• Ei tuloksia

Suur-Huittisten historia III, 2

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Suur-Huittisten historia III, 2"

Copied!
192
0
0

Kokoteksti

(1)

Suur-Huittisten historia III, 2

Raimo Viikki

3. OSA

(2)

MUU YRITYSTOIMINTA

1906—1950

1 Maatalousalan

osuustoiminnalliset

yhtymät

Läheskään kaikkia puimakoneosuuskun- tia ei liene viety kaupparekisteriin; seu-

raavassa luetellaan vain siinä esiintyvät.

Meijerit, osuuskaupat,

osuuskassat

jatur-

vepehkuosuuskunnat on mainittu toisaal- la. Osuuskuntien toiminta-aika on usein ollut varsin lyhyt, mutta kun lakkautusil- moitusta ei jätetty, eräät näistä on viralli- sesti lakkautettu vasta 1960-luvulla (ks.

Kokemäen henkikA:kaupparekisteri).

1.1 Huittinen

1. Kaupparekisteriin ei huittislaisia pui- makone- ym. osuuskuntia ollut merkitty, vaikka pitäjässä tiedetään 1910 maata-

loustiedusteluun mennessä olleen aina- kin kuusi puimakoneosuuskuntaa ja kol-

me yhtiötä:

puima- jahöyrykone oli Sorvolan 5 osakkaalla, Hirvelän kolmella, Huittisten- kylän kuudella, Loiman viidellä, Mom-

molan seitsemällä sekä Suttilan, Hakunin jaHannulan 11 osakkaalla; Raijalan Heik- kilällä ja Erkkilällä, Leppäkosken Kylä- Liuhalalla jaPöyriälän Pöyrillä sekä Loi-

man Rytillä ja Salmenojan Rauvalalla Vampulasta oli kahden osakkaan yhtiöt.

Lisäksi Riesolan Viikari jaYli-Toik- ko pitivät yhdessä kylvökonetta.

2. Huittisten munanmyyntiosuuskun-

nan perustava kokous pidettiin 25.5.1921, ja maaherra vahvisti sen säännöt 20.2.1922. Ensimmäinen

hallitus:

K. V.

Erkkilä (pj.), K. O. Ruokonen (vpj.) jaA.

M. Sakari. Isännöitsijänä oli mv. Erkki Känni. Osuuskunnan toimialana oli

"jäsenten kananhoidon edistäminen yh- teisen liiketoiminnankautta”. Osuusmak- su oli markka kanalta. Kun Huittisten osuuskauppa alkoi toimia keräilyliik- keenä, munanmyyntiosuuskunta lopetti.

Vuoden 1932 jälkeen eikaupparekisteriin tehty muutosmerkintöjä. Puheenjohtajana oli tuolloin (30 —32) rva Hanna Nyman.

(Lauttakylä 9.2.23, 25.2.55)

1.2 Kauvatsa

1. Jalonojan ja Työtilän puimakoneosuus- kunta perustettiin 10.12.1909 ja ku- vernööri vahvisti sen säännöt 20.1.1910.

Osuuskunnan tarkoituksena olihöyrypui- makoneen

hankkiminen

ja käyttäminen noissakylissä. Osuusmaksu oli 2 mk vii- meksi kylvettyä hehtolitraa kohti. Halli- tukseen kuuluivat mv:t

J.

K. Eskola (pj.),

V. Kinkku ja K. A. Ylinen(isännöitsijä).

2. Vuoden 1910 maataloustiedustelun mukaan pitäjässä olimyös neljässä muus- sa kylässä osuuskunnan tai yhtiön puima- koneita: Ahvenuksessa kaksikin (Lompin

ja Mäkelän sekä Hakunin, Nysin ja Pim-

(3)

pun), Kauvatsankylässä kuuden osakasta- lon, Lievikoskella viiden ja Yttilässä yh- deksän osakastalon.

3.Kauvatsalla maamiesseura oli jo 1907 perustamassa munanvientiosuuskuntaa.

Se toteutui 23.2.1913, jolloin Kauvatsan munanmyyntiosuuskunta i.l. perustettiin.

Kuvernööri vahvisti sen säännöt 12.4.1913. Osuuskunnan tarkoituksena oli kananhoidon edistäminen Kauvatsan pitäjässä. Osuusmaksu oli30 p kanaa koh- ti. Hallitukseen kuuluivat mv.

Jalmari

Reikko (pj.),

Juha

Suominen ja

Josua

Vuo-

rio. Isännöitsijänä Toivo Kaarela. Osuus- kunta ei kuitenkaan jaksanut toimia pitkään, sillä se täytyi herättää uudelleen henkiin kahdesti. Helmikuussa 1927 ensi kerran, jolloin hallitukseen valittiin mvt Vilho Kröpi, Onni Korpela ja Urpo Lunden, ja toistamiseen tammikuussa 1933 kanttori Mikolalla pidetyllä kanan- hoitokurssilla, mille

osallistui

puolen sa- taa henkilöä.

Johtokuntaan

valittiin tuol- loin mv. U. Lunden, em. Aili Sipi ja pv Armas Pero. (Lalli 8.2.27, SK 1.2.33)

1.3 Keikyä

1. Pohjankulman koneosuuskuntar.l. pe- rustettiin Honkolan kylään 16.2.1907 ja kuvernööri vahvisti säännöt 28.5.1907.

Tarkoituksena oli höyrypuimakoneen hankkiminen ja käyttäminen kylässä.

Osuusmaksu oli 20 mk 10 hl:n kylvöä kohti. Hallitukseen kuuluivat mv:t Verner Kyläkoski, K. A. Tala jaFrans Karvo.

2. Keikyän puimakone-osuuskunta r.l.

perustettiin 24.4.1908 jakuvernööri vah- visti säännöt 13.5.1908. Tarkoituksena oli höyrypuimakoneen hankkiminen ja käyttäminen Huittisten pitäjässä. Osuus-

maksu oli 2 mk kylvettyä hl kohti. Halli-

tukseen kuuluivat mv:t Kalle Tala (pj.), Kalle

Jarttu

ja Nestori Uotila. Isännöit-

sijänä Oskar

Yli-Mäkelä.

Osuuskunnan toimipiiri käsitti Kokemäenjoen eteläpuo- lisen osan Keikyää. (TMA TPLKa AD I

150/376 1908).

3. Keikyän munanmyyntiosuuskunta il perustettiin 2.11.1922 jamaaherra

vahvis-

ti sen säännöt 30.11.1922. Osuusmaksu ja toimiala olivat samat kuin Huittisissa.

Hallitukseen kuuluivat Lauri Torpo (pj.), Vihtori Rauhala ja Yrjö Lehtonen. Osuus- kunta toimi vielä 1930-luvun alussa. (SK

15.4., 24.11.32).

1.4 Vampula

1. Wampulan pikkutilamaanosto-osuus- kunta perustettiin 6.9.1906, ja

kuvernööri

vahvisti sen säännöt 14.11.1906. Osuus- kunnan tarkoituksena oli ottamalla laina tilattoman väestön lainarahastosta valmis- taa jäsenilleen

mahdollisuus

oman maan

hankkimiseen. Osuusmaksu oli 15 mk rajattomalla vastuulla. Osuuskunta te-

ki kauppasopimuksen

Jonkan

suurtilan

omistajan kanssa tilusostoista, mutta jou- tui purkamaan sen, kun senaatti ei tullut- kaan odotetulla tavalla avuksi.

Jenkalla

9.9.1907 pidetyssä kokouksessa osuus- kunta päätettiin lakkauttaa seuraavan tili- vuoden päätyttyä. (Virallisesti se lakkasi vasta v. 1960 osuuskuntalain 107 §:n no-

jalla, kun lopettamisilmoitus unohdettiin tehdä.) Osuuskunnan hallituksessa vai- kuttivat torpp. Oskar Komi, Evert Modig

jaKustaa V.Keinonen. (Sosialidemokraat- ti 17.9.1907).

2. Vuoden 1910 maataloustiedustelu ei ilmoitaVampulasta puimakoneosuuskun- tia. Sen sijaan Tamareen Yli- jaAla-Ku- kulla oliyhteinen niittokone.

(4)

3. Vampulan munanmyyntiosuuskunta i.l. perustettiin 12.3.1927. Sen ensimmäi- seen hallitukseen kuuluivatmv.Kalle Iso- maa (pj), Sandra Heiniö ja Piina Leino.

Osuuskunta jatkoi toimintaansa ainakin talvisotaan asti.

2 Asianajajat

2.1 Huittinen

Lauttakylässä asuneet nimismiehet hoiti- vat myös asianajotehtäviä. Heitä eiseuraa- vassa erikseenmainita, eimyöskään muu- alla sijainneiden asianajotoimistojen edustajia (mm. Serlachius & Ryti), jotka pitivät vastaanottoa Lauttakylässä.

1. Carl Gustaf Munck, s. 30.9.1859 Tu- russa. Vht kihl. tri, hovioik. neuvos Carl Fredrik Munck ja AugustaEleonora Lovi- sa Björksten. Yo 80, tuomarintutk. 87, va- ratuom. 90. Turun RO:n notaari 92—95,

Tampereen RO:n vt. oikeusneuvosmies 92—95. Sittemmin asianajaja, toimi 1910- luvulta yli 30 v. Lauttakylässä (kansalais- sodan jälkeen lyhyen aikaa Tampereella Procope & Soiniolla). Oli 1585 aateloidun Munck afFulkila-vapaaherrallisen suvun viimeinen edustaja Suomessa jaosallistui aatelissäädyssä 1900 valtiopäiville. K.

22.2.1934. (K. G. Holmberg, Suomen laki- miehet. Hki 1966. S. 54; Lauttakylä 2.3.1934).

2. Lauttakylässä toimivat 1930-luvulla lyhyen aikaa asianajajinavaratuomarit H.

Broms (lakiasiaintoimisto Malmbergin ta- lossa) jaPaavo Somiska (lakiasiaintoimis- to V. Ilomäentalossa).

2.2 Kauvatsa

1. Niilo Vihtori Aarnisalo, s. 29.3.1888 Huittisissa(Keikyässä). Vht mv. Erland ja Amanda Toperi. Yo 07 Porin suom. klass.

lyseo, oikeustutk. 11, varatuomari 14.

Asianajotoimisto Hämeenlinnassa (Hyrk-

ki & Aarnisalo) 14—25, Kauvatsalla 25

43. K. 16.6.1943.

2.3 Keikyä

1. Arne Ludvig Manner, s. 21.1.1896 Ori- vedellä. Vht lääkintöneuvos Antero Vik-

tor Manner jaAnna Natalia Palmroth. Yo

14, oikeustutk. 20, varatuom. 23. Asian- ajaja Helsingissä 23—26, oma toimisto Keikyän Kiviniemessä 27—40, Lautta- kylässä 40—51. Huittisten huoneenvuok- raltk. pj 44—50. K. 13.10.1951. (Suomen Lakimiehet 1949. S. 482, Lauttakylä

19.10.51).

3 Parturit ja

kampaamot

3.1 Huittinen

1.Myllykankaan talossa toimipysyvä par- turiliike toukokuusta 1919 lähtien. Se oli auki joka päivä. (Lauttakylä 16.5.19)

2. 1930-luvun liikkeitä Lauttakylässä olivatmuun muassa:

Parturi- ja Kampaamoliike Mauno Rantala

Parturi jaKampaamo I. Heinonen Parturiliike Vilma Vaelma (per. 1932, toimiiyhä 1970)

(5)

4 Uittoyhdistykset

4.1 Kauvatsa

1. Kauvatsanjoen Uittoyhdistys toimi it- senäisenä 1924—36, jolloin se liitettiin Kokemäenjoen Uittoyhdistykseen. Kau- vatsan yhdistyksen hallussa olleenyhteis-

uittoväylän pituus oli 75 km. Väylä alkoi Sävijärvestä japäättyi Kauvatsanjoen suu- hun eli Kokemäenjoen Kyttälän haaraan.

Kauvatsanjoen Uittoyhdistyksen hallitus- ta johti Rosenlew-yhtymän johto.

(Herman Tawast, Kokemäenjoen Uittoyhdis- tys. Yleiskatsaus 75-vuotistoimintaan 1876

1951.Vammala 1951.S. 10—13;Kertomus Ko- kemäenjoen Lauttausyhdistyksen ... toimin- nasta v. 1930.S. 22)

(6)

JULKINEN TOIMINTA

VALTIOLLISESSA ELÄMÄSSÄ,

POLITIIKASSA, VIRKAURALLA,

ELINKEINOELÄMÄN JA

KULTTUURIN ALALLA

ANSIOITUNEITA HENKILÖITÄ

1 Valtiomiehet,

kansanedustajat,

kirkon

johtohenkilöt

lasta. Opinnot: yo Porin klassillinenlyseo

06, lakit. kand. 14. Virkaura: asianajaja Raumalla ja Helsingissä 09—19. Suomen valtamerentakaisen kauppa oy:n johtaja

19—20. Suomen Pankin pääjohtaja 23 40, 44 —45. Parlamentaarinen toiminta:

kansanedustaja 19—24, 27—29 (edistys).

Pääministeri 1.12.39—3.1.41. Vennolan toisen jaKallion ensimmäisen hallituksen valtiovarainministeri 21—24. Tasavallan presidentti 19.12.40—1.8.44. Vaalit (40 ja 43) toimittivat vuoden 1937 valitsijamie- het. (Osmo Durchman, Tasavallan Presi- dentti Risto Heikki Rytin 32 esivanhem- paa. Genos 2/1966 s. 38—42;

Jaakko

Ok-

ker, Tasavaltamme presidentit. Hki. S.

29).

Seuraavaan luetteloon on otettu Suur- Huittisten alueelle sukutaustaltaanasettu- via, huomattavaan asemaan kohonneita

henkilöitä.

1.1 Tasavallan Presidentti

19.12.1940—1.8.1944

Risto Heikki Ryti

Risto Ryti syntyi 3.2.1889 Huittisissa, kuoli 25.10.1956 Helsingissä. Vht. mv.

Kaarle Evert Ryti ja Ida Vivika

Junttila.

Isän jaäidinisovanhempien suvut: Siuko, Mauriala, Kyssä,

Jaakola,

Tala,

Junttila,

Krapu (Pussi). Esivanhemmat ovat harvi-

naisen suppealta

alalta sekä sosiaalisesti

ettämaantieteellisesti; satakuntalaisiarat- sutilallisiajatalollisiapuolisoineen Huit- tisista, Kiikasta, Kokemäeltä ja Harjaval-

1.2 Valtiomiehet, pääjohtajat,

poliitikot

1.Hannula,Amanda(Mandi), s. 25.3.1880 Huittisissa. Vht. mv.

Juho

Hannula jaSo-

fia Penttilä. Kansak.-op. 04, opettajana Pieksämäellä 04—21, Helsingissä 21—30.

Kotiliedentoim.j. 23—52. Kansanedustaja (edistysp.) 19—30, 36—45, toimitusva-

(7)

PresidenttiRisto Rytin (s. 1889, k.

1956] patsas Huittisten kirkon edustalla. Patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kauko Räike 1979, ja se on ensimmäinen Rytiä esit- täväpatsas maassamme.

Kunnallisneuvos Mandi Hannulan hautakiviHuittistenhautausmaalla

(muotokuvan on veistänyt Aimo Tukiainen). Valok. Keijo

Jaakola.

(8)

Maisteri Arvo Inkilä (s. 1881, k. 1965).

Valtioneuvos VäinöKivi [s. 1876,k. 1954).

Kansanedustaja Kalle Kirra (s. 1893,k. 1969).

liok.pj 2628. Suomen naisyhd. johtok.j.

23—52 (vpj. 26—), Suomen opett.yhd.

keskushall.j. 22(vpj. 2837), Helsingin kaup.valt.j 2930, 3436, 4650, kan-

sanopetuslait.opett.neuv.j. 3031, Suo- menkulttuurirahastonhali.]. 3952, val- tion ammattikasvatusneuv.j. (ja vpj) 43

52, Kalevala Koru Oy:n hali.pj. 4852, kasvatusopin, talousk. 3652, Kansanva-

listusseuran toimik. j. 2652. Emännän tietokirjan päätoim. 2932, Lukemista Suomen lapsille I—IV toim.j. 2832, Opettajain Lehden toimitt. 3447. Kun- nallisneuvos 38. Mandi

Hannula k.

9.1.

1952 Helsingissä ja hänet on haudattu Huittisiin. (Kuka kukin oli 1900—1961 s.

151).

2. Inkilä(v:een 06 Mannelin), Arvo Ver- ner Oskar, s. 11.10.1881 Huittisissa. Vht.

pastori Fredrik Verner Mannelin jaAlma Ingelius. Yo 01, FK 12. Kansanvalistus- seuran luentolautak. siht. 0711, Satak.

Sanomain toimitt. 07, Karjalan Lehden (Karjalan Aamulehden) päätoim. 13—23,

Viipurin työväenop. opett. 19—24, joht.

25—44, Viipurin maanvilj. lyseon jareaa-

lik. opett. 20, 24, 28,kirjapaino Ilmarisen om. jatoim.-joht. 14—34, Paperiteoll. talo Oy:n toimitus]. 24—56, pääministerin siht. 37—39, Suomen huollon virk. 40,

Kansanvalistusseuran siht. 45 —55, yh- teisk.korkeak.opett. 46. Satak. osak. ku- raattori 12—13, Hgin yliop. ylioppilask. pj

10, Viipurin kaup.-valt.j. 21—25, Työ- väenop. L. johtok. 36—45,kansaned. 33

39, kansaneläkelakineuvotteluk.pj. 37 ja Kelam lis. hali. j. 38—40, keskiluokka- kom. pj. 38—40, opintokerhokom.j. 47 49, valtion kansansivistyslautak. 46 —55,

valtion 7—, Suomen nuo-

rison L. esim. 45—51, opintotoiminnan keskusl.pj. 46—56, Kansansivistystyön

maailmani. Suomen os.j. 46—56, Hgin

suom. työväenop. johtok. j. javpj. 47—52,

Kansansivistysopill.yhd. siht. 47—55,

Opintorahastoyhd. Tuen johtok. pj. 50 55, Suomen kansanopistoyhd. siht. 48 50, Et.-Karjalan nuorisos. johtok.j. 13—57,

Karjalan kansalaisi, hali. 17—40,Karjalan maakuntajuhlatoimik. pj. 20—30. Otsa- korven säätiön hali.28—, Hist. yst. L. joh- tok. j. 46, Viipurin suom.kirj.seuran pj.

(9)

57—, Oriveden op.johtok. 50—. Kansan- valistus- ja kirjastolehden, Kotiseudun, Pyrkijän, Nuorisoseuran, Työväenopis-

ton,Karjalan Aamun jaKansansivistyksen toimittaja. Hist. ja kansansivistys julk.

(mm. Huittista käsitteleviä). Kouluneu- vos. 51. Arvo Inkilä k. 8.9.1965. Pso 40 Kaino Rinne. (Kuka kukin on 1960. Keu- ruu 1960. S. 273).

3. Jaatinen, Simo Tuomas

Johannes,

s.

28.10.1924 Huittisissa. Vht mv.

Johannes

Pietari

Jaatinen

jaAnna Hannula. Yo 43, dipl.ins. 49. Useita ulkom. opintomatkoja.

TVH:n tstoins. 49—59, yli-ins. 59—63,

rak.neuvos 63—65, ylijoht. 65—70, vesi- hall. pääjoht. 70—.

Useiden

valt.kom.

siht. ja j. Vesiensuojeluneuvotteluk.

pääsihteeri 58—62, j 62. Merenkulku- kongr. kansainv.L(PIANO) Suom. pääval-

tuut. 65—. Suom-neuvostol. rajavesiko- mission Suom.ryhmän j 66, pj. 67. (KKO

1970—1974).

4.Kivi, Väinö, s. 13.11.1876Huittisissa.

Vht mv. OskarKivi(ranta) jaAmanda Ulri- kaKankaanpää. Yo 96, oik. tutk. ja ylempi

hall.tutk.

99,

lakit.kand.

09,varatuom. 02.

THO;n kanslisti 04—06, notaari 06—12, senaatin oik.

toimitusk.

esitt.siht. 12—15,

prokur.apul.

15—17, kiinteistönom. ja lii- kemies. Kajaani Oym ja Pappilan tiiliteh- das Oy:n johtok., Oulu Oym hallinton., keskin, vak.yht. Tarmon johtok. jahallin-

ton. sekä Suomen

asuntokiinteistöl.

kes-

kustoimik.

pj. KOPm ja Rauma-Repola

Oym hallinton. j Huittisten kuntak. pj 03, kunnanvalt.j. 03—04,Hgin kaup.valt.j. 29, kansaned. (kok.) 29—30. Valtioneuvos 16.

Väinö Kivi k. 24.10.1954 Helsingissä. Pso 01 Laina Maria Lindstedt (s. 77, k. 27), vht. Huittisten krhra

Wilhelm

Lindstedt ja

1.vmonsa HilmaNyholm. (Kuka kukin oli

1900—1969. S. 248—249).

5. Manner, Kullervo Akilles, s. 12.10.

1880 Kokemäellä. Vht myöh. Vampulan kirkkoherra Gustaf Manner jaAlina Irene himon. Yo 00. Uusimaan toimitussiht.

05—06, Työläisen päätoimitt. 07—09.

Kansaned. (sos.dem.) 10—17, puhemies

17, sos.dem.puoluetoimik.j. 11—13, pj.

17—18. Kansanvaltuuskunnan pj. 18, so- tilasdiktaattorija punakaartin ylipääll. 18.

SKP:n pj. Neuvostoliitossa 18—35. K. to- dennäk. 1936.Psot: 1)Olga MariaArjanne (Seger) ja2) Hanna Malm. (Kuka kukin oli

1900—1969. S. 328).

6. Värri (v:een 64 Ala-Jaakola), Kaarlo,

s. 23.2.1839 Huittisissa. Vht rusth. Perttu Juhanp.

Ala-Jaakola

jaLiisa Värri Loiman- kylästä. Mv. Pöytyän Värrillä64—16. Pöy- tyän kunnallisltkn. pj., lainamak. javai- vaisrahaston hoitaja, käräjäk., paloapu- yhd. esim. ym. kirkonisäntä 82—17. Ta- lonpoikaissäädyn j.67, 77—06, puhemies

94, 97 ja99, kirkolliskok.j. 76—08, papis-

ton

virkatalo-

jakirkon rakentamisasetus- ta valm.kom. j., kansak. jaalkuk. johtok.

esim. Loimaan ja Pöytyän säästöpankin hall.j. jaesimies 66—17. Pso 64 mv. tytär Maria

Justiina

Saarelainen. (Kuka kukin oli 1900—1969. S. 581). Kaarlo Värrin kaksosveli Fredrik

Jaakola

toimi Huittisis- sa näkyvästi kunnan ja srkm luottamus- tehtävissä.

1.3 Suur-Huittisten alueen

valtiopäivämiehet

Ks. lähteenämyös "Suomen kansanedusta- jat 1907—1982”(Hki 1982)

1.Kirra, Kalle, s. 9.1.1893 Huittisissa. Vht mv.

Juho

Juhonpoika

Yli-Jaakola

ja

Johan-

na Karoliina Kirra. Sai 15 viljeltäväkseen

ikivanhan

Kirran sukutilan Mommolasta.

Aloitteestaan per. 17 maataloustuottajain 371

(10)

paikallisyhdistys Huittisiin, maan van- himpia. KK sen pj:na n. 40 v. MTK:n Sa- tak. Liitonperustajajäsen, johtok:ssa kym- meniä vuosia (pj.). MTK:n liittovalt. ja valtuuskunnan j. MTK:n säätiön perusta-

jia ja hali. j. vuosikymmenet. Kansaned.

(ml) 22—30, 36—47, mm. perustuslaki- ja

suuren valiok. j. yli 10 v. Tasav. pres. va- litsijamies 25, 31. Maalaisiin Huittisten paikallisos. pitkäaik. pj., ml:n Satak. pii- rijärjestön pj. KOP:n Lauttakylän kontt.

esim. 26—52. Huittisten Sanomalehti Oy:n johtok.j. 28(pj. 30—), Lallia julkai-

sevan Satakunnan Kustannus Oy:n hall.j., Huittisten osuuskaupan hali. ja hallin- ton.j. n. 50 v. Huittisten seudun palova- kuutusyhd.m perustajia ja johtok. j. Huit- tisten maataloussäätiön hali. pj. Kunnan- valt. j. 31—33, taksoitusltkm j.,kirkkoval-

tuuston j.Kalle Kirra k. 11.10.1969 Huitti- sissa. Pso 18 Lyyli Pauliina Laakso. (Laut- takylä 8.1.1943, 17.10.1969)

2. Kiviranta, Oskar, rusthollari, talon- poikaissäädyn edustaja 77—78 valtiopäi- villä(ks. kuntakokouksen pj:t)

3. Lindstedt, Wilhelm, lääninrovasti, pappissäädyn edustaja valtiopäivillä

1877—78, 1882, 1885(ks. kirkkoherrat) 4. Nieminen, Niilo Einari, s. 9.10.1925

Vampulassa. Vht mv. Uuno Edvin Niemi- nen jaIda Amanda

Jaakola.

Maamiesk. 49,

maatal.op. 51—52, agrologi. Lännen teht.

oy:n piirikonsulentti, kulj.pääll. 53—72.

Kansaned. (keskustap.) 72—, sen maa- ja metsätalousvaliok. pj. 75—. Huittisten kunnallisvalt. j. 69 (pj-), keskustap. Sa- tak. piirin 71—, Satak. 4 H-piirin 70—, Huittisten osuusp. hallinton.70—, MTK:n Huittisten yhd. 75, tv;n ohjelman, j. 74—, Televa Oy:n hallinton.76, Huittistenkirk- kon. j. Pso 55 Irja Anneli Laine. (KKO

1978 s. 631)

5. Vemmelpuu (v:een 06 Vilenius), Ida

Maria, s. 10.2.1868 Kangasalla. Vht kaupp. Karl Vilenius jaAmaliaMatintytär

o.s. Ketara (myöh. Nordgren). Yo Porin tyttölyseo 86, opettaja Helsingin suom.

jatko-opisto 90. Kotiopettajana Sortavalas- sa 90—92, Länsi-Suomen kansanop. 1.

johtajatar 92—04. Kansak.opett. pätevyys Jyväskylän semin. 04. Huittisten Kunin- kaisten kansak. opett. 04—24. Kansaned.

(suom.puol.) 07, 08, jolloinsuuren valiok.

j. Huittisten kunnanvalt.j. 19—22, kun- nansair. johtok. j.01—22,kirjaston johtok.

j. 11—22; kansanop.johtok. 04—24. Huit- tisten naisyhd. per. ja pj. 05. Huittistenor-

pokodin per. ja johtok. pj. 18.K. naimatto- mana 3.8.1924 Huittisissa. (Aili Nevalai-

nen, lida Vemmelpuu. Huittisten

Joulu

1981;Lauttakylä 8.8.1924, 11.11.1966) 6. Vuorio, Svante Ferdinand, s.

18.8.1890 Huittisissa. Vht. torpp. Kustaa Ferdinand Sandelin Huittistenkylän Kös- sin Vuorion torpasta jaAnna Sofia Matin- tytär. Porin kama- ja kauppakoulu.

Jon-

kin aikaa konttorialalla (A. Ahlströmillä Noormarkussa), palasi synnyinkyläänsä Palojoelle viljelemään kotitilaansa. Luo- pui tilanhoidosta 1950-luvun puolivälis- sä. Työväenliikkeessä mukana 08 alkaen, Palojoen ty:n siht. ja pj. 19—26; yhd. lakk.

kommunistisena. Kansaned. 24—25

(sos.työv.p.). Kunnanvalt. j. 20—25, 40 45 vaaliltkm j.Svante Vuoriok. 17.1.1971 Huittisissa. Pso 19 Hulda Maria Tammi- nen. Svante Vuorio oli suurperheen isä,

”joka lähetti lapsensa opintielle ja he ovatkin hyvin sijoittuneet yhteiskunnas- sa”. (Lauttakylä 22.1.1971, 2.4.1931 ja

18.8.1950; Suomen Eduskunta 1924 1926. Hki 1925. S. 34; TMA Tyrvään tka Huittisten välikäräjät 19.2.1926:6 §)

7. Ytti (v:een 28 Ala-Färkkilä), Toivo Matti, s. 10.7.1908 Huittisissa. Vht mv.

Matti Ferdinand jaFanny Maria Ala-Färk-

(11)

Kansanedustaja Ida Vem- melpuu (s. 1868,k. 1924).

Kansanedustaja Svante Vuo rio (s. 1890,k. 1971).

Kansanedustaja Matti Ytti (s.

1908,k. 1973).

kilä. Yo 29 Kokemäen yhteisk, agronomi

46, MMK 47. Mv kotitilallaan Nanhian Ytissä35—. Kansaned. (kok) 45—48, pres.

valitsijamies 51.Kokoomuksen hali. j.,Sa- tak. kansallisliiton jaHuittisten kansallis- seuran johtok. j.Per. (ja pj) Huittistenase-

veliyhd. Huittisten osuuskassan hallin- ton. vpj, meijeri-oy:n johtok. j., osuuskau- pan johtok. j. Satak. meijeriliiton jaosuus- kassaliiton johtok. j. Länsi-Suomen soke- ritehtaan hallinton. j. Per. (ja pj) Huittis-

ten keinosiemennysyhd. Kunnanhall. ja eri ltk:n j. Majuri 1967. Matti Ytti k.

7.1.1973 Huittisissa. Pso 38 Irma Linnea

Helkavaara.

(Agronomit. 1853—1954. Hki

1955. S. 755; Lauttakylä 4.7.1958)

1.4 Kirkollisella saralla

ansioituneet

1. Kaila (v:een 06 Johansson), Erkki, s.

2.6.1867Huittisissa,k. 9.12.1944. Vhtrov.

Jonatan Johansson

jaMatilda Maria Mil- brandt. Huittisten vanhimman kansak. en-

simm. oppilasluokkaa, yo 84, FK 89,

vih.pap. 89, FM 90, teol.kand. 94, lis. ja toht. 96. Helsingin yliop. teol. esikäsitt.

apul. 96—00, Helsingin pohj. suom. srk.

krhra 09—25, Viipurin hiippak. piispa

25—35, arkkipiispa 35—44, Helsingin

suom. yhteisk. usk.opett. 02—09, Helsin- gin yliop. teol. esikäsitt.dos. 11—25,

käyt.teol.vt.prof. 98—00, 20—21, 24. Por- voon tuomiokapit. asess. 12—18.Kansan- ed. (suom.p, myöh. kok.) 17—27,

lakiva-

liok. pj. 21—22, toimitusvaliok. 19—26,

kirkolliskok. j 13, 23,vpj. 28 33, pj. 35, 38,

41. Teol. kirj. seuran esim. 06—, pappis- liiton 22—40. Useita julkaisuja. (KKO

1900—1961 s. 225)

2. Kartano, Alma Maria, s. 10.8.1885 Huittisissa. Vht renki Kaarle Eevert Vih-

man jaKaisa Liisa Matintytär (2. avioliit- to). Perhekäytti aluksi nimeäVihman, sit- temmin kotitorpan mukaan Takakartano

jalopuksi sen lyhennyksenäKartano.Rip- pikoulun jälkeenAlma Kartano olipalve- luksessa mm. Kokemäellä, Huittisissa ja Eurassa. Matkasaarnaajana Karjalassa ja Venäjällä. Kotiopettajana Huittisissa.

(12)

Kiertokoulunopettajakurssi Hämeenlin-

nassa, kiertok.-opettajana Vampulassa

15 —18 (erotettiin punikkina), Kangasnie- mellä 18—21. Alakansakoulunopettajan täydennyskurssi Suistamon seminaarissa, opettajana Sippolassa ja Kymissä muu- taman vuoden. Saarnaaja. Ns. kartano- laisuuden, vanhatestamentillisen uskon- lahkon perustaja. Alma Kartano k.

28.12.1953 Sippolan Liikkalassa. Hänet haudattiin Huittisiin. (Marja-Terttu Tola-

mo, Kartanolaisuus. Laud.työ HY. HKiA;

Lauttakylä 8.1.1954).

3. Loimaranta(v:een 06 Lindstedt), Yrjö Arvi Vilho, s. 26.12.1874 Oulussa, k.

27.12.1942. Vht myöh. Huittisten krhra ja lääninrov. Wilhelm Lindstedt ja Hilma Nyholm. Yo 94, FK jaFM 97, vih. pap. 01, teol.kand. 09. Porvoon suom. yhteisk.

joht. 99—02, Helsingin suom. tyttök. kol- lega 02—12, senaatin kirkollisas. toimi- tusk. esittelijäsiht. 12—19, Savonlinna—

Säämingin tuomiorov. 19, opetusmin.

esittelijäneuvos ja kansliapääll. 19—32,

Porvoon hiippak. piispa 35—42. Opetus- ministeri 22, 24. Eri yhdistysten, komi- teain ym. pj. jaj. Julkaisuja. Pso Hilja

Julia

Teittinen. (KKO 1900—1961 s. 312—313.) 4. Reunanen, Amanda Matilda (Tilda), s. 6.6.1894 Huittisissa. Vht räätäli Fredrik Ferdinand Reunanen ja Amanda Antin- tytär Riesolasta. Tilda Reunanen toimi aluksi kutojana, kunnes ryhtyi kokonaan saarnaajaksi 1920-luvun jälkipuoliskolla.

Kartanolaisuuden toinen päävaikuttaja ja kohosi unissasaarnaamiskykynsä ansios- ta jopaAlma Kartanoa tärkeämmäksi. Til- da Reunanen k. 21.11.1965 Huittisissa.

Hänelle jaAlma Kartanolle on yhteinen hautakivi Huittisten hautausmaalla (Il- mestyskirja 2:3).

2 Valtion siviilivirka-

kunta Huittisissa

1850—1975

Seuraavaan luetteloon on poimittu Suur- Huittisten alueella 1850—1975 vaikutta- neita valtion virkamiehiä. Mukaan on otettu ne, joiden toimipiiri on rajoittunut tutkittavalle alueelle. Laajempien koko- naisuuksien viranhaltijat on mainittu sil- loin, jos he ovat pitäneet toimipaikkaansa Suur-Huittisissa. Koska esim. useat nimis- miehet ovatkäyttäneet pitäjää virka-uran- sa välietappina, heidän toimiaikansa täällä on jäänyt varsin lyhyeksi ja vaiku- tuksensa pitäjäyhteisöön vähäiseksi. Tä- män takia henkilö- ja virkauratietoja on luetteloitu

matrikkelinomaisesti

vain nii-

den henkilöidenosalta, joidensukutausta johtaa Suur-Huittisiin tai jotka muuten ovat palvelleet paikkakunnalla vähintään kymmenen vuotta. Toiminnallisenyhtey-

den vuoksi piirilääkäreistä

kerrotaan

toi- saalla. Lähteet: valtiokalenterit, kirkonkir- jat, eri oppilaitosten

matrikkelit:

TMA TPLKa matrikkelit 1853—1910-luku (Ba 2—3).

2.1 Kruununvoudit

Kruununvoudeista

vain kaksi piti toimi- paikkanaan Lauttakylää.

1. 1886—1912 Karl Reinhold Lyden,

s. 4.1.1846 Huittisissa. Vht Huittisten nimismies (1824—46) Lars Leonard Lyden ja Katarina

Elisabet

Bircklin. Yo Turun lukio66,

kameraalitutkinto

70, tuo- marintutkinto 72. THO ausk. 73. Varatuo- mari 77. Ylim. kopisti senaatin tal.-os. 78,

(13)

2. apukamr. jakansi, kamaritoimituskun- nassa 82, Loimaan kihlak.kr.-vouti 86

12. Asui Vampulassa 92—95 ja Lautta- kylässä 96—12. Harrasti luonnontietei- tä, julk. eräitäpienehköjä kirjoituksia alal-

ta. K. 24.3.1922 Huittisissa. Pso Turussa 20.12.1888 Edla Maria Liljeroos (2. avion- sa), s. 19.12.1855 Tampere, k. 17.7.1917 Huittinen. (Lyden Eliel L. 1951 s. 133).

2. 1915—1918 Hannes Santeri Keravuo- ri (s. 1880), Loimaan kr.-vouti, muutti

1918Loimaalle.

2.2 Henkikirjoittajat

1. 1956—(1980) Osmo Tapani Hakala, s.

21.2.1923

Jokioisissa.

Vht kansak.opä

Jo-

hanLudvig Hakala jaAlma Gustava Kos- kinen. Yo 42 Forssan yhteisk. YL oikt 48.

VT 51. Turun HO:n ylim. virkam. 48, Mynämäen vt henkikirj. 51, Maskun 52,

Kokemäen 56—(toimipaikkana Lautta- kylä). Huittisten veroltk asiam. 60—61, veroltk ja perintöveroltk valtionasiam.

60 —65.Kihlakunnanneuvos. (Suomen la- kimiehet 1975.Toim. SeijaPosti jaMikael Tiderman. Hlinna 1975. S. 147).

2.3 Huittisten piirin nimismiehet

1. 1848 —1853 Abraham Cavenius (s.

1813),muutti Turkuun 1853

2. 1854—1856 Fredrik Ferdinand Savo- nius, s. 14.3.1819 Huittisissa, Huittisten

lukkarin Savoniuksen lesken Regnata

Nummelinin

aviottomana lapsena. Ylä-

Satakunnan alisen kihlak.

veronkantokir-

juri36, Maskun jaNousiaisten nimismies

42, Ikaalisten 42, Huittisten 54. K.

9.10.1856 Huittisissa.

3. 1857—1862

Jakob

Wilhelm Ström- berg, s. 13.10.1818Turussa. Vht.kauppias

Jakob

Strömberg jaAnnaMargaretha Vile- nius. Ylim. lääninkonttoristi 37 ja -kans- listi 40, Sundin nimismies 42, Taivassa- lon 43, Kankaanpään 45, Taivassalon 45, Huittisten 57. K. 9.6.1862 Huittisissa.

4. 1863 (nimitetty 18.11.1862) Karl Fredrik Wegelius piti enemmän Ruove- destä, missä oli ollut jo 1851 lähtien, ei- kä tullut Huittisiin virkaansa hoita- maan. (TMA TPLKa AD 22/310 1863;Loi- maan KrVA kirjekons. 23.5.1862/436, 3.12.1862/1015).

5. 1864—1866 Gustaf FridolfHolmberg,

s. 6.5.1837 Snappertunassa. Vht. tai. Carl Henrik Holmberg ja Eva Maja Sjöblom.

Lääninkanslistina Turussa 57 —62. Hoi- ti vtma Huittisten nimismiehen virkaa toukokuusta 62, Ruoveden nimismies

18.11.62, mutta vaihtoi virkaa Wegeliuk-

sen kanssa. Holmbergista valitettiin 65 ja 66 hän oli jo ent. nimismies. K. 2.8.1868 Huittisissa. (TMA Loimaan KrVA kirjek.

19.10.1865/835, 1.6.1866/443).

6. 1866—1881

Johan

Fredrik Holmberg,

s. 28.2.1818 Turussa (ruots. tuomiokirk- kosrk) taloudenhoitaja Eva Wikberginavi- ottomana lapsena. Asui sittemmin tulli- vahtimestari Henrik Holmbergilla, jonka puoliso oli

Johan

Fredrikin kummina.

Loimaan nimismiehen yksit.apul. 36, kr- vouti Gustaf Hästeskon yksit. apul. 39, Ylä-Satak. alisen kihlak. veronkantokirju- ri 40, Turun lh:n ylim. kanslisti 43 (py- syen silti veronkantokirjurina), Eurajoen nimismies47, Huittisten 66. Toiminut vt.

nimismiehenä

lyhyehköjä jaksojaeri paik- kakunnilla, mm. Huittisissa 43, 44. Toi- mitusvouti.

J.

F. Holmberg k. 30.8.1882 Huittisissa. Pso Huittisissa48 Laura Agat- ha Maria Lyden (s. 22.5.1821 Huittisissa,

375

(14)

k. siellä 29.12.1886), vht nimismies Lars Leonard Lyden ja Agata Katarina v. Del-

vig. (TMA TPLKaAD 21/85 1866 ja49/89

1866; Lyden 1951 s. 127—128)

7. 1882—1893 Sebastian Hertzberg, s.

28.11.1835 Turussa. Vht tuomiokirkon choralis, myöh. Huittisten krhra Reinhold Hertzberg ja Amalia Ahlström. Yo 55,

ylim. lääninkanslisti Turussa 66, läänin- konttoristi 69, Parkanon nimismies 69

72, Kankaanpään 73—74, Tyrvään 75 82, Huittisten 82—93. K. 2.6.1893 Huitti- sissa.

8. 1893—1897 Herman Aleksander Wahlroos (s. 29.11.1845). Ennen Huitti- siin tuloaan ylim. lääninkanslisti69—71,

Turun poliisilaitoksen notaari 71—79,

Mouhijärven nimismies 80—93. Siirtyi Huittisista Ulvilan nimismieheksi.

9. 1898—1904

Johan

Axel Bergroth, s.

8.2.1862 Pöytyällä. Vhtrov. Viktor Adrian Bergroth ja Selma Katarina Hornborg.

Kävi Turunruots. klass.lys. 83,kameraali- tutkinto 85, oikeustutk. 93, kanslistina ja kopistina lh:ssa ja senaatissa 85—98, Ul- vilan kruununvouti 04—06, Ahvenan- maan 06, missä kavalsi suuria summia valtion varoja ja pakeni 1916 ulkomaille.

Tällöin mm. hänen takaajansa Huittisissa eläinlääk.

John

Engdahl jakunnanlääk.R.

Räihä joutuivatmaksamaan yli 8 000 mk valtiolle. (Lauttakylä 18.3.1916).

10. 1904—1912

Juho

Adolf Kalske, s.

23.9.1865 Turussa. Vht tullivahtimestari

Johan

Reinhold Linden ja Lovisa Kairi- nen. Yo Turun valt.lys. 90, kameraalit. 93.

Senaatin ylim.kopisti 93, Maarian p.ni- mism. 99, Marttilan, Huittisten 04,

Tyrvään 13, Tyrvään kihlak.kr.vouti 18 30. KOP:n Vammalan kontt.esim. 22—38,

valvoja 38—49. Vammalankaupp.järj.oik.

jakaupp.kok. pj. 14—19, kaupp.valt. j. K.

3.4.1949 Vammalassa. (Turun

klassillinen

lyseo 1879—1969. S. 57).

11. 1913—1914 Heikki Helminen (s.

24.10.1882), yo 00, oikeustutk. 08, vapau- tettiin virasta sairauden vuoksi.

12. 1915—1916 Yrjö Elias Astala (s.

25.6.1885), hovioik. auskultantti, jatkoi Lauttakylässä jaPorissa asianajajana.

13. 1916 Gustaf Mathias Calonius (s.

15.7.1871), yo 90, oikeustiet, opintoja,

06—16 nimismiehenä eri piireissä eten-

kin Savon puolessa, 16Lapin p.nimismies jatoukok. 16Huittisten,mistäsiirtyi lisal- men eteläpiirin nimismieheksi.

14. 1917—1918Axel Erik Lindholm (s.

1887), varatuomari. Lääninhallitus erotti virkaan sopimattomana. (Lauttakylä

16.6.1917, 22.11. ja 6.12.1918).

15. 1919 Väinö Aleksanteri Soivio (s.

1889), oli Nurmijärven nimismies, siirtyi jo heinäkuussa Haapamäen piirin nimis- mieheksi.(Lauttakylä 10.1. ja 25.7.1919).

16. 1919—1942 Enne Väinö Sjöman, s.

17.8.1877Marttilassa. Vht nimismies Isak Edvard Sjöman jaAnna Aurora Browall.

Yo 87 Turun klass. lyseo, opisk. YH:ta

varten. Lohjan p. nimism. 08, Hgin p.apu- laisnimism. 08, Pasilan, Huopalahden ja Pitäjänmäen huvila-al. ylim.nimismies.

09, Turun jaPorin lh:n kansi. 14,Euran p.

vt. nimism. 15, Lapin p. nimism. 17, Huit- tisten p. nimism. 19—42. Siirtyi hoita-

maan Visuveden Viitalan tilaa Ruove- dellä, sitten Helsinkiin, missä k. 1969.

Turun jaPorin 1. nimism. yhd.pj. 31—42,

Länsi-suomalaiset Nuoret-yhd.pj. Suo- men matkailijayhd. asiam. 25—, per.

Marttilan ns:n 96 ja Visuveden VPKm.

Asessori 37. (Lehtonen 1969, s. 88;Lautta- kylä 22.8.1947).

17. 1941—1943

Jorma

Tuomaala (s.

1911), vt.

18. 1943—1959 Samuli Kalske, s.

3.7.1904 Karinaisissa. Vht myöhempi

(15)

Huittisten nimismies

J.

A. Kalske ja Ida

Aliina Ahlström. Yo 24 Tyrvään yhteis- koulu, ylempi oikeustutkinto31, varatuo- mari 34. Vt. nimismies eripiireissä, Lapin piirin nimismies 35—43, Huittisten 43 59, Tyrvään nimismies 59—61. Samuli Kalske k. 11.8.1965 Raumalla.

19. 1959—(1980) Veikko Sakari Maja- kulma, s. 27.12.1926 Harjavallassa. Vht toim.joht. Frans Yrjö Majakulma (ent.

Forsman) ja Anni Maria Tamminen. Yo 48 Kokemäen yhteisk, LOK 54. Laitilan vt.

nimismies 53,

Punkalaitumen

vt. nimis- mies 54, vak. 56, Huittisten 59. Luotta- mustoimia.

2.4 Siltavoudit

1. 1837—1870 Gustaf Blomqvist, s. rippi- kirjan mukaan 1804 Kemiössä. Ennen Huittisiin tuloaan Turun poliisikatsastus- mies 33—37. Sai palveluksestaan ansio- merkin ja43 varanimismiehenarvon. Hän k. 1.6.1870 Huittisissa. (TMA Loimaan KrV Ba 1).

2. 1870—1884

Johan

Filip Napoleon Lyden s. 10.2.1842 Huittisissa. Vht Huit- tisten nimismies Lars Leonard Lyden ja Katarina Elisabet Bircklin. Ylim. läänin- kanslisti Turun Ihossa 66,Huittistenpiirin

siltavouti 70—84, Punkalaitumen piirin silta- ja jahtivouti sekä varanimismies 8.12.84—90.

J.

F. N. Lyden k. 21.1.1890 Punkalaitumella. Pso Huittisissa 70 Sofia Wilhelmina Lagerstedt (s. 1844, k. 1887), vht Huittistenkappal.

Johan

Lagerstedt ja

Johanna

Sofia Bergroth. (Lyden 1951 s.

129).

3. 1884—1892 Wilhelm Lagerspets, s.

9.9.1847 Suodenniemellä, vht tai.

Juha

AnttiLagerspets jaAnna Kaisa Juhantytär.

Käynyt 3 1/2 v Porin sunnuntaikoulua.

Ylim. poliisi Porissa, Huittisten apulais- siltavouti69. WilhelmLagerspetsin muut- taessa 1885Lavialta Huittisiin hänen am- matikseen mainitaan nahkuri. Tuomittu ylim.konstaapelina 71 Porin RO:ssa sak- koihin pahoinpitelystä, samoin 84 Huit- tisten KO:ssa. Kr-vouti yritti 88—89 La- gerspetsin erottamista virastaan kyvyttö- mänä, muttatämä säästyi papiston jaeräi- dentalonpoikien puolustuksen ansiosta.

Toimi94—98 Lauttakylässä nahkurina.K.

6.7.1898 Huittisissa. (TMA Loimaan KrVA kirjek. 15.12.1887/890, 4.8.1888/

616, 15.5.1889/302; LoimaanKrV Ba 1).

2.5 Jahtivoudit

1. 1849—1857 Fredrik Fabian Stenholm, s. 26.7.1820 Huittisissa, Visurinpalvelus- piika Maria Jaakontyttären aviottomana lapsena, oli lukkarinleski Regnata Savo- niuksen kasvattipoika. Siirtyi 1857 Kiu- kaisten lukkariksi.

2. 1857—1861 Karl Fredrik Söderblom, s. rippikirjan mukaan 1803 Sauvossa.

Rymättylän siltavouti37, Raision jaMaa- rian 39, Huittisten jahtivouti 57 —61 toi-

mipaikkanaan Vampula. Syytetty juopu- muksesta 59, erotettu ''elämäntavoiltaan epäsäännöllisenä ja vähemmän luotetta- vana” 1861. Muutti tämän jälkeen Tur- kuun, jolloin hänet mainitaan erittäin köyhäksi. (TMA TPLKaKD 75/369 1861;

Loimaan KrV Ba 1).

3. 1861—1869

Johan

Edvard Blomqvist,

s. 13.3.1841 Huittisissa. Vht siltavouti Gustaf Blomqvist ja Anna Kristina Pai- melin. Varatuomari, käräjäkokemusta pa- rin vuoden ajalta ennen nimittämistään

jahtivoudiksi. K. 1869. (TMA TPLKa KD 75/369 1861, Loimaan KrVA kirjekons.

22.4.1869/489).

(16)

4. 1869—1874 Sten Sture Packalen, s.

27.11.1840 Prinkkalassa (Aurassa). Vht vuokraaja (ja 45 —68 Vampulan lukkari)

Jakob Johan

Packalen jaAmalia Forsgård.

Sten Sture Packalen muutti Vampulaan

58, oli 59—65 tarkk’ampuja 7. Porin mo- tuväkipataljoonassa (asui Kärväselän Si- mulassa), 65—69 aliupseeri, siirtyi 70 Huittisiin. Vaikeuksia viranhoidossa jo70 juopottelun takia ja erotettiin 74 samasta syystä. Sittemmin maakauppias. K.

7.7.1892 Huittisissa. (TMA Loimaan KrVA kirjek. 22.4.1869/489, 17.6.1869/

841, 8.12.1870/1286, 20.7.1872/582, 8.4.1872/243, 23.4.1874/297; Loimaan KrV Ba 1).

5. 1874—1888 Alexander Maximinus Schultz, s. 29.5.1852 Turussa. Vht rää- tälinkisälli Zacharias Alexander Schultz

jaCarolina ChristinaRams. Kävi 2 Ik Tu- run teknillistä reaalikoulua. Ennen jahti-

voudiksi tuloaan

A. M. Schultz toimi 69 73 Loimaan kruununvoudinapulaisena ja

Turun jaPorin lh:ssaylim. lääninkanslis- tina 74. Hänen erottamistaan juopottelun takia vaadittiin 79, 85 ja88 tammikuussa maaherra näin tekikin. K. 17.3.1899Huit- tisissa. Pso Amanda Helena Juhontytär.

Heidänpoikiaan toimiLauttakylässä huo- mattavina kauppiaina ja tytär Signe Schultz kunnankätilönä pitkään. (TMA Loimaan KrVa kirjek. 23.4.1874/298, 9.8.1879/539, 15.12.1887/890, 14.1.1888/

35; Lauttakylä 4.3.1955).

6. 1888—1892 Matti Vilhelm Juti, s.

25.2.1852 Tyrväässä. Vht tai.

Juho

Efrai-

minpoika

Juti

(Viljoniemi) ja Katariina Elisabet Antintytär. Hakiessaan jahtivou- din virkaan M. V.

Juti

toimi Kakolan van-

ginvartijana. Ehti saadatunnustusta viina- rikosten paljastajana, ennen kuin hänet

nimitettiin 92 Huittisten ensimmäiseksi poliisikonstaapeliksi. Kr-vouti ehdotti

06

Jutille

varanimismiehen arvoa. Punai- set surmasivat hänet kansalaissodan ta- pahtumissa 4.2.1918 Huittisissa. (TMA Loimaan KrVA kirjek. 28.1.1888/78, 4.2.1888, 11.2.1890/103, 17.1.1892/57, 11.12.1891/946, 9.2.1901/174, 8.1.1906/

34, 12.1.1906/50).

2.6 Huittisten varavankilan

johtajat

1 1935—1936 Erik

Jalmari

Niskanen

2 1936—1942 Alpo Oskari Koponen

3 1942—1948

Julius

Hovikoski

4 1949—1964 Lauri Samuli Hukkanen (s.

1909) luutn.

5 1963—1964 Aaro

Juhani

Törmälä (s.

1922), sosion. VHT

6 1965—1969 Onni Asarias Raike (s.

1923) luutn. VHT

7 1970—(1980) Lahja Tuomas Aholainen (s. 1923) sosion. VHT

3 Lääkärit ja

apteekkarit

3.1 Huittisten piirilääkärit

1857—1947

(Erityislähde: Gunnar Johnsson, Suomen pii- rilääkärit 1749—1927. SSS julk.VI. Hki 1928) Huittisten piiri perustettiin 1857, pii- rilääkärin virka oliavoinna 1857—60.

1. 1860—1861 Karl Albert Ringbom, s.

Raumalla 17.11.1827. Vht Turun pii- rilääk., LKT Karl HenrikRingbom ja Gus- tafvaAlbertina Avellan. Yo 46(länsis), FK

(17)

52, LK 31.5.56, LL 29.5.60, LKT 31.5.60.

Ylim. lääk. lääkintöhallituksessa58, Huit- tisten piirilääk. 30.10.60—61, Uudenkau- pungin kaupunginlääk. 61—65, Hollolan piirilääk. 65—97. Rautatielääkäri raken- nettaessa Riihimäen—Pietarin rataa 68 72. K. 20.9.1900Karhussa.

2. 1862—1867

Johan

August Herzman, s. 11.5.1832 Turussa. Vht merimies Au- gust Herzman jaEva Sofia Henrikintytär.

Yo 50 (länsis), FK, LK 30.4.58, LL 1.3.61, LKT 27.5.63. Rymättylän piirilääk. 61 62, Huittisten piirilääk. 28.1.62—67. K.

11.6.1867Huittisissa.

3. 1867—1870 Gustaf Walfrid von Wil- lebrand, s. 25.6.1833 Turussa. Vht hovi- oik.neuvos Gustaf v. Willebrand ja Anna Emilia Lundström. Yo 51 (länsis), Fys.- mat.kand. 56 jamaist. 57, LK 31.1.58, LL

20.5.62, LKT 27.5.63.

Jämsän

piirilääk.

27.1.63, Huittisten piirilääk. 19.11.67 70, Salon

piirilääk.

18.8.70,Kurkijoen pii- rilääk. 28.10.73. K. 26.7.1874Uskelassa.

4. 1871—1880 Karl Emil Inberg, s.

13.5.1838 Isossakyrössä. Vht Kalajoen krhra Herman Magnus Inberg ja

Josefina

Augusta Cajanus. Yo 57, fys.-mat. kand.

62, FM 64, LK 12.11.64, LL 31.5.67, LKT

30.5.68. Savonlinnan kaup. lääk. 67—71,

Huittisten piirin piirilääk. 14.3.71—80, Kajaanin piirin 80—90 jaKuopion piirin

90—95. Helsingin yliop. zoologisenmuse-

on amanuenssi 62—67. Luottamustoimia Kajaanissa. K. 4.7.1895 Kuopiossa.

5. 1881—1883 August af Ursin, s.

13.2.1831 Helsingissä. Vht prof. Nils Ab- raham af Ursin ja Gustava Wilhelmina Barck. Yo 48 (savo-karj.), kir.kand. 1.6.60, kir.maist. 15.2.67. Kirjakkalan ym. teht.

lääk. 67—68, Lappeenrannan kaup.lääk.

68—71, Loviisankaup.lääk. 71—81, Huit- tisten piirin piirilääk. 29.3.81—83, God- byn piirin 83—97. Lappeenrannan keh-

muhuoneen lääk. 68—71. Loviisan kaup.

valtuusmies 76—81. K. 22.1.1901 Maa- rianhaminassa.

6. 1883—1893 Gustaf Leonard Serlac- hius, s. 15.11.1851 Porvoossa. Vht lehtori Karl Reinhold Ferdinand Serlachius ja

Ju-

lia Charlotta Karsten. Yo 69 (uusmaal), FK

74, FM 77, LK 24.8.77, LL 30.12.81.

Valkeakosken teht. lääk. 82, ylim. lääk.

lääkintöhallituksessa 82, Huittisten pii- rilääk. 9.10.83—93. K. 11.12.1893 Huitti-

sissa.

7. 1894—1898 Oscar Londen, s.

20.3.1853 Haminassa. Vht Ruokolahden krhra Carl Fredrik Londen jaEmilia Nor- denstreng. Yo 70 (viip), FK 73, FM 73, LK

23.12.75, LL 29.5.80, LKT 25.11.92. Ylim.

lääk. lääkintöhallituksessa81—82, Hami- nan kaup. lääk. 82—83, Kurkijoen pii- rin piirilääk. 83—94, Huittisten piirin

7.5.94—98, Hollolan piirin 98—1910, Tampereen piirin 10—13. Lääkäri Karja- lan rautatietä rakennettaessa 1890—93. K.

24.4.1923Helsingissä.

8. 1894—1904 Torsten Leopold Calo- nius, s. 30.11.1855 Porvoossa. Vht meri- kapt. Valentin Ferdinand Calonius jaIda Charlotta Pontän. Yo 73 (uusimaal), FK

77, FM 77, LK 17.9.81, LL 29.5.86. Oulun II kaup. lääk. 86—88, ylim. lääk. Suomen sotaväen päällikköhallituksessa 88—95,

Kurkijoen piirin piirilääk. 95—98, Huit- tisten piirin 7.11.98—1904, Loviisan pii- rin 04—09. Kollegiasessorin arvo 93. K.

8.3.1909 Loviisassa naimattomana.

9. 1904 —1913 Adolf Constantin Mec- helin, s. 15.5.1862 Kristianissa (Oslossa).

Vhtsenaattori, todell. valtioneuvos Adolf Mechelin ja Eugenie Josephine Octavie CatherineTrico de Mouceaux. Yo 80 (uus- maal), FK 84, FM 86, LK 28.5.86, LL

28.4.90. Apulaislääk. Suomen sotaväen päällikköhallituksessa 92—98, rauta-

(18)

tielääk. Venäjänalueella olevalla Suomen

rataosalla

98—1904. Huittisten piirilääk.

10.11. 04—13. Kollegiasessorin arvo 96.

K. 26.8.1936.

10. 1914—1918 August Wolmar Svan- berg, s. 12.4.1862 Vehmaalla. Vht ratsuti- lallinen HenrikSvanberg jaEva Wilhelmi- na Lindgren. Yo 84 (länsis), FK 88, LK

20.9.90, LL 10.11.94. Alavuden ym. kun- tain kunnanlääk. 95—97, lisalmen kaup.

ja mlk lääk. 97—14. Huittisten piirin pii- rilääk. 31.3.1914—18, Tammelan piirin

18—24, Rymättylän piirin 24—32. Rauta- tielääk. rataosaa Kuopio—lisalmi raken-

nettaessa 99—1903, rataosalla Alapitkä lisalmi 03—14. Naantalin vt kaupun- ginlääk. 25—39. Kunnallisia luottamus- tehtäviä. K. 7.12.41.

11. 1919—1928

Juhani

Heikki Vuori-

nen, s. 30.4.1869 Siikaisissa. Vht mv Heikki Stengård ja Maria Marjamäki. Yo 89 (länsis), lääket. alkututk. 4.2.93, LK

31.5.95, LL 9.5.1900. Virtain kunnanlääk.

1900—04, Hämeenkyrön kunnanlääk.

04—19, Huittisten piirilääk. 20.6.1919 1928. K. 3.4.1928 Loimaalla. (Lauttakylä

13.4.1928)

12. 1929—1932 Väinö Nehemias Val- linkoski, s. 3.9.1866 Kullaalla. Vht rov.

Nehemias Werin jaAmanda Fredriksson.

Yo 87,LK 97,LL 02. Loimaan jaAlastaron vtkunnanlääk. 00, yksit. lääk. Tampereel- la 02—03, Loimaan ym. kunnanlääk. 03

27, Huittisten piirilääkäri 28—32, yksit, lääk. Loimaan kplassa 32—34, missä myösk. 7.6.1934. (Suomen Lääkärit 27. S.

547,Lauttakylä 8.6.1934)

13. 1932—1947 Anders

Johan

Harald

Enwald, s. 29.6.1883 Savonlinnassa. Vht piirilääk. Kurt Wilhelm Enwald ja Augus-

ta

Johanna

Walle. Yo Savonlinnan reaali- lys. 02,LK 06, LL 11. Aman. sisät. lastent.

jasynnytysos. Opintom. Ruotsiin 02, Sak-

saan 05.

Juvan

kunnanlääk. 11—16,

Jo-

roisten 16—21. Nurmeksen kaupp.lääk.

sekä Nurmeksen jaValtimon kunnanlääk.

22—24. Uudenkaup. kaup.lääk. 24—29.

Ikaalisten piirilääk. 29—32, Huittisten 32—47, Kymen 1. lääninlääkäri 47—50.

Vt, apul. ym. lääkärinä eri paikkakunnil- la 08—26. Luottamustoimia, mm. Huit- tisissa kunnanvalt. j 37—39, Manner- heimin lastensuojelulm Huittisten os. pj

34—47. K. 24.10.1951 Kotkassa. (Lautta- kylä 2.11.1951)

3.2 Kunnanlääkärit

1901—1967

3.2.1

Huittisten —Keikyän

kunnanlääkärit

1901—1967

(v:een 1920 asti myös Vampulan kunnanlää- käreinä; 1964 jälkeen virkaan tulleita I ja II kunnanlääkäreitä eiole otettu seuraavaanluet-

teloon)

1. 1901 —1903 Aappo Olavi Pikkarai- nen, s. 7.12.1871 Oulun msrk, vht tai.

Heikki Pikkarainen jaKaisa Greta Yrjänäi- nen. Yo 92, LK 97, LL 01. Vt kunnanlääk.

Pielavedellä ja Keiteleellä 99, Pielisjär- vellä99,vak. Huittisissa01—03, Merikar- vialla jaSiikaisissa 03, vt Eurassa, Kiukai- sissa, Säkylässä ja Köyliössä 05—06. Yks.

lääk. Porissa 06—14. Porin kaup.vt ja vak.lääk. 14—29. Ylim. lääkärinä sairaa- loissa, armeijassa, vankilassa. Porin pii- rilääkäri 30—38. Duodecim-lehden toimi- tussiht. 99—00. K. 21.12.1938 Porissa.

(Suomen Lääkärit 1927. Tre 1927. S. 390;

Oulun lyseo 1874—1974. Oulu 1974. S.

294)

2. 1903—1917 Karl Richard Räihä, s.

28.1.1873 Keuruulla. Vht tai. Bernhard

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Vuosi vehnä ruis ohra kaura seosvilja herne peruna juurikasvit pellava ym.. 196 Viljelykasvin nimi.. Vuosi vehnä ruis ohra kaura seosvilja herne peruna juurikasvit pellava ym..

1945 kommunistit = SKDL (Suomen kansan demokraattinen liitto); vaaliliitossa pienviljelijäin puolueen kanssa; kokoomus jaedistys

ten ja Vampulan välillä ei vielä ollut suoraa postiyhteyttä, ja muutenkin Här- kälän keitos muhi hitaasti, niin että vas- ta 1930-luvun alussa suoritettu rynnäk- kö alkoi

1916 määrännyt, että Huittisten kunnan tuli tehdä Keikyän koululle lisärakennus vuoden 1920 syyslukukauden

suutta, niin on se ihmiselle, joka tahtoo kuntoaan kehittää, perin tärkeä.” 49 Vuonna 1921 Huittisten ja Harjavallan suojeluskunnat olivat jo valmiita keski- näiseen

Kauvatsan kunnan perusrakenteita oli kuitenkin horjutettu jo vuoden 1957 lo- pulla, sillä kunnan ainoa teollisuuslaitos Kauvatsa Oy:n saha, puunjalostus- ja tii-. litehdas

naisen laajan alppimaisen vuoriston, joka Huittisten, Kokemäen ja Lavian tienoilta ulottui Tampereelle ja aina Päijänteelle saakka. Mutta samat voimat, jotka vielä

1548 sanotaan Ulvilan kymmenysselityksessä sekä suomalaisen että ruotsalaisen oikeuden talonpoikain maksavan vuosittain joka kymmenennen karitsan (lamb), mutta jos talonpojalla