Taimi Kananen- enemmän kuin opettaja · DIGI

mussalmen Jumaliskylän supis­

tetulle kansakoululle opettajan sijaiseksi. O pettajan vakanssi ke sti pari lu k u v u o tta , m inkä jä lk e e n hän p a la s i k o tip a ik ­ kakunnalleen hoitamaan Iisalmen M a a ta lo u s k e rh o y h d is ty k s e n maatalouskerhoneuvojan tointa.

Isän mielestä kerhoneuvojan työ oli tytölle riittävä ammatti, mutta jatko-opiskeluun kannustajiakin oli lähipiirissä. Taimi suoritti ensin v.1 9 4 7 k a n s a n k o rk e a k o u lu - kurssin ja valmistui 1949 nuori­

sotyönohjaajaksi. Siinä ohessa hän to im i yhden lu ku vu o d e n tu n tio p e tta ja n a H e ls in g in sokeainkoulussa. Lisää opiske- lurahoja hän hankki ollen mm.

leikkikentän ohjaajana ja puutar- hanhoitajana. K eväällä 1960 Taim illa oli kädessään yh te is­

kuntatieteen kandidaatin paperit.

Seuraava lukukausi vierähti vs. opettajana Viittakiven Opis­

tossa. Täällä opiskeltiin myös englanniksi, sillä opiskelijoita oli useista maista. Kansainvälisen ystäväpiirin ansiosta Taimi innos­

tui lisää kielten opiskelusta. Hän sai paljon kutsuja ulkomaille, joten Laukaassa valloilleen päässyt matkustusinto jäi jo tuolloin ky­

temään.

Jatkuva into uuden oppi­

miseen tuotti tuloksia. Taimi yllätti isänsä ensin maisterin papereilla

Taimi Kananen

- enemmän kuin opettaja

Opiskelijaksi syntynyt

Tapasin Taimi K anasen ensim m äisen kerran 60-luvun puolivälissä. Touhukas nainen kansalaisopiston rehtorina herätti uteliaisuutta 13-vuotiaassa tytös­

sä. Muutama vuosi myöhemmin liityin KO:n n ä yte lm ä p iiriin ja pääsin tutustum aan lähemmin Taimin innostavaan persoonaan.

M onipuolisten tietojen ja ta ito je n hankkim inen oli ollut Taimille elämäntapa jo lapsesta lähtien. Kauppiasperheen tyttä-

renä hän tottui yritteliäisyyteen.

Hän haaveili jo opiskelemaan läh­

temisestä, kun äidin kuolema v.

1933 viivästytti suunnitelmat; 14- vu o tia a s ta Taim ista tuli äidin korvike kuudelle nuoremm alle sisarukselle. Syksyllä 1939 hän suoritti emäntäkoulukurssin Haa­

p a v e d e llä , m u tta ta lv is o d a n alettua hän joutui odottamaan o p is k e lu n ja tk a m is ta ja ty ö s k e n te li mm. p a tru u n a - la ta a m o ssa . O ltuaan ke sällä 1940 M aaningan M arttayhdis­

tyksessä apulaiskerhoneuvojana

Taimi lähti kerhoneuvojakurssille Loim aan M aa m ie sko u lu u n ja toim i sitten pari vuotta maa- talouskerhoneuvojana Suomus­

salmella.

Oppimisen into tuotti tuloksia

Taimin haaveet opettajaksi kouluttautumisesta saivat vauhtia, kun hänet kutsuttiin 1943 Suo-

20 Kotiseutulehti

ja sitten pä ä se m ä llä Jyvälän vapaaopiston (nyk. kansalais­

opisto) rehtoriksi 1962. Jyvä- lässä hän hoiti samalla kannatus­

yhdistyksen toiminnanjohtajan ja om peluopiston rehtorin tointa.

T oim ittuaan tässä va a tiva ssa pestissä puolitoista vuotta Taimi haki ja tuli valituksi rehtoriksi Laukaaseen perustettuun kansa­

laisopistoon 1.9.1963 alkaen.

Toiminnan naisena hän alkoi to­

teuttaa saamiaan oppeja näky­

västi ja kuuluvasti.

