• Ei tuloksia

“Kylä kaupungissa” 1/4

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "“Kylä kaupungissa” 1/4"

Copied!
4
0
0

Kokoteksti

(1)

Jyväskylä 17407

“Kylä kaupungissa” 1/4

asemapiirros 1:1000 näkymä korttelipihalta

”Kylä kaupungissa”

Jyväskylä, Kuokkala kilpailunumero: 17407

Kaupungeissa asumisen kulttuuri kehittyy jatkuvasti sosiaalisemmaksi.

Omaehtoista yhteistoimintaa ja tapahtumia syntyy spontaanisti. Asuntotu- otannossa asuntoratkaisut ovat pysyneet yksipuolisina. Asuinrakennusten tilaratkaisut tehdään pääosin asukkaiden yksityisyyttä ajatellen eivätkä näin luo luontevia paikkoja arjensosiaalisuuden kehittymiseen. Ehdotukses- sa kehitetään ja tutkitaan yhteisöllisyyden toteutusmahdollisuuksia kau- punkiasumisessa.

Ehdotuksen teemoja ovat:

- tilarakenne, arkkitehtuuri ja hankkeen riittävä laajuus tukevat yhteisöl- lisyyden kehittymistä asukasyhteisössä

- tilaratkaisut tukevat asukkaiden kohtaamisia arkipäivässä

-monipuoliset yhteistilat, joiden määrä ja hallinnointitapa mahdollistaa mo- nipuolisen käytön, asumisen toimintojen laajentumisen yhteistiloihin - arkkitehtuuri on omaleimaista: rationaalinen ja taloudellinen teollinen puurakentaminen yhdistyy ilmeikkääseen käsityömäiseen toteutustapaan - kaupalliset tilat mahdollistavat palvelujen toteutumista korttelin asuk- kaille

- työtilojen tuominen osaksi asuntokorttelia: työtila, josta etätyöntekijä voi vuokrata työpisteen. Myös työtila-asunnot monipuolistavat korttelin tar- joamia mahdollisuuksia

Asuntoryhmä

Ehdotuksen lähtökohtana on asuntoryhmä, jossa kolmella asunnolla on yhteinen parvekkeenomainen sisäänkäyntitila. Tämä asuntokuisti eroteta- an avattavalla lasiseinällä kerrostason kulkuväylästä. Eteistilaa voidaan käyttää yhteisenä oleskelutilana tai se on jaettavissa asuntokohtaisiksi sisäänkäyntikuisteiksi. Asukkaat säätelevät tilan yksityisyyttä verhoilla tai sälekaihtimilla.

Talon ja asuntojen tilaratkaisut mahdollistavat asuntojen muuntumisen erilaisiin elämäntilanteiseen. Tilaratkaisut tarjoavat erilaisia asuntojen yh- distämismahdollisuuksia.

Asuntoryhmien asunnot voivat olla yksiö - kaksio - kolmio / kaksi kaksiota ja kolmio/ kaksio ja neliö. Asuntoryhmään kuuluvia asuntoja voidaan yhdistää samalla asuntokunnalle joko vain kuistin kautta tai asuntojen sisäisillä järjestelyillä.

Omistusasuntoratkaisussa asuntoryhmän muilla asunnonomistajilla on etu- osto-oikeus, sitten korttelin muilla asunnon omistajalla ennen ulkopuolisia.

Kylä kaupungissa

Kyläkorttelin laajuus on n. 16 000 as.k-m2, asuntoja on noin 290. Asunnot sijoittuvat kahden pihan ympärille korttelin ulkokehälle. Käynti asuntoi- hin on kerroksissa pihaa kiertäviltä sivukäytäviltä. Yhteistiloja sijoitetaan tämän kerrosraitin varteen.

