palvelut Kauppa

Teollisuus Rakentaminen Liikenne

Maa- jametsätalous Muu

Tuloveroprosentti 18,75

Kunnanvaltuusto kaudella 2005-2008:

Keskusta SDP

16 11

Kokoomus 12

Vasemmistoliitto 2

Kristillisdemokraatit Vihreä liitto

1 1

Mäntsälä

^-

positiivinen risteys

Kaikilla Suomen kunnilla on joitakin keskeisiä, usein historiasta^tai luonnosta nousevia nimittäjiä, jotka ihmiset ensimmäisenä ^niistä muistavat. Mäntsälällä sellaisiaovatkartanot ^tai Mäntsälän kapina. Näiden lisäksi voisinostaa esille tavallisuudesta poikkeavan ^sanan, jokasekä kuvainnollisesti^ettäkonkreettisesti kuvaa Mäntsälää.Kuntamme menneisyyttä, nykyisyyttä jaehkä^myöstulevaisuutta.

Mäntsälää kuvaava^{sana on}risteys. ^{Se on}meitä leimannut historiassammejaniin setekeetänäpäivänä- kin. Mäntsälän sijainti^on aina ollutlogistisestierinomainen. Nyt^tavarakulkeekumipyörillä, mutta ennen

nelostietäkinpitäjämme kautta ^on olluthyvä kuljettaa ihmisten lisäksi vaikkapa tukki- ^tai lautakuormia Helsinkiä rakentamaan. Ja^{syksyllä2006 on avattu}liikenteelleMäntsälän^kauttakulkevaKerava-Lahti oiko-

rata.Yli 50 vuoden jälkeenSuomenrataverkosto onsaanutuuden asemapaikan; Mäntsälän.

Risteyksessä olemmemyössamalla^tavoinkuin läheskaikkiSuomenkunnat tällähetkellä. Palvelurakenne- uudistustuleevarmastilähivuosinavaikuttamaanmonin tavoinkuntien^asemaanjatapaan tuottaapalvelu- jakuntalaisille.

Tulevaisuuden osaltatoivon,^{että sana} risteyskuvaa meitäpositiivisessa ja dynaamisessamielessä. Olem-

mekeskellä^elämää,mukana liikkeessäjaaktiivisenaosana sitä.Ja liikkeen keskellä Mäntsälä ^jamäntsäläläi- syysedelleenkinsäilyttävätomaleimaisuutensajarikkaan kulttuurisen ^pääomansa.

Toivotankaikille teoksen lukijoillemielenkiintoisia hetkiä Mäntsälän jamäntsäläläistenparissa.

Esko Kairesalo kunnanjohtaja

Vuonna 1992valmistuneen Mäntsälän kunnantalon^on suunnitellut arkkitehtiArtoSipinen. Keskushallintooli aiemmin

Historiaotteita jääkauden ajasta kartanolaitoksen syntyyn

Noinparikymmentätuhattavuottasittenpaksumannerjääpeitti maatamme.Kuitenkin noin ^{18 000vuotta}

ennen ajanlaskumme alkua ilmasto alkoi lämmetä ja jää sulaa asteittain. ^{Se ei}kuitenkaan ollut ^tasaista, koska lämpimät jakylmätkaudet vuorottelivat. Jään sulaessamaammeoliveden peittämä. Sulaminen alkoi

maan eteläosasta, jotenMäntsälän aluekin on josuhteellisen^varhain, noin 10 000 ^vuotta sitten, alkanut

nousta"merestä”. Ensin ilmestyi saaria, jotkamaankohoamisen edelleen jatkuessakasvoivatkiinni toisiinsa muodostuen mantereeksi. Ensimmäiset asukkaat asettuivat Etelä-Suomeen jääkaudenvielä jatkuessapoh-

jois-osissa.^Maamme vanhimmat asuinpaikat on tavattu Askolasta, Mäntsälän naapurikunnasta, ja^tämä kivikautemme vanhin jaksoonkin nimettyAskolan kulttuuriksi^(molemminpuolin 6500 eKr.).

Esihistorialliseltaajalta on maassamme säilynytrunsaasti ^erilaisia rakennelmia, joita ovat esimerkiksi hyvinkineri ikäiset jaeri tarkoitusta varten tehdyt maanpäälliset kivirauniot. ^{Osa näistä} voidaan sijoittaa pronssi- tairautakauteen, mutta suurimman^osankohdalla^{on mahdotonta} määritellä, mihinaikakauteen

nesijoittuvat jamikätodellisuudessa^onollut niidentarkoitus. TällaisiaepämääräisiäkiviraunioitaonMänt- sälästäkin löydettykolmatta kymmentä. Tutkimuksia niistäon tehty ^varsinvähän, jotenvarmuudella^ei voida tietääkäyttötarkoitusta.Rauniot voivatollakiukaitten sijoja,kaskiraunioita^taivaikkapa rautakautisia hautoja.Vallituksinvarustetutlinnavuoretkuuluvat niin ikään^muinaisiinrakennelmiin. Mäntsälästä^eikui- tenkaantunnetayhtään esihistoriallistalinnavuorta, josei siihen^lueta joidenkintutkijoidenlinnavuoreksi nimeämääLinnamäkeä.Mäellä eikuitenkaan olemitään jälkiävallituksestatai muinaisestavarustuksesta.

-Kansanperinteen mukaan Mäntsälässä olisi useampikin linnavuori:

Jaturinlinna

^Nummistenkylässä ja kahdessakin eri paikassa lähelläKotojärveä. ^- Maanpäällisiin kiinteisiinmuinaisjäännöksiinkuuluu myös erikoislaatuinenryhmä, jollaMäntsälässäkinonmuutamaedustaja:kvartsilouhokset.Näistä ainakin kahta voidaan varmuudellapitääesihistoriallisenaraaka-aineen hankintapaikkana.

Mäntsälänainoa, joskintoistaiseksiepävarmakivikautinen asuinpaikkaonlöydettyNummistenkylästä, Ylikartanon maaltaMäntsälänjoen töyräältä. Löytöjen vähälukuisuuson saanutarkeologitkuitenkin suh-

tautumaansiihen varauksin. Toisaaltakysymyksiä onherättänytse,miksi naapurikunnista ontavatturunsaasti kivikautisia asuinpaikkoja,ovathan olosuhteetjailmasto olleet niissäMäntsälään verrattavia.Olisiluonnollis-

ta, ettämetsästystä jakalastusta elinkeinoinaanharjoittaneetkivikauden ihmiset olisivatperääntyvääjääti- könreunaa seuratessaan saapuneetmyösAskolan välittömästäläheisyydestä paljastuneillemaa-alueille.

Jääkausi

sinänsä ei ole ainoa ihmisen olemassaolonedellytyksiinvaikuttanuttekijä.Yhtä tärkeäonilmas-

tonkehityssen jälkeen.Jään sulamisen^jälkeisenäaikana ilmasto oli edelleenkylmänarktinen jamaatund-

ranpeittämä. Pääkasvillisuutena olivatruohot ja^varvut.Koivu alkoi^yleistyäEtelä-Suomessa noin^{8000 eKr.,} mänty noin 7000 eKr. jakuusi vasta noin 1500 eKr. Ihmisten mahdollisuudet kivikaudella olivat varsin rajoitetutluonnonvoimiinverrattuna, muttakaskeamisen jasitä^seuranneentervanpoltonyleistyminenvai- kuttivatsuurestiympäröivänluonnonkehitykseen.

Mäntsälässäei ole ainoatakaanlöytöä nimenomaiselta pronssikaudelta, jonka^katsotaan alkaneenSuo- messanoin 1500 eKr. Tämän ei kuitenkaan tarvitse merkitäsitä,etteikö alueella olisipronssikaudella ^liikuttu taiasuttu. Rajakivi- japronssikauden välillä ^on häilyvä,koska muun muassakiviesineitäkäytettiin vielä pronssikaudellakin. Pronssikauden huomattavimpia muinaisjäännöksiä^ovat niin sanotut hiidenkiukaat, kivistä kootut hautaröykkiöt, joitaMäntsälästä^on löydettykaksi: Kaukalammesta ja^Saaren kylästä. ^Tosin löytöpaikkansapuolesta nämäsijaitsevat liian kaukana sisämaassa, koska tuon ajan hiidenkiukaat tehtiin ainarannikon välittömäänläheisyyteen.Nämä”hiien kiukaiksi”nimetyt röykkiötkuulunevat siihenkivi- raunioryhmään, jonkaajanmääritystä eiole tarkemmin^pystytty tekemään.

Rautakauden^{(n.500 eKr.-l} 150/1300 jKr.) esineitä Mäntsälästä on löydetty kaksi: pronssinen miekantupenkenkäin

ja^rautainen keihäänkärki. Molemmat

ovatirtolöytöjä.

Keski- jaItä-Uudenmaan pohjois- osien asutuskehitykseen liittyy ^monia ratkaisemattomia asioita. Se tiedetään,

että nämäalueet ovat saaneetvakituiset asukkaansavarsinmyöhään,^{mutta tar-} koista aikarajoista ei ole tietoa.^Mänt- säläympäristöineenoli pitkään hämä- läisten eräaluetta jaalueella esiintyvää maa-loppuistanimistöäpidetäänyhte-

nä erävaltausten jäänteenä. ^Hämeen erämiesten reititUudenmaanrannikolle

Isojärven rannalla Herman Onkimaan kylässä oli asutusta jo 1600-luvun alussa.

sulkeutuivat 1200-luvun puolivälin paikkeilla, sillä ruotsalaisia uudisasukkaita asettui asumaanainaKymi- joelleasti.^Hämeenasutuskeskusten jarannikon välimaasto jäierämaaksi vielä pitkäksi aikaa.^Kruunu pyrki

asuttamaan erämaat sekä taloudellisista^ettäpoliittisista syistä. Kuningas ^MaunuEerikinpoika antoi ^1330- luvulla uudisasukkaille luvan^asettuakulojenhävittämiin^{metsiin,mikäli} omistaja^eiollut^{ottanutniitä}vil- jelykseen.Vuonna 1411Eerik Pommerilainenmyönsivoudille valtuudet vahvistaa jaetut^metsät jatakamaat uudisasukkaille, kunhan omistajat^eivät joudu jaon^vuoksivararikkoon.^Kun kruunu ^näinpuuttui vanhoi- hin javakiintuneisiineräomistuksiinantaen maatakenelletahtoi, joutuivaterämiehet itse lähtemään uudis- asukkaiksi turvatakseenelinympäristönsä.

Mäntsälän seudut^saivatasutuksensa lähinnä^Hämeestä jaasukkaat ^olivatlähinnä^Hämeenkylistä lähte- neitänaapuruksia taiyksittäisiäperhekuntia. Tulijat pyrkivät rajaamaan alueensa jahankkimaan sillevah- vistuksen^muita muuttajiavastaan.Ajan^kuluessaperinnönjaossa syntyi^uusiataloja ja^entisen uudistusasu- tuksen paikallekehittyikylä. ^Metsäolikyläläisillä yhteistä omaisuutta,muttarajat naapurikyliinolivat elin- tärkeät.^Vanhimmattiedot Mäntsälänkylistä ovatkinrajatuomioita jarajojen vahvistuksia.

Keskiaikaisetkihlakunnanrajat jakoi-

vatnykyisenMäntsälän alueen kolmeen osaan valtaosan jäädessä^Porvoonkih- lakuntaan. Tuohon aikaan ajoittuvat asutustiedotovatkuitenkin sangen ^vä- häisiä.Keskiajalla varmasti syntyneitä kyliäovatKaukalampi, Mäntsälä,Sälin- kää, Hirvihaara, Hautjärvi jaNummi- nen. Muistakylistä ^ei ole säilynyt ^mai- nintoja,^mutta esimerkiksiSääksjärvi ja Ohkolaolivat ensimmäistensäilyneiden maakirjojen mukaan niin suuriakyliä, etteivät nevoi olla kovin nuoria.

Ihmistentietoisuudessa, samoinkuin

käsitettiinkylittäin.^Toisistaanrajoillaerotetutkylätolivatkokonaisuus, jonkamaitakylässä asuvattalonpojat käyttivätsovitunmenettelynmukaan.Vakiintuneeseenkylääneiulkopuolinen voinutvapaasti asettua, vaan

sinne haluavan oli hankittavakylästä tila tai ^{sen osa.} Sen myötä hänoli oikeutettukäyttämään osuutensa

kylän tontti- japeltomaasta, niityistä,^metsistä, kalavedestäja myllystä.Tämän osuuden määräsimanttaali- luku, joskinmetsiäkäytettiin ^varsinpitkään hyvinkinvapaasti.

Mäntsälään ^asettuneet talonpojat^raivasivat tilansakylmäänkorpeen _javakasivat vähitellen maapalan toisensajälkeen.^{He eivät}kuitenkaan^saaneetyksin nauttia työnsätuloksista,vaankruunujakirkko vaativat osansa.Vähitellenvakiintuneenkatsomuksenmukaan kruunuperiaatteessaomistikaiken^maanja^saikan-

taa siitäveroa.Kustaa Vaasan(k. 1560)ajoista lähtien vaatimukset kasvoivat entisestään,lähinnä loputtomien sotien vuoksi. Hänenaikanaan vahvistettiinperiaate, jonkamukaankolmen vuoden^verotmaksamattajättänyt talonpoika menetti tilansakruunulle. Tämänkin jälkeentalonpoika sai jäädäpaikoilleen, vuokraviljelijänä,

muttatilikirjoissatila^nimettiin autioksi. Mikäli ilmestyiuusiviljelijä, jokamaksoiverorästit, saitällä tilaan sukuoikeuden. Omistusoikeuden tilallaansäilyttänyttäkutsuttiin sukuoikeus-^taiperintötalonpojaksi.

Maakirjojen mukaan Mäntsälän ensimmäinen autiotila merkittiin Hautjärven kylään vuonna 1567 ja toinen Kaukalammelle ^vuotta myöhemmin. Pohjoismaisen 25-vuotisen sodan alettua ¹⁵⁷⁰ autiotilojail-

maantuimuihinkinkyliin ja jo^vuottamyöhemminviidesosa Mäntsälän alueen taloista oliautiona.

Jatku-

vien sotien,kohoavien verojen sekätoistuvienkatovuosien seurauksena autioitumisesta tulipysyvä ilmiö, jokavaikutti ratkaisevasti seudunkehitykseen. Suurin jamaksukykyisin kylä oli Mäntsälä. Muista suurista kylistä ainakinOhkola, Sääksjärvi jaNumminen kärsivät melko pahasti autioitumisesta.Vaikkaviljelijöiltä jääneitä tiloja yritettiin ^asuttaa, halukkaita ottajiaei löytynyt riittävästi.^Kun tilat olivat vuosikymmeniä olleet vailla asujaa,vahasivat naapurit niiden^{maat omaan}käyttöönsä.

Sukuoikeus ^(=ainoasuojairtisanomistavastaan) oli pitkään epämääräinen käsite, jokaselvisitalonpojil- levasta, kun tarpeeksi moni joutui häädetyksi.Paitsi ^kruunulle, sukuoikeuksiamenetettiin myös aatelille,

joka läänityksen^saatuaan astui kruunun tilalle. ^Tätä tapahtui kaikissa Mäntsälänrälssikylissä.Aateli myös osti sukuoikeuksia, jos^vain jokusuostui myymään. Omistipatalonpoika tilansa taiei, pyrkivätkruunu ja

sentilalle_astunutaateli monin tavoin sekaantumaan^senhoitoon.Tämän tarkoitus oliestäätilan joutumi-

nenhuonoon kuntoon ja^sitenveronmaksukyvyttömäksi.

Jos autiotiloja ^ei oteta huomioon, Mäntsälän tilaluku^oli korkeimmillaan 1620-luvulla.Vuoden 1634 maakirjojenmukaantiloiksi laskettiin^myöskartanotorpat, joskinpappila sekä kartanotFrugård,Mäntsälä

ja Hautjärvi jätettiinpois erikoisluon-

teensavuoksi. Tilalukunousi vuosi- sadan loppua kohden^mennessä,mut- takasvu oli hidasta.Yleisen taloudel- lisen tilanteen kohennuttua 1600-lu- vun loppupuolella saatiin Mäntsälän vanhat autiotilat viljelyyn, mutta

kruunun raskas verotus sekä toistu-

vat katovuodet pitivät huolen ^siitä,

ettäautioitumisestaei kokonaan^pääs- tyeroon.

Tekstin eri lähteistä koonnut TuulaEskelinen

Sälinkää kuvattuna kesällä 2006.

Aseellista liikehdintää Mäntsälässä vuonna 1932

Vuodenvaihteessa1931-1932alkoiMäntsälässä lapuanliikkeen kannattajien toimintakiertyä yhäenemmän yhdenasianympärille:työväentalotolisuljettava!Koska erilaiset toimenpiteet javetoomukset viranomaisiin eivät ^johtaneetsulkemistoimenpiteisiin, kohdistuilisääntynytkatkeruustyöväenjärjestöjenlisäksimyös sisä- ministeriin jaUudenmaan läänin maaherraan.

Ohkolan työväentalolle lauantaiksi27.2. järjestettyihin iltamiin oli kutsuttu puhujaksi lapuanliikkeen vastustaja,aiemmin Kokoomuspuolueen kansanedustajana toiminut, mutta sosiaalidemokraattiseen^puo- lueeseen loikannut Mikko Erich. Monet mäntsäläläiset pitivät Erichiä sosialisteihinliittyneenä luopiona.

Lisäksi huhupuheetyhdistiväthänet juutalaisuuteen javapaamuurareihin, joinapidettiin myössisäministe- riä jamaaherraa.

Iltamien periaatteellisin ^{kysymys oli:}kukapitäjässä päättää?Koska kapinallisten ^{kanta oli,}ettäpuhetta ei pidetä, olijokaiselle selvää,^että elleivät viranomaisetestäpuhujaa esiintymästä,tekevät^senpitäjänlapualais- mieliset itse. Mikko Erich jahänenkannattajansa, jopasisäministeriö tiesivät odottaa levottomuuksia.^Pai- kalle kokoontunut^{noin 400} lapualaismielisen miehen joukkovaati nimismieheltäjuhlan keskeyttämistä,

mutta tämäkieltäytyivedoten lain ja järjestyksenkunnioittamiseen. ^-PianErichin puheenkeskeytti vilkas

ammunta.Tilaisuushajotettiin japuhujalähti kotimatkalle poliisisaattueessa.

Yhteenoton jälkeensuomalaisenyhteiskunnan läpi kulki sokkiaalto. Lapuanliikkeen pohjalainen juntta näki tilaisuutensavihdoin tulleen jayrittiparhaansa mukaan kootasuojeluskunnatMäntsälän kapinallisten taakse. Tapahtumien keskuksena oli Mäntsälänkomea suojeluskuntatalo, jonneaseisiin^{tarttunutmiesjouk-} ko ^marssi"sankarillisen” tekonsa jälkeen.Paikallinen järjestysvaltaodottivaltionjohdon toimia. ^Suojelus- kuntatalollajännityskohosi ja^viinavirtasi,muttasamallamyöstaistelukunto heikkeni. Samaan aikaan^yhtä viinanhöyryinen lapualaisjuntta siirtyi Pohjanmaalta Hämeenlinnaan. Sieltä lähetettiinvaltionjohdolle jyrkkäsanaisiauhkavaatimuksiahallituksenvaihdoksestajapoliittisensuunnan muuttamisesta.Samallaaloi- tettiinkuumeinenkampanja helsinkiläisenlapuanliikkeen aktivistikoplan mukaan saamiseksi,muttayritys

epäonnistui näidenymmärtäessä, ettei kömpelöillä kapinallisilla ollut mahdollisuuksia. Liikehdintää alkoi ilmetä muuallakin Suomessa. Valtionjohdonhermopaine olisuuri,koska kapina saattaisiyltyäsisällissodak- si.Myöhempienarvioiden mukaanlapualaistenhyökkäävämpi strategiaolisivoinutjohtaa siihen,ettäsuuri osa suojeluskuntalaisia jaupseerikuntaa olisiliittynytkapinallisiin.

Presidentti P.E. Svinhufvudin kylmäverinen jaharkittu toimintatapa oli ratkaisevaatässä tilanteessa.Sa- manapäivänä, kun juntta lähetti vaatimuksensavationjohdolle,Svinhufvud määräsiantamaan asetuksen juntanpidättämisestä tasavallan suojelukin nojalla.Puolustusvoimainkomentajan johdolla,varotoimena, Helsinginpuolustusta vahvistettiinpanssarivaunuilla _jaraskaallatykistöllä. Mäntsälässäarvioitiin,ettäka- pinallisten 600 miehenydinjoukkoonoli valmiinaliittymään kymmenkertainen^määräsuojeluskuntalaisia.

Ja jos"Mäntsälän basilli” uhkaisi levitälaajemmalle,tilanne saattaisijohtaa suojeluskuntalaisten ja armeijan väliseen tulitaisteluun.Kunpresidentti toistamiseenpitämässään radiopuheessa ^2.3.isällisestikehotti Mänt- sälässäolijoitapalaamaan kotiinsa luvaten samalla,ettäkapinoivat suojeluskuntalaisetvälttäisivätrangais- tukset, oli kapinan kärki taitettu. Radiopuhe rikkoi hauraan kapinakuplan jarivit alkoivat harveta.

Johto

pidätettiin sekäkuljetettiin enemmän javähemmän humaltuneena Helsinkiin kuulusteltavaksi.

Kapinaviikon aikana Svinhufvud olivapauttanut virasta lapualaismiesten inhoaman sisäministerin.^Samas-

tasyystä eron saivatmyös Uudenmaan läänin^maaherra,puolustusministeri _japuolustusvoimain _komentaja.

Ennenmaaliskuun loppuavuonna 1932 viranomaiset lopettivat lapuanliikkeen, jonkataru oli nytlopussa.

Turun hovioikeuslangettituomionsa 102kapinalliselle. Lapuanliikkeen _johtajatpääsivät ehdollisellatuo-

miolla,kun taaspaikalliset mäntsäläläisetaseenkalistelijat^saivatlyhyen vankeusrangaistuksen.^-Oikeuden- käynti merkitsi huomattavaa oikeusvaltion periaatteisiin palaamista. Kapinaliike puolestaan jäihistoriaan Mäntsälän kapinan nimellä.

Tuula Eskelinen

Saima Naatin evakkotaival

Koti Kirvussa

Elettiin _vuotta 1939.Oli aikainen,erittäinhelteinenkesä. Heinäja vilja työnsivätkasvuaennustaen runsasta satoa.Kirvussa, lähelläOjajärven^asemaa,maatilallaan Saimaja

Jussi

^Naattielelivät perheensä kanssa. Siihen kuuluivat 2-vuotiasKaarin-tyttönen sekä10-vuotias Marjatta,kunnan hoidosta^Kaarinin seuraksi otettu.

Vielä oli palvelijaMaire Siira ja"hevospoika”Onni Penna.

Suuretkertausharjoituksetenteilivättulevaa^sotaa.Kirvun miehet kutsuttiin kesäkuussa kolmeksi viikok- si Uttiin.Kotityöt jäivätSaima-emännän jaapulaisten harteille.Syksyllä 1939syttyi^toinen maailmansota.

Kaikki asekuntoiset miehet kutsuttiin itärajalle kertausharjoituksiin.Vanhat^{miehet, naiset} jalapset jäivät suorittamaanloppuja syystöitä.

Talvisota syttyi

Marraskuun viimeisenäpäivänä syttyi sota. Rintamalähestyi kotikontuja. Vanhukset jalapset toimitettiin pois. Saimakertoi ^saaneensamääräyksen ^lähteä maaliskuunkuudentena, omana 24-vuotissyntymäpäivä- nään, Kaarinin ja Marjatankanssa kohti tuntematonta. Navettaan jäivieläkarja, ²⁸lehmää.^Siinä joukossa oli Raudusta evakoitujen karjaa. Myös Saiman äiti oli lehmineen tullut heille asumaan. Hän hoitiSiiran Mairen kanssa isonkarjan.

Saima ei arvannutlähteätyttöjenkanssa junalla,^koska Hiitolan jaElisenvaaranristeysasemiapommitet- tiin kovasti. Niinpä Saimatyttöineen ^sai naapurista "kuskin”, jokavei heidät Parikkalaan. Sieltä ^menivät junalla Jyväskylänkautta Tampereelle.

Maaliskuun13.päivänä tehtiin rauha.Niinpitityhjentääkodit jalähteä evakkotielle.Maanteitäkuljettiin karjaa ajaen. Naapurit yhdessä tyhjensivät kotiamme.

Jussi

pääsi evakuointilomalle^{auttamaan. Äiti} lähti evakkojunaan.Enosaapui meillejalähti meidän hevosella tavarakuorman kanssamatkaan,kertoilee^Saima.

Palvelijamme yhdessä naapurin apulaisen kanssa keräsi lehmätyhdeksi joukoksi,noin parikymmentä päätä.Osa lehmistä oli^myyty johelmikuussa. Kirvun lehmien oli^määrätaivaltaa länttä kohti lumikinoksis-

sa,saattajanaan40asteenpakkanen. _Rautjärvenkirkolle oli matkaa noin³⁰kilometriä. Sinnepäästyämatka katkesi.Sotapoliisiestimatkanteonmäärätenkarjanteurastettavaksi.Saima itse eitätähoidokkiensa tuskan- tietä^nähnyt; hän vei lapsia^turvaan.

Tampereella oli junanvaihto.Asemalla sattui iloinen tapaaminen. Pari rautatieläistä ^{auttoi erästä}mum- moa alas junanrappusia. Saiman katsoessa tarkemmin ^siinäolikin oma,rakas ^äiti. Sitä tapaamisen iloa!

Tampereelta matka jatkuiSiuroon. Siellä heidät sijoitettiinSimon täpötäyteenkirkkoon. Paikkakuntalaiset hakivat huonokuntoisimmatjalapsetyöksikoteihinsa.Niin sitä yönukuttiin lattialla^taihetekanpuoliskolla yhdessälasten kanssa. Aamusella^mentiin Siuronkirkkoon takaisin.

Meitäryhdyttiin jakamaaneri koteihin. Menimme kuorma-autollaHämeenkyröön^Pinsiönkoululle. Meitä sijoitettiinluokkaan^asumaanviisiperhettä.Asuttiin siellä toukokuunlopulle.Hämeenkyrö täyttyi^kirvulai- sista, joita^{oli enemmänkuin} hämeenkyröläisiä.Kesäkuussa alkoivatevakkojentasoitussiirrot^Hämeen- kyrön naapuripitäjiin. Meidät johdettiin^Lavian pitäjään.

Jussi

kävi katsastamassa paikan. Saimme hyvän talon ^asua.Tuntuitalonväkikin olleen meihintyytyväisiä. Saimasta saivathyvän työihmisenpellolle heinä-, elo- jasyyskuun ajaksi. ^Samaan aikaanSaiman äiti ja pikku-MarjattahuolehtivatparivuotisestaKaarinista.

Talo oli^tilava, asuinhuoneitakahdeksan. Yläkerrassa oliyksi huone, jonka^{me saimme}asuaksemme.^Siellä,

Karhulan yläkerran huoneessa, syntyipoikamme joulukuunlopulla jasai nimekseen^Arvo Matti.

Jussi-isä

oli metsätöissä koko ^{sen ajan,}minkä olimmesijoituskunnassa^Lavialla.

Uusi kotikunta Mäntsälästä

Pika-asutuslain mukaisesti^varmistuisijoituskunnaksi^Mäntsälä,Uudeltamaalta.Vappuna 1.5.1941olimuutto

Mäntsälään. Siirtoväenhuollosta käsin ^Naatin perhe ohjattiin MäntsälänSääksjärvelle. Sieltä saatiin Sala- manmökki asunnoksi. Siinä ^eikauan tarvinnutasua,kun saimme pika-asutuslain kautta^ostaatilanMetsä- Martista. Artturi jaVieno Eestilä olivatmyyneet senparoniRamseylle”vastiketilaksi”.^Paronimyi^senNaatil- le,näin säästäenHirvihaaran kartanon maita asutukseen joutumiselta.

Paikka oli ollutasumaton jovuosia. ^Saimakertoo: ”Myöuskallettuyrittää ^sitäkunnostaa asuttavaksem- me.

Jouvuttiin

tekemään ensitöiksemme^uunikin, ennenkuin pääsimme asumaan.” Toukotyöt tehtiin ja kesäkuussa^muutettiin ostamallemme tilalle Metsä-Martille.^PennanMatti, naapuri joKirvusta, ajoi^tavara- kuormaa. Kiesit oliperässäSaiman jalasten istua.^Taasrakennettiin kotia.Touhuaja^{kiirettäriitti} kunnostel-

taessa paikkoja.

Sitten se

alkoi: Jatkosota

Miehet kutsuttiin rintamalle juhannuksenaikaan ^1941maatapuolustamaan.Saimajäi^taasyksin työihmise-

nätöitätekemään, teettämään ja järjestelemään.

Mutta onneksi oline Pennan miehet! ^Matti ja^Aarne tekivät haapapuusta meille heinäseipäät. Heinät ja viljatsaatiinkorjuuseen.SittenPennan Aarne joutui armeijaan syyskuunalussa. Saima-emäntä teki^Pennan Matinkanssa olkikattoa^{navettaan.Piti} saada^ehjäkattoennen syyssateita.^Navetassaoli jo^muutamalehmä.

Niitäoli^{ostettuKirvuun}lähtöä^varten.Syyskynnöt^saatiin tehtyä,^ruista kylvettiin.

Kirvun takaisin valtauksenjälkeentyökykyiset ihmiset lähtivätKarjalaansatoakorjaamaan. Myös^Matti Ainonsakanssa lähti^Kirvuun sadonkorjuuseen,koska^ei ikänsä puolesta ^enääjoutunutrintamalle. Maalis- kuussa ¹⁹⁴²lomallakäydessään

Jussi-isäntä

osti Mäntsälänkirkonkylästähevosen taloonsa.^Seoli isokokoi-

nen, nuori hevonen, jotaSaima arasteli japelkäsikin hoitaessaan. ^{Tätä ennen} ei Saiman ollut tarvinnut hevostavaljastaa.Nyt sekin taitotuli opittua.

Pääsiäisenä Saima oli äitinsäkanssa kirkossa. Sielläkerrottiin, että viimeisetkirvulaiset lähtevät^kotiin, Karjalaan.

”Juna

lähtee ja^{se on} näillänäkymin viimeinen”, kertoi SaimalleSiirtoväenhuollon johtaja.Tuli kiire tehdälähtöjärjestelyjä. Jussi^oli lomalla^ollessaan jättänyt valtakirjantilakaupan purkamiseen. Saima kävi herastuomariSipilänkanssa Hirvihaaran kartanossakauppojapurkamassa. Sipilä^asettuipurkuasiassa Saimaapuolustamaan. Saima muistaa hänen^sanoneen:"Siirtolaisii myö ei syyvä.”

MuuttotouhuKirvuun alkoi. Paljon oli järjesteltävää.Onneksi Vilho-veli pääsi muuttolomalle, mutta

kulki ainavuorokautta meidän perässä. Miehensä

Jussi

pääsi lomalle vasta, kun muutto oli joohi. Silti hänelläriitti paljon järjestelemistä.^Hyvätnaapurit auttoivatMäntsälästä lähdettäessä.

Kotiin paluu

Tuttu,rakas kotipiha Kirvussa avautuieteen.Talo oli kokenutkoviavenäläistenjäljiltä.Ikkunalasit oli rikot-

tu;leivinuunijahella olivatsärkyneet. Korjaamistariitti. HellaksiostettiinKotiliesi, joka sijoitettiinruoka- kamarin ^uunineteen.Miehen veli Simo muurasileipäuunin. OvaskanMattiteki kamarinuuninsyksyllä. ^Se oh^tarpeen ilmojenviiletessä.^-

Ja

^{työtäriitti.}

”Meijän peltoloilla oli eellisen kesän kuloheinä.^Sepit ensin keväälläkorjata pois enne uuvenkasvua ja toukotyötpiti tehä.” Toukotöihin tuli

Jussi

lomalle, jaSimon Lauri saatiinkesäksitöihin. Laurioli 15-vuoti-

nennuorimies. Kotitöissähän olivat vanhat^miehet januorukaiset^naistenlisäksi.^Raavaatmiehet olivatrin- tamalla. "Toimeen ^tultiin,kun kovasti ^{töitätehtiin”,}sanoi Saimatästäajasta.

Uusi lähtö

Karjalassa ehdittiinasuakaksivuotta jakaksi kuukautta. Kannaksen suurhyökkäyksenedettyäkesällä 1944 Kirvua kohti joutuivatkaikki kirvulaiset lähtemään evakkotielle.^Kiireinen lähtö oli juhannusaattona,kyl-

mässä vesisateessa.

Jussi

tuli rintamalta yksiköstäänperhettänsä herättämään aamulla kahden aikaan.^Me lähdimme Kääriäisten kanssa samassa"sakissa”.

Meidät määrättiin evakuoitavaksiPohjois-Satakuntaan,Karvialle.Pyöriä talutettiin,lehmiäajettiin.

Jussi

ajoihevosta.Sikaporsaat,lammasjalapset olivatkyydissä sekäpaljon^tavaraa. Huonekalut oliviety Ojajär-

ven asemalle junakuljetukseen.^Lehmien "maratonmatkaa”kertyi ^60-70kilometriä, eli^useitapäiviä. Sitten Putikon asemalta lehmät saatiinkarjavaunuun.

Matkalla sattuikaikenlaista.

Junassa

^{eiollutkarjallerehua. Sen sijaanradan varressaolihyvääheinikkoa.}

Junamiehet

pysäyttivät junan jakehottivat ^meitä hakemaan ^heiniäkarjalle; veturista saatiinhakea ^vettä.

Mutta ^- heiniä ei saatukaan nälkäänsä ammuvalle karjalle. ^Isäntä tuli pyssyn kanssa kieltämään luvaten ampua, jos jokukoskee heiniin.

Sitten tultiinTampereelle.Vastasiellä oliheinävaunujarajallepäinmenossa.Kiipesin vaunuun japudotin

muutamanpaalin alas.Tähän meitä kehotettiin.Saivatpalehmätsyödäkseen. ^{Määräasema}oli Parkano. Siel- lävaunut tyhjentyivät.Lehmät pantiin pieneen aitaukseenjalypsettiin.Sillävälintyhjensimmekarjavaunun lannasta. Ihmiset^pääsivätkoululuokkaanyöksi. Olihankesä jaluokat vapaina.

Aamullavarhain^Saimalähtilypsylle.^-

Jaakko-hevonen

^{tulivastaan ja}hohotti iloisesti tuntiessaanemäntänsä, vaikka väkeätungeksi.Hevonen saiheinänsä jakarja juotettiin ja lypsettiin.TommisenElvi oliauttamassa.

Koululta lähdettiinlinja-autollamääränpäähän,Karvian pitäjään.Touhujatkui karjanajoineen jalypsyi- neen aitauksissa.Itse mentiin Karvian koululle yöksi. Tilapäisasuntokin meille järjestyi ja karjalle laidun.

Asuntona oli lahkolaisten kirkko. Saiman käydessä kirkolla käveli ^äiti vastaan. Sitä jälleennäkemiseniloa ja hämmästystä!Äitiotettiinsamaanasuntoon.

Lähtö kirvuun sadonkorjuuseen

Eletään edelleenvuotta 1944.Elokuussa tulivat ^Kirvun kunnanherrat ^sinneKarvialle. He kertoivat, että

Karjalaanotetaantyökykyisiä,hyvissäruumiinvoimissa olevia ihmisiä^satoakorjaamaan. ^Saimanlisäksi sin-

nelähti naapuri,Kääriäisen isäntä,Munukan Olka ja

Juho

^myös.

Junalla

^{mentiin,hevosetmuassa.Kotona,}

Kirvun Orajärven asemalla hevosia ^ei pidellyt mikään. Niin oli kiire ^tutun aseman tuntiessaan! Yhdessä tehtiinviljankorjuuta,vuorotellen kunkin pelloilla. Seipäille^saatiinvilja,muttapuimatta jäi.^{Kauan ei} ehdit-

tytyöskennellä,kun tuli rauha ^jaoli lähdettävä.

Ankarat rauhanehdot

Raskaan rauhan ehtonaKarjala ^olijälleenmenetetty.Lähdettävä olikolmannen kerran evakkoon.Hevosten kanssa ajettiinpitkät matkat, ennenkuin ^saatiinnejunaan.SaavuttaessajälleenParkanoon Saima sai_tavata yllättäen miehensä

Jussin. Jussi

^tuli sotareissultaja^Saima työmatkaltakahden hevosen kanssa.

Jussi

^kyntelisyys-

kyntöjä evakkotalossa,kun isäntä itse olivielä sotareissulla. Vilho-veli kotiutui siviiliin marraskuun lopulla.

Sijoituskunta Mäntsälä

Toukokuussa 1945 annetun maanhankintalain mukaisesti sijoituskunnaksi oli jälleenmäärätty Mäntsälä.

Jussi

lähti ennaltakatsomaan. Hän saikin asunnonLinnaisten kartanosta Sulkavan ^{kylästä. Saima}kertoo

Jussin

lähteneen^sinne jouluaamunahevosten kanssa. Tapaninpäivänä saatiinkarjavaunuun lehmät jalam-

mas, joidenmukana matkasi^SaimaViljo-veljensäkanssa. Saiman äiti jalapsetmenivät linja-autossa.

Jussi-isä

oli heitävastassaLappilan asemalla.Hevoskärryillä matkasivatLinnaisiin. Asiat järjestyivätkoh- talaisenhyvin.^Saatiintalo kahden perheen asuttavaksi.^Karja saatiin^hevostentalliin.Kartanon maitavuok- rattiin ja viljeltiin.

Oma

tila ^Nummisista

Kesällä 1945Naatin perhe teki talokaupat Nummisista. Ostettiin yhteisomistuksella Nordbon^{kartano, il-} man päärakennusta. Peltoa ja^{metsää ostettiin se määrä,}mikä maanhankintalain mukaan oli mahdollista.

Osakkaita oli^kuusi,kaikki kirvulaisia. Oli^Naatinveljekset, Jussi,Simo ja^Mattiperheineen. Lisäksi oli

Juho

Koskilinna, Tuomas jaHelena Kähkönen sekä

Jortikan

^perikunta.

Nytoli ^omakoti ja^maataviljeltäväksi. ^Tuntuipahyvältä.Kahden vuodenperästä saatiin^maillejaraken- nuksillelopullinen jakosekä lohkominen.^Nytsai kukin osakas tehdä mielensä^{mukaan;kunnostaa}vanhaa tairakentaa uutta. Meidän osaksemme tuli lähellä^navettaa oleva muonamiesten ^suuri rakennus. Kolmen vuoden päästä remontoimme ^sen. Siitä tuli tilava koti asuaksemme.Kartanon iso kivinavetta ^toimi ensi

alkuunyhteisnavettanakaikille osakkaille.

Kotoista kulttuuria Nummisiin

Kartanoittenkylä Numminen muuttuitäydellisesti,kun kirvulaisetjakoivistolaiset^toivattullessaan talon- poikaiskulttuurin. Uusia tilojaraivatessaan jarakentaessaankarjalaiset perustivat samanaikaisestikylälle nuoriso-, maamies- jaurheiluseurat. KolmeKarjalasta ^tuotua marttayhdistystäaloitti toiminnan Nummi-

sten, Mattilan jaRännimäen ^Marttoina. Maalaisliitonpaikallisosasto perustettiin. ^Suuren seurojentalon^ra- kentamiseenkäytettiinMaalaisliiton^Kirvun Paavilanmäen seuratalon^varat. Järjestöissä löysivät kylän ^enti-

set jauudet asukkaat^{yhteisettavoitteet} paikkakunnan kehittämiselle.

Elettiinjuurtumisenaikaa. Lapsille onnekasta oli saada aloittaayhtäjaksoinen koulunkäyntiNummisissa,

vakiintuneissa oloissa.Pieni Kaarin tosinaloitti koulunsa Sulkavalla ^käyden siellämuutamanviikon. Evak- komatkalla ^syntynytArvo aloitti koulutiensä Nummisissa 1947.Pojasta varttui^{mies ja}1973 taloon ^isäntä,

jota^on edelleen. Eläkeikään ehtineet Saima ^ja

Jussi

^ostivat kirkonkylästä, Keskustieltä, rivitalo-osakkeen.

Jussin

työntäyteisen ^maisenmatkan päättyessäSaimamuutti Peltolantielle kerrostaloon.

Vielä kerran ^Saima teki muuttokuormanuuteenkotiin, eipakon edessä kuten ^useinennen, vaan omasta halustaanheikentyneen terveytensätähden. Koti sijaitseenytVanhalla Porvoontiellä Lounalaakson talossa.

Nyt ^on"kauppareissu” lyhyempi,kirkkotie vieläkin lyhyempikodin sijaitessakirkkosillan kupeessa, joen varrella.

Saimaviettää "muisteluvuosiaan” pitkän,työntäyteisenelämäntasaannuttua.ElämänviisautenaanSaima sanoo yksinkertaisesti:"Kaikhasepit kestää, mikä oi kestettäväksannettu.Koval työl^siint selvitti!”^Tuntuu,

että tätä elämänkaarta kannatteli ^myösKorkeimman ^siunaus.

TekstinkoonnutKirsti Hämäläinen2004

Mäntsälän seurakunta

Mäntsälän seurakunnan alkuvaiheistatiedetään varsin vähän.

Joitakin

^{tietoja on}kuitenkinsäilynyt meidän päiviimme saakka. Vielä uudenajanalussahyvinpieni jaköyhä Mäntsälän alue kuuluiPorvoon seurakun-

taan, muttakirkkomatka sinne oli vaivalloinen japitkä. Tyytymättömiä seutukuntalaiset olivatmyös Por- voonseurakunnanvaltakieleen,ruotsiin. Ensimmäinen omakirkko Mäntsälän Kirkonmäelle valmistui ^1585, samallemäelle, jonneMäntsälän kaikki kirkotovatsittemmin kohonneet.

Rakennustavaltaan ^tämä ensimmäinenkirkko oliⁿⁱⁱⁿ

sanottupohjalainentukipila- rikirkko. ^Sen tyypillisintun-

nusmerkki olitasaleveäruko- ushuone, jonkasivuseinillä kulkivat hirsienjatkoskohtiin tehdytparittaiset lamasalvos- pilarit. Tästä on voitu ^myös päätellä kirkon olleen kol- menhirrenmitan pituinen ja yhdenhirren pituudenlevyi-

nen. Todennäköisesti ^tätä pientä kirkkoa pidennettiin myöhemmin itäpuolelta.

Alkuperäiseen pieneen seurakuntaan liitettiinuseita alueen reunakyliä 1600-lu-

Mäntsälän neljäs eli nykyinen kirkko.

vuneri vuosikymmeninä.

Ja

vaikka seurakuntaitsenäistyi 1616,kutsuttiin ^sitäyhäedelleen kappelikunnaksi Papin palkka oli todellavaatimaton,koska seudun asukkaat olivatköyhtyneet ^pitkään jatkuneidensotien sekä katovuosien takia. Vaikka Mäntsälän ensimmäinen pappi Henrik Maununpoika olisaanutkuningas

Juhana

Ilklta oikeudenkäyttääkappelikunnastakerätynkokokymmenysviljan^tuoton,veikruunu^siitäpuolet papin saadessa^toisen puolen. Jakymmenykset vain vähenivät 1600-luvun alkuvuosinavastaten enäävain yhdenaikuisenvuotuistaviljantarvetta.Tosinkappalaisen perheen koosta ei ole^mitääntietoa.^Toisenkappa- laisen SakariTuomaanpojanaikanakuningas Kustaa IIAadolfkävi^Suomessa, jolloinmäntsäläläiset vetosi-

vat häneen. Seuraamuksena saatiin papin palkan osaltapäätös, jokaoli voimassa ^aina 1800-luvun alkuun asti.

Kun kirkon todettiinkäyneen ahtaaksijarakenteeltaan arveluttavaksi päätettiin 1740-luvun lopullara- kentaa kokonaan uusi kirkko.^Keravan kartanon voutina toimineenrakennusmestari Henrik Hertzbergin

johdollavuonna 1751lähes valmiiksi rakennettu ristikirkko osoittautuijo^muutamanvuoden päästähuo- nostitehdyksi.Kihlakunnanoikeuden päätöksellä Hertzberg joutuikinilman lisäkorvauksiakorjaamaan^te- kemiään rakennusvirheitä.

Rakennusmestari Matts Petrellinyhdessä pitäjänmiestenkanssa kesäkuussa 1773tarkastama kirkko ^to- dettiinkorjauskelvottomaksi.Petrell esitti rakennettavaksi samanlaisen^{kirkon, kuin hän}olitehnyt Karjalas- sa,Tohmajärven pitäjässä.Petrellin sekäyhteistyökumppanikseenottamansarakennusmestari Henrik^Hä-

ristikirkkotyyppiä ulospäin kapenevineristivarsineen. Vanha kirkko purettiin^vuotta myöhemmin.^Ensim- mäinen suurikunnostustyö^kirkossatehtiin 1700-1800-lukujentaitteessa ja^sentoteuttajaksi^{kutsuttiin ra-} kennusmestari ^{Matti Åkergren.}Kuitenkin 1820-luvulla kirkon yksi seinä oli jälleenpullistunut japaanu- kattokin oli huonokuntoinen. Niidenkorjaaminen annettiin taitavaksi sahojen ja myllyjenrakentajaksi tie- detylletalollinen Henrik Lindströmille, mutta hänen pitkien ^matkojensavuoksikorjaus venyi ^{aina 1830-} luvulle^asti.

Pitäjänkokouksessauuden kirkon rakentaminen otettiinesille ensimmäisenkerran vuonna 1843.Vanhan kirkon perustukset olivat^antaneetperiksi jakirkko olivajonnut johtuen^lähinnärakennuspaikan irtonaises-

ta hiekkamaasta jaliian lähelle kaivetuista haudoista. Ratkaisuksi ^esitettiinvanhan kirkon purkamista ja uuden pystyttämistäkunnolliselle korkeallekivijalalle.Rakennusmateriaaleiksi ehdotettiin vanhan kirkon kelvollistapuutavaraa tai vaihtoehtoisesti tiiltä.Vuonna 1853 lääninarkkitehti JeanWik totesi ^kuitenkin, ettei vanhan kirkon hirsistä voitaisi rakentaa seurakunnan^toivomaakaksoisristikirkkoa. Hän ehdottikin samalla kiveä rakennusmateriaaliksi.^Kun seurakunta oli pakkolunastuksen kautta vuonna 1854 ^saanut omistukseensa Mäntsälän kartanollekuuluneenKirkonmäen,todettiin^{vuonna 1856}olevan^viisaintajaedul- lisintarakentaa kirkkolähietäisyydeltäsaatavilla olevasta harmaakivestä. Lääninarkkitehti JeanWikiltä tila-

tun kivikirkon piirustus hyväksyttiin javahvistettiinsenaatissa 1858.Kirkkoon oli suunniteltu mahtuvaksi 1 500 sanankuulijaa.Kirkkopiirustusten saavuttuapitäjänkokoukseen ^arvosteliselähinnä kirkonyhteyteen piirrettyäkorkeaa tornia tarpeettomaksi, ^muttasäätyläisetkin olivat piirustuksiin tyytymättömiä.^Hekoros- tivat tulevan temppelin olevan muistomerkkinä useidenvuosisatojen ajan ehdottaen, ^että korkeammalta esivallalta anottaisiin piirustusten kumoamista sekä lupaa saada seurakunnan kustannuksella hankkia ^il- mantornia oleva kirkkopiirustus kuuluisalta^{Turun jaPorin} läänin lääninarkkitehti^G.T. Chiewitziltä. ^Tä- hän ^eivät pitäjänmiehet kustannusten pelossa suostuneet.

Joulukuussa

¹⁸⁵⁸rovasti Abraham Ehnroosin

johdollatoimintansaaloittaneessa kirkkorakennustoimikunnassa olivat edustettuina kaikki^{kylät ja}lähes jokainen^{kartano, mutta erinäisten} uusien, pitäjäläisilletulleiden velvoitteiden vuoksi hanke kuitenkin^lyk- kääntyi jakäynnistyi uudelleen^{kolmisenvuottamyöhemmin.}Elokuussa 1861pidetyssäkokouksessa^sääty- läisetja talonpojat^esittivätkuinyhdestä^suustahaluavansa rakentaa kirkon tiilestä.^Muttakirkkoa ei voitu- kaan rakentaa ^kivestä, koska lähietäisyydelläollutkivi ^ei kelvannutkaan tarkoitukseen. Tosin materiaalin

muutos aiheutti ^suuriamuutoksia muun muassa seinien vahvuuksiin, jotenoli aiheellista laatia^kirkosta uudetpiirustukset.^Krimin sodan vuoksi rakentaminen kuitenkinviivästyi siihenvarattujen rahojen ^huve-

tessa sotatoimiin. HausjärveläisenrakennusmestariK.G. Kajanderin johdollaarkkitehti^E.B. Lohrmanin suunnittelema^uusikirkko valmistuisyksyllä ¹⁸⁶⁶ jaseotettiinkäyttöönensimmäisenä adventtisunnuntai-

na.Viimeinen jumalanpalvelusvanhassa kirkossa pidettiin marraskuun 24.päivänä ^1866, jolloin pitäjäläiset jättivätomat jäähyväisensä pyhätölleen.Vanha kirkko purettiin pian uuden kirkonkäyttöönoton jälkeen ja hirretkäytettiinEhnroosin koulunrakennusaineiksi. Vanhan^kirkon paikkatasoitettiinosaksi hautausmaata

1870-luvun lopulla.

Nykyinen kirkko

RakennustyypiltäänMäntsälän kirkko on länsitornillinenpitkäkirkko, jonkaitäpäähän onliitettymatalam- pi kaksikerroksinen ^sakaristo.Kirkkosalin keskiosassa on korkealle kohoava tynnyriholvi,kun taas seiniä kiertävien lehterien kohdalla katto^ontasainen jamatalampi. Kirkon ulkoarkkitehtuuri edustaa historiallis-

tenrakennustyylien yhteensovittamisenaikaa.

Vaikka kirkon lämmityslaitteiden asentamisesta oli keskusteltu jo rakennusvaiheessa, niistä luovuttiin ja ainoastaan lähelle nurkkiavarattiin tilat savuhormeille.Ne otettiinkinkäyttöön jo^{vuonna 1886,} jolloin

kirkkovarustettiinneljällä^rau- taisella rimauunilla. Kirkon ^si- sämaalaus ^{uusittiin vuonna}

1907 ja^vuonna 1928 toteutet- tiinarkkitehti^{Kauno S.}Kallion suunnittelema korjaus. Sodan vuoksilykkääntyneeseen,mut- ta vuonna 1950 toteutettuun

korjaussuunnitelmaan kuu- luivatvesikeskuslämmityksen

asentaminen sekä valaistuksen jasisämaalauksen uusiminen.

Kirkon ulkoseiniäkorjattiin vuosina ^1984-1985, jonka jäl- keentoteutettiin sisätilankun-

nostusArkkitehtitoimistoPirk- ko jaArviIlosen laatimansuun- nitelman mukaisesti.Korjauk- senyhteydessä sijoitettiinkirk-

Kirkkosali, etualalla Koivistonkirkostatuotukattokruunu.Kuva: Eero J.Laamanen.

koonkattokruunu, jokapelastettiin sodanjaloistarajantakaisen Koiviston kirkosta. Kattokruunu oli tuol- loin odottanutuuttasijoituspaikkaa joyli50vuotta.

Jouluevankeliumia

kuvittavan alttaritaulun "Paimenten kumarrus”on maalannut saksalainenBernhard Reinhold vuonna 1861. Uuteenkirkkoon teoksenlahjoitti Ylikartanontilanomistaja Hugo^vonQvanten.Kirkko vihittiinuudelleenkäyttöönadventtisunnuntaina1991 vietettyjenkirkon 125-vuotisjuhlallisuuksienyhteydessä. Mäntsälän kirkko ^onkuulunut tiekirkkorenkaa-

seenvuodesta 1998.

Kellotapulit

Mäntsälän ensimmäisen kellotapulin ulkomuodosta ei olesäilynyt mitääntietoja, ^muttarakennusmestari MattiÅkergrenin johdollarakennetusta, pohjakerrokseltaanneliskulmaisestajavuonna 1796valmistunees-

takellotapulista sen sijaanon säilynyt öljymaalaus.Varsinainen kellokerros jasenpäällä ollut sipulikupoliin päättynytlanterniini olivat kahdeksankulmaiset. Kellotapulin huipussa oli ristikuvioinen viiritanko eläin- pää-aiheisine tuuliviireineen.Kellotapuli laudoitettiinjapaanukatot kunnostettiinvuonna 1829. Marras- kuun viimeisellä viikolla 1866tapulin kellot siirrettiin vastavalmistuneen kirkon ^torniin ja vanhaa, yhä paikallaan seisovaa kellotapulia ^käytettiin seurakunnan omaisuudensäilytyspaikkana.Tapuli purettiin ^tar-

peettomanavuonna 1886 jahirret luovutettiin kunnalle silloin tarpeellisen kolmannenpitäjänmakasiinin

rakentamiseen.

Seurakuntaelämä

Entisinä aikoina seurakunnan tehtävät olivat nykyistä paljon laajemmat. Mäntsälän hengellisenelämän alkuajoilta ei kuitenkaan ole juurikaansäilynyt yksittäistietoja. Monien kartanoidensa vuoksi säätyläisten vaikutus seurakunnassa^on ollutsuuri,koska päätökset tehtiin manttaalin mukaan.

Keskeistä seurakuntaelämässä oli kuitenkinhengellinentyö, jonkaohella papin oli hoidettava jumalan-

jatarkkailtava kristillisten^tapo- jen noudattamista,kuten ^sään- nöllistä kirkossa jaehtoollisella käyntiä. ^Kirkon penkkijärjestys oli osoituspitäjäläisten^eriarvoi- suudesta, mutta auttoi samalla pappia kontrolloinnissa.^Saarnat jumalanpalveluksissaolivatpitkiä ja^veisuu hidasta.

Jokaisen

^pitäjän tehtävänä 1700-luvulla oli huolehtiaköyhis- tään, joidentuli saadatoimeen- tulonsaomassa seurakunnassaan.

Käytännössäpapitjalukkaritvas- tasivat myöspaikallisestasairaan- hoidostajalääkitsemisestä. Paho- Vanhaseurakuntakeskus,nykyinen nuorisotalo

jen aikojenvaralle rakennetutpitäjänmakasiinit sijaitsivatkirkon ^vieressä,mutta useimmiten niiden hoita jaksivalittiinjoku säätyläinen.

Vaikkakin lukutaidonopetus olivanhempien vastuulla,tuli kirkon huolehtiakristinopin pääkappaleiden osaamisesta. Lukkareilta ^vaadittiin luku- ja kirjoitustaitoa jo 1600-luvun lopulla, ja1700-luvulla vanhem- mille^{määrättiin sakkoja}opetusvelvollisuuksiensa laiminlyönneistä.Papiston oli huolehdittava lukutaidosta

jakristinopin tuntemuksesta, sillä piispan- jarovastintarkastuksiin kuului seurakunnan kuulustelu.^Sun- nuntaikoulujaperustettiin 1850-luvulla.RovastiEhnroos vaikutti ratkaisevasti Mäntsälän ensimmäisen kan- sakoulunperustamiseen, ja^sealoittitoimintansasyksyllä 1869.

Siveettömyyttä^vastaantaisteltiin ankaran kirkkokurin keinoinjamaallisinhäpeärangaistuksin.Kristillis-

tentapojen tärkeyttä jouduttiinjatkuvastikorostamaan,vaikkakinkouluojakehittämällä kohotettiinpitäjä- läistensivistyksellistä jasiveellistätasoa.

Vaikkahengellistä elämää murensi 1800-luvullalevinnyt maallistuminen, kykenivät monet nuoretkap- palaiset virittämään seurakunnassa hartaudenharjoitusta.Kirkon jamaallisen hallinnon erottua vuonna

1866 jäipapistolle aikaa^toteuttaa ja kehittää ^uusiatyömuotoja, pyhäkou- lu-, lähetys- ja diakoniatyötä. ^Tästä huolimattakehityskulki kohti maal- listumistaja papistonvalta väheni.

Mäntsälän seurakunnan tehtävät

ovat muuttuneet sen vähän yli ^400- vuotisen toiminnan aikana.^Tänäpäi-

vänä keskeistä ^on hengellinen työ.

Yleistäen voidaan^{sanoa,että on}palat-

tualkuaikojentehtäväkuvaan.^Seura- kunnan toiminta muodostuu juma- lanpalveluselämästä, toimituksista ja eri työmuotojen järjestämistä^toi- minnoista.Jumalanpalvelus pidetään

Koivulan kerhotalo. Talossa toimivatseurakunnanylläpitämä lasten päivä- kerho 4-6-vuotiaille sekämusiikkikerhoryhmät 3- ja4-6-vuotiaillelapsille.