Kansan kuvaaja

Taimi loi yhteyksiä laajalle s e k to rille m yös L a u kaan u lk o p u o le lla . M onet hänen tekemistään ulkomaanmatkoista h y ö d y ttiv ä t k a n s a la is o p is to n to im in ta a , s illä in n o k k a a n a d ia k u v a a ja n a hän ta lle n s i m atkakohteitaan esitettäväksi o p in to p iire is s ä v ä rik k ä illä matkakertomuksilla höystettynä.

Taimin a lo itte e sta perustettiin 1970-luvulla elokuvaamista har­

rastava yhdistys Laukaan Kan- sankuvaajat. Hän järjesti rahoi­

tuksia ja hankki omilla varoillaan m a te ria a lia saaden to is e tk in kantam aan korte nsa kekoon.

Taimin luja luottamus yhteiseen osaamiseen teki tavoitteista totta.

K ansankuvaajien toim esta on tallennettu mennyttä ja nykyis­

tä k in e lä m ä n m e n o a la u k a a la is e s ta näkö ku lm a sta monen lyhytelokuvan verran.

E n sim m ä in e n e lo ku va valmistui v. 1976. Taimi Kanasen ja Lilja Arkelan laatima käsikir­

jo itu s K a n s a n k y n ttilä ke rto o kansakoulun opettajasta 1930- luvulla, opettajan esikuvana oli leppävetinen Emmi Lehmusvaa- ra. Taimin sinnikkyyden ansiosta

täm ä m usta-valkoinen 16 mm elokuva on esitetty televisiossa pari kertaa ja se vo itti v a lta ­ kunnallisen kansalais-ja työväe­

nopistojen elokuvakilpailun.

Kuuvalon Ju ssista yllä m ainitut neidit laativat käsikir­

jo itu k s e n , jo nka Taimi lähetti TV2:n Perinnenuottakilpailuun.

Menestyminen toi TV:n kuvaus­

ryhmän Laukaan Kalluntuvan tu n n elm allisiin puitteisiin. Y h ­ te is ty ö s s ä K a n s a n k u v a a jie n kanssa ta lle n tu i m aineikkaan laukaalaisen parantajan tarina.

K a n s a n p a ra n ta ja k s i n im e tty elokuva nähtiin kahdesti te le ­ visiossa v. 1978 ja uusintana 1980-luvulla.

Nuijasota laukaalaisittain sisältää tarinan Laukaan seu­

rakunnan ja hallintopitäjän syn­

nystä 1593 sekä kotirintam an näkökulmasta Nuijasotaan 1597.

Taimi ja Lilja halusivat nykypolvien huom ioivan, miten m erkittävä pitäjä Laukaa on alkujaan ollut.

Tarina on runollinen, ja mukana toteutuksessa olikin KO:n lau- suntapiiri. Itselleni kuvauksista jäi mieleen vahva tunnelma ja vai­

ku tta va t ku va u sp a ika t, kuten Pihlajaveden eräm aakirkko ja Kuusan Kattamäki. Elokuva tal­

lennettiin super 8 mm värifilmille, sillä Taimi halusi oppia myös elokuvan le ikkaa m ista ja k a i­

tafilmin editointi pystyttiin teke­

mään Laukaassa.

Vireä eläkeläinen

Taim in k irjo itta m a k u v itte e llin e n s a tiiri k u n n a l­

liselämästä 1970-luvulla kunnos­

ta u tu i M TV:n R a m pp ikuu m e- kisassa. Laukaan Kansanku­

v a a jie n ryh m ä v o itti K e ski- Suomen osakilpailun.

Televisioinnin esityspäiväkin oli sovittu (26.11.1978), kun tämä ohjelmasarja lopetettiin ohjelma- päällikön vaihtuessa. Yhteistyö- innostus MTV:n kanssa loppui.

Eläkkeelle jäätyään Taimi tä y ­ d e n si ta rin a a v e tä m ä s s ä ä n näytelmäpiirissä ja se filmattiin 1986 kolm iosaisena vid eoelo­

kuvana Sellutehtaan vararikko.

Trilogia esitettiin erilaisissa tapah­

tumissa ja sittemmin myös Lau­

kaan Kaapelitelevisiossa 1989.

Taimi Kanasen 18 työvuotta Laukaan kansalaisopiston mo­

nipuolisen toiminnan aloittajana, kehittäjänä ja opettajana saavat runsaasti myönteistä palautetta silloisilta opiskelijoilta. Hän pysyt­

teli ajan herm olla sukkuloiden sujuvasti aiheesta toiseen sekä henkisesti että konkreettisesti;

ulko m a ille vie m ä n sä tu lia is e t syntyivät Taimilta kangaspuiden ääressä. Kyläyhteisön vireyttä­

minen ja etenkin naisten akti­

voiminen oli feministiksi tunnus­

tautuneelle Taimille jatkuvana haasteena. Hän myönsikin opis­

ton olleen itselleen elämäntapa tai perheyhteisö, jossa ei lasketa työtunteja. Opintopiiriläiset saivat viettää monia hauskoja "perhe­

ju h lia ” Taimin tyylikkä ä ssä ja kulttuurim yönteisessä kodissa.

Laaja ystäväpiiri sai Taimin viih­

tymään Laukaassa, niin että hän kotiutui tänne pysyvästi.

Jäätyään sairauseläkkeelle 1981 Taim i ja tk o i v ie lä eläkeläisten opintopiirien (EOR) tuntiopettajana kyläkunnilla ja kannusti näin toisiakin eläkeläisiä h u o le h tim a a n v ire y d e s tä ä n . Näiden opintopiirien toiminnasta Taim i ta lle n s i k a ita film ille dokumenttejä, joista hän toteutti yhteistyössä opintoryhm iensä kanssa kolmiosaisen elokuvan

Laukaan Joulu 21

Oppia ikä kaikki. Se on arvokas ja m ie le n kiin to in e n p ä iväkirja k a n s a la is o p is to n v a ih e is ta opintopiiriläisten kertomana.

Luova kulttuuripersoona

Ajankuvan tallentamisen lisäksi Taim i ja tk o i p a n e u tu m is ta a n m e n n e itte n s u k u p o lv ie n vaiheisiin.

A.I. Arvvidssonin vierailu Laukaan Pellosniemen pappilassa v. 1827 viritti Taimin tekemään elokuva­

k ä s ik irjo itu k s e n Its e n ä is y y s - herättäjä. Videotekniikan kehit­

ty m is e n a n s io s ta ty ö s k e n te ­ lyolosuhteet helpottuivat. Taimi n a u tti s u u n n a tto m a s ti iso sta tekijäjoukosta. Itse hän avusti p u v u s tu k s e s s a ja to im i jä r ­ jestäjänä rekvisiitan ja kuvaus­

paikkojen suhteen. Itsenäisyys- herättäjän päänäyttämöksi Taimi organisoi Kankaanpään upean k a rta n o m iljö ö n . V ä lillä hän sonnustautui rooliasuun ollen m ukana jo u k k o k o h ta u k s is s a . K a ik k ia a n tä m ä e lo k u v a oli Kansankuvaajien mittavin pro­

duktio, josta tuli Taimille erityisen tärkeä, sillä se jäi hänen v ii­

meiseksi elokuvakseen. Laukaan Kaapeli TV esitti Itsenäisyys- herättäjän kaksi kertaa v.1991 A.I.

A rvvidssonin 2 0 0 -v u o tis s y n - tymäpäivän kunniaksi. Elokuva on e s ite tty useissa k u lttu u ritila i­

suuksissa Suomessa ja Taimin k a n s a in v ä lis te n y h te y k s ie n ansiosta myös Ruotsissa, Sak­

sassa, Unkarissa ja Japanissa.

N ä y te lm ä -, ru n o - ja e lo k u v a h a rra s ta jie n re su rssit o liv a t jo s k u s k o v illa Taim in impulsiivisessa vauhdissa. Kun kuvaukset etenivät, Taimi keksikin siihen m uutoksia, ja niin har­

joiteltiin repliikit ja otokset uusiksi.

M yöhem min ym m ärsin Taimin

tavan työskennellä äärimmäisen luovaksi - hän ideoi ja toteutti parannukset välittömästi, ja sai puhum alla ryhmän puolelleen.

Tulen myös muistamaan hänen pitkät puhelunsa, jotka päättyivät aina ”no hei” sanoihin ja luurin nopeaan sulkemisen.

Olen m u iste llu t Taimin m e rk ittä v ä ä k u lttu u rity ö tä Laukaassa m uutam ien hänen kanssaan toim ineiden henki—

löiden kanssa. Taimi oli kans­

saihm isiään arvostava lä him ­ m äinen, jo ka rohkaisi om alla e s im e rk illä ä n y rittä m ä ä n pa ­ rastaan. Hän ehti vaikuttamaan m yös k u n n a llis is s a lu o tta ­ m ustoim issa, Suom i-Neuvos- to liitto - se u ra ssa ja P o hjo la- Norden- yhdistyksessä, josta hän sai arvokkaan tunnustusmerkin.

H ä n e lle m y ö n n e ty t Laukaan k u lttu u rip a lk in to ja K o tis e u - tu liik k e e n 10 0 -v u o tis -m ita li todistiva t myös hänen a n sio i­

staan.

M ittava oli myös hänen ka n ­ nustava ja rahalliseen tukeen perustuva toim intansa m uuta­

man nuoren opiskelutaipaleella.

T ä m ä h y v ä n te k e v ä is y y s oli pyyteetöntä ja pysyi suurelta ylei­

söltä piilossa.

P o sitiivisu u sko u lu tta ja t olisivat varmasti kadehtineet sitä eläm änm yönteisyyttä ja innos­

tunutta asennetta, m itä Taimi osoitti työtään kohtaan. Taimi oli a id o s ti k iin n o s tu n u t u u s is ta asioista ja sai myös kyläläiset vakuuttumaan, että opiskelu on kaikenikäisten etuoikeus. Opin­

topiirin toiminnan kannalta hän piti tärkeänä myös sitoutum ista ja soitti kotiin, jos joku unohti saapua p a ikalle. S a n a n p a rsi ”työ te ­ kijäänsä kiittää” kuultiin Taimilta usein, ja moni opiskelija sai to­

distaa sen oikeaksi.

/ JR M

Työ

tekijäänsä

II

Taimi oli itsekin innokas kutoja.

22 Kotiseutulehti

m m m m m am u m m m

kattaa M u i s t a m m e kiitollisina

Hengellinen vakaumuksensa Taimi toi usein esille lausahduksellaan: ”Jumalass’ on juoksun määrä, Luojalla lykyn avaimet” . Hän osasi olla kiitollinen niistä mahdollisuuksista, joita elämä hänelle tarjosi. Kotisairaanhoidon, kotiavun ja ystävien tuki mahdollisti hänen kotona asumisensa hyvin pitkään. Päiväsairaalassa Taimi kävi mielellään

ja sai myös tilaisuuden virkistää toisia tarinoillaan, dia-esityksillään ja elokuvatuokioillaan. Useiden

Unkariin suuntautuneiden matkojen aineistot houkuttivat Taimin laatimaan käsikirjoituksen unkarilaisen papin vierailusta Laukaassa ja haaveili

näkevänsä sen elokuvana, mutta hän ymmärsi Kansankuvaajien resurssipulan - tämä historiallinen

tarina Requlista odottaa edelleen kuvaamista.

Revontuli- kodista Taimi sai uuden läheisen perhepiirin viimeisiksi vuosikseen.

Taimi kuoli 81-vuotiaana rauhallisesti nukkuen 22.11.2000. Laukaalaisilla on syytä muistaa häntä

kiitollisina, kun vietämme ensi vuonna Laukaan kunnan 410-vuotis- ja kansalaisopiston 40- vuotisjuhlia. Hänen monimuotoisesta työsarastaan riittäisi loppumattomasti kerrottavaa, ja uskon hänet

tunteneiden olevan kanssani samaa mieltä: oli suurenmoista saada tutustua persoonaan nimeltä

Taimi Kananen.

Taimin päivänä 8. 9. 2002 Päivi Hammaren-Jokeia

Laukaan Joulu 23