Tavoitteena on toteuttaa yhtenäisesti ja rakentaa kortteliin usean eri hal- lintamuodon asuntoja: omistusasunnot: osaomistus, asumisoikeus ja vuo- kra-asunnot. Osa korttelista on tavoitteena toteuttaa ryhmärakennuttamis- hankkeena. Tavoitteena on jo suunnitteluvaiheessa saada toteuttajat eri hallintamuotoja edustaville osakokonaisuuksille. Kortteli suunnitellaan ja toteutetaan yhtenä kokonaisuutena. Suunnittelu- ja toteutusprosessiin kyt- keytyvällä tulevien asukkaiden osallistumisella kehitetään korttelin asu- kashallinnon ja -demokratian muodot sekä osaltaan vaikutetaan yhteistilo- jen suunnitteluun ja myös määrään. Osallistuminen järjestetään joustavasti hyödyntäen digitaalisia järjestelmiä.

(2)

Jyväskylä 17407

“Kylä kaupungissa” 2/4

näkymä kerroksen yhteistilasta maatasokerros 1:500

pohjapiirustus 1:500 pohjapiirustus 1:500

Yhteistilat

Korttelissa on eri tyyppisiä yhteistiloja:

- Korttelin keskellä pihatasossa on korttelitupa, joka käsittää tiloja juhlia, yhteisiä tapahtumia ja kokoontumisia varten sekä saunaosaston.

Kokoontumistilaa voidaan käyttää myös pop-up myymälänä esimerkiksi sadonkorjuuaikaan. Kokoontumistilan yhteydessä on pihaterassi, johon tap- ahtumat laajenevat

- kerroksissa sivukäytävän varrella on 1-3 pienempää tilaa (25...30 m2) kussakin kerroksessa. Tilat ovat monikäyttöisiä neutraaleja tiloja, lämpi- miä, ilmastoituja ja valaistuja. Näillä yhteistiloilla voi olla hyvin erilaisia käyttötarkoituksia: leikkitila, kuntoilu, kerho, askartelu tai opintokerho.

- katutason monitoimitila, joka on monipuolisesti eri toimijoiden käytössä. Tilassa voivat vuorotella esimerkiksi terveyspalveluja tai hyvin- vointipalveluja tarjoava toimija. Nämä on suunnattu korttelin asukkaiden ohella kaikille muillekin alueen asukkaille.

Yhteistilojen hallinnointi:

Yhteistilat ovat taloyhtiöiden yhteisesti omistamia. Yhteistilojen toteutus- ja ylläpitokustannusten talouden perustana on riittävän suuri asukaspohja.

Tiloja varausjärjestelmät mahdollistavat tilojen joustavan varaamisen.

Käytetään hyväksi erilaisia palveluapplikaatioita.

Tiloja voidaan antaa myös palvelutuottajan hallinnoitavaksi.

Korttelin rakennustapa

Kortteli on puurakenteinen. Asunnot toteutetaan puurakenteisista tilaele- menteistä. Sivukäytävät ovat paikalla rakennettavia: clt-levyt ja liima- puupalkit ja pilarit. Käytäviin liittyvät pienet yhteistilat voivat olla pai- kalla rakennettuja tai tilaelementtejä.

Korttelin kaakkoispäässä on rakennussiipien alle sijoittuva pysäköintihalli, johon on ajo korttelin kaakkoisnurkasta Syöttäjänkadun alimmasta kohdas- ta.

Korttelipiha

Korttelipiha jakautuu kahteen osaan. Läntinen osa on luonteeltaan julkis- empi: kirkonkulman kaksikerroksisen ravintolan terassi sijaitsee pihalla.

Pihoilla on kaikille avoimia kulkureittejä korttelin halki.

Pihoilla sijaitsee leikki- ja oleskelualueita. Pihat ovat ilmeeltään vihreitä, maaston muotoilua, istutuksia, muutama iso puu.

Huoltoajo korttelipihalle on Syöttäjänkadulta.

Pysäköinti

Korttelin alle sijoittuvaan pysäköintihalliin sijoitetaan 30 ulkopuolisten autopaikkaa.

Kuokkalan keskustassa ovat hyvät palvelut, joita täydentävät kortteliin sijoittuvat palvelut. Alueelta on myös hyvät joukkoliikenneyhteydet kau- pungin keskustaan. Näin ollen korttelin henkilöautojen käyttö perustuu kokonaan yhteiskäyttöautoihin. Niille varataan autohallista noin 25 paik- kaa. Lisäksi osoitetaan muutamia le-paikkoja. Kortteli kilpailuttaa yhteys- käyttöautojen operaattorit ja tarjoaa asukkaille käyttömahdollisuuden.

Mitoitus

Asunnot 12 800 k-m2

Työtilat ja työtila-asunnot 550 k-m2 Liike- ja monitoimitilat 500 k-m2 Asukkaiden yhteistilat 700 k-m2

Yhteensä 14 550 k-m2

Ulkoiluväline- ja irtaimistovarastoja (1.kerros) 800 k-m2 Kellarikerros: VSS/irt.varastot + tekniset tilat 600 m2

Pysäköintihalli 1 500 m2

Asuntoja (ilman yhdistämisiä) 206 kpl

(3)

Jyväskylä 17407

“Kylä kaupungissa” 3/4

näkymä kolmospesänkadulta

pienasunnot pohjapiirustus 1:200 suuret perheasunnot

perheasunto ja pienasunto / sivuasunto

Muuntojoustavuus ja asuntojen yhdistettävyys

Pienasuntotilanteessa jokaisen asunnon edessä on oma pieni eteiskuisti, joka on mahdollista yhdistää asuntojen yhteiseksi oleskelutilaksi.

Kaksi asuntoa voidaan yhdistää eteiskuistin kautta ja / tai sisäkautta perheasunnoksi. Viereinen pienasunto voi toimia erillisenä asuntona tai sivuasuntona isovanhemmalle tai itsenäistyvälle nuorelle.

Kolme asuntoa voidaan yhdistää suureksi perheasunnoksi sekä sisäkautta että eteiskuistin kautta. Master bedroom on omalla kylpyhuoneella varustet- tu ja se osa asuntoa on myöhemmin helposti erotettavissa omaksi asunnoksi.

Monipuoliset yhteiskäyttötilat

Joustavasti käytettävät yhteistilat ja työtilat vuokrattavine työpisteineen mahdollistavat asumisen toimintojen laajenemisen tarpeen ja elämäntilan- teen mukaan. Jaetuista ja monipuolisista yhteistiloista muodostuu sosiaal- isen kohtaamisen luontevia paikkoja.

(4)

Jyväskylä 17407

“Kylä kaupungissa” 4/4

leikkaus 1:300 julkisivu etelään 1:300 julkisivu länteen 1:300

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Sami Pihlströmin epilogi talouden ja mo- raalin vaikeasta suhteesta on tarpeen näin mo- nipuolisen ja monitieteisen kirjoituskokoelman päätteeksi. Lukijan kannalta olisi ollut

Satamien hallussapitäminen tai ainakin niiden käytön estäminen edellyttää meillä varsin useassa (ja merkittävässä) tapauksessa taistelua kaupungista ja

Den unga uppskattar dels att de inte blir skuffade iväg för tidigt, men säger även att det känns skönt när de professionella känner dem så bra att de vet när de behöver

Selvästi jonon kaksi ensimmäistä jäsentä ovat kokonaislukuja. Näin ollen koska alussa on todettu, että kolme ensimmäistä termiä ovat kokonaislukuja, niin myös loppujen on

Jos modernismin tavoitteena oli paikallisen yhteisöllisyyden rakentaminen, tänä päivänä aja- tellaan että kohtaamispaikat kaupungissa voivat mahdollistaa sen, että eri

Explain the reflection and transmission of traveling waves in the points of discontinuity in power systems2. Generation of high voltages for overvoltage testing

Explain the meaning of a data quality element (also called as quality factor), a data quality sub-element (sub-factor) and a quality measure.. Give three examples

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus tarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden