Tutkimuskysymysten luokitusten rakentuminen

Johtamisen näkökulmasta – etenkin tiedon hankkimiseen liittyvästä näkökulmasta – organi-saatiopääomassa olevasta vallasta muodostuu ensimmäinen ja ehkä keskeisin sekä tärkein subjektiivisten tutkimuskysymysten taustalla vaikuttava selittävä eli syy-teema, joka vai-kuttaa voimakkaimmin aineettoman pääoman hyödyntämiseen liittyvään johtamiseen. Val-ta-käsitteen taustalla on hypoteesi, jonka mukaan johdon ja henkilöstön on tultava toimeen, jotta henkilöstö tulisi huomioitua ja motivoituisi sekä sen kehittyminen mahdollistuisi. (ks.

taulukko 4, s. 161) Tutkimuksen selittäväksi muuttujaksi on otettu aineettoman pääoman johtamisen taustalla vaikuttava valta, jonka avulla johtaja vaikuttaa henkilöstön motivoitu-miseen ja kasvuun eli vaikuttaa tietoisesti aineettomassa pääomassa olevan yksilön osaami-sen kehittymiseen. (vrt. Järvinen et al. 2004, 150; ks. myös Luoma 2001, 196)

Koska tutkimuksessa selvitetään – empiiristen tutkimuskysymysten avulla – aineettoman pääoman hyödyntämistä johtamisen avulla, on Foucault`laisen valtakäsityksen mukaan aineettomasta pääomasta löydettävä viitteitä johtajan vastuullisesta vallankäytöstä yksilöä kohtaan, mikä näkyy esimerkiksi alaisen tukemisena ja kuuntelemisena. (ks. Pulkkinen 2003, 97–99) Vallankäytön osalta tutkimuksessa selvitetään empiiristen tutkimuskysymys-ten avulla sitä, keskustelevatko johto ja alaiset keskenään eli liittyykö toimintaan diskurssia sekä onko tuon mahdollisen kanssakäymisen taustalla aitoa vuorovaikutuksellisuutta, jossa kuunnellaan ja tuetaan alaista. Vallankäyttö, johon liittyy usein organisaation kulttuuripiir-teitä, näkyy johtajan kyvykkyytenä tai kyvyttömyytenä johtaa ja huomioida päätöksenteos-sa diskurssia ja sen mahdollistamaa yksilön kehittymistä. Vallan käyttämistä on selvitetty tutkimuksessa riippuvien muuttujien osalta viisiportaisilla Likertin asteikollisilla

kysymyk-sillä 1, 4, 10, 11, 14, 15, 23, 31, 32, 38, ja 44 sekä kyllä – ei -tyyppikysymyk-sillä kysymykkysymyk-sillä 5, 37, 40 ja 42, joista muodostuvat kyselyn riippumattomat muuttujat.

Likertin asteikolliset sekä kyllä – ei -tyyppiset tutkimuskysymykset on rakennettu kysy-myslomakkeelle siten, että jos johtaminen on aineetonta pääomaa hyödyntävää niin vasta-ukset painottuvat Likertin asteikollisissa kysymyksissä kysymysasteikon vaihtoehtojen usein ja erittäin usein suuntaan sekä kyllä – ei tyyppisissä kysymyksissä kyllä -vastausvaihtoehtojen suuntaan. Poikkeuksen edelliseen pääsääntöön muodostavat Likertin asteikollisissa valtaa koskevissa kysymyksissä kysymykset 31 ja 32, joissa käsitellään työ-väsymystä ja työkuormitukseen liittyviä asioita sekä kyllä – ei -tyyppisissä kysymyksissä kysymykset 40 ja 42, joissa käsitellään ammatinvaihtoon ja työpisteen vaihtuvuuteen liitty-viä asioita. Edellä mainitut tutkimuskysymykset on rakennettu tietoisesti käänteisiksi, kos-ka menettelyllä kysymyslomakkeen kysymyksistä on saatu rakennettua looginen vastaajan kannalta. Tutkimuskysymysten käänteisyys ei aiheuta tulkinnan kannalta ongelmia tutki-muksessa esitettävien motivaatiota, valtaa tai sanatonta tietoa käsittelevien taulukkojen 3, 4, 5 ja 7 osalta. Vallan osalta kysymyksen 32 käänteinen arvo on 3,21 ja kysymyksen 31 käänteinen arvo on 2,42. Valtaa käsittelevillä kysymyksillä 11 ja 31 on sama keskiarvo.

Kysymyksellä 11 on suppeampi keskihajonta, millä perusteella tarkempi tarkastelu kohdis-tetaan kysymykseen 11.

Toisena keskeisenä selittävänä muuttujana eli syy-teemana on inhimillisessä pääomassa vaikuttava motivaatio, jonka avulla tarkastellaan työntekijän osaamisen parantamiseen ja sitoutumiseen liittyviä asioita. Osaamisen ja sitoutumisen taustalla vaikuttavat keskeisesti henkilöstön aito huomioiminen ja kehittäminen, jotka vahvistavat työntekijöiden kokemaa luottamusta johtamiseen. Korostuneemman aseman tutkimuskysymyksissä saavat inhimilli-sen pääoman resurssit, koska ne muodostavat aineettoman pääoman perustan. Tutkimuk-sessa selvitetään motivaatiotekijöiden huomioimista johtamiTutkimuk-sessa osaamiseen ja sitoutumi-seen liittyvillä kysymyksillä. Motivaatio vaikuttaa keskeisesti yksilön kykyyn arvioida ja toimia. Kysymyksillä 2, 3, 12, 13, 16, 35, 36 ja 43 selvitetään inhimilliseen pääomaan

koh-seen. Motivaation osalta riippuvia muuttujia tarkastellaan viisiportaisilla kysymyksillä 3, 12, 13, 16, 16, 26, 27, 29, 30, 33 ja 36. Riippumattomia tausta- eli selittäviä muuttujia tar-kastellaan kyllä – ei -tyyppisillä kysymyksillä 2, 35, 41 ja 43. Motivaatiota käsittelevistä kyllä – ei -tyyppisistä kysymyksistä 41, joka käsittelee työpaikan menettämiseen liittyvää pelkoa ja 43, joka käsittelee toimipisteen vaihtuvuutta, on rakennettu käänteisiksi. Tutki-muskysymysten käänteisyys ei aiheuta tulkintaongelmia taulukon 3 suhteen.

Pelkkä motivaatio ei riitä yksilön kehittymiseen eli kasvuun, vaan lisäksi tarvitaan oppi-mismahdollisuudet ja -järjestelmät, jotka mahdollistavat motivoituneen henkilöstön määrän lisääntymisen ja toimintojen yhteensovittamisen. Henkilöstön kehittyminen tapahtuu käyt-tämällä monipuolisesti aineettomassa pääomassa olevia tietoja sekä erilaisia osallistumis- ja innovaatiomahdollisuuksia, mikä edellyttää johtamiselta strategisen johtamisen yhdensuun-taistamista ja informaatioverkostojen hyödyntämistä. Kolmantena selittävänä muuttujana tarkastellaan informaatiopääomassa sanattoman tiedon käytöllä ja levityksellä saavutettavaa yksilön kehittymistä eli kasvua. Kasvussa on kysymys pohjimmiltaan aineettomassa pääo-massa tapahtuvasta laaja-alaisesta tietojen vaihdosta sekä sen hyödyntämisestä johtamisen avulla verkostoissa ja järjestelmissä. Kasvu johtaa innovointeihin ja uuden oppimiseen sekä henkilöstön motivoitumiseen ja kehittymiseen. Tutkimuksessa selvitetään johtamisen avul-la tuotettavia kasvun mahdollisuuksia sanattomaan tietoon liittyvillä riippuvilavul-la subjektiivi-silla tutkimuskysymyksillä 9, 17, 18, 19, 20, 21, 24, 25, 28 ja 34 sekä kyllä – ei -tyyppisillä selittävillä taustamuuttujakysymyksillä 6, 7, 8 ja 39, joista muodostuvat informaatiopää-oman riippumattomat muuttujat. Sanatonta tietoa käsittelevä kyllä – ei -tyyppinen kysymys 39, joka käsittelee organisaatiossa olevan muutoksen määrää on rakennettu käänteiseksi.

Tutkimuskysymyksen käänteisyys ei aiheuta tulkintaongelmia taulukon 5 suhteen.

Muodostettujen kysymysteemojen luokituksen taustalla vaikuttaa kuvion 40 tietojen perus-teella useita aineettoman pääoman johtamiseen liittyviä tekijöitä. Näitä ovat osaaminen, työilmapiiri ja verkostot, jotka ovat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen perusteella si-doksissa epistemologisesti organisaation eri ontologisiin tasoihin niiden fyysisillä, sosiaali-silla ja teknisillä ulottuvuuksosiaali-silla. (ks. Lönnqvist 2004, 102) Tutkimuskysymysten

luokitte-lun perustelua jatketaan kuvaamalla seuraavaksi kysymysteemoihin liittyvien selvitettävien eli seuraustietoja tuottavien riippuvien tutkimuskysymysten rakentumiseen vaikuttavien ontologisten tasojen – yksilö, ryhmä ja organisaatio – tekijät visuaalisesti, johtamisen suun-nittelun eli ohjaamisen kannalta.

Kuvio 40. Aineettoman pääoman ohjaukseen liittyvien resurssien taustatekijät.

Aineettoman pääoman resursseihin – työntekijöiden osaamiseen, heidän johtamiseensa ja asioiden viestimiseen – liittyvät ontologiset sekä epistemologiset taustatekijät vaikuttavat johtamisen suunnitteluun, minkä vuoksi nämä asiat nousevat keskeiseen asemaan empiiri-sissä tutkimuskysymykempiiri-sissä. Yksilöiden osaamisen kehittymisen taustalla vaikuttavaksi keskeiseksi tekijäksi nousee johtamisessa käytettävä valta, jolla voidaan edistää työnteki-jöiden motivoitumista ja sitoutumista. Tutkimuskysymyksissä selvitetään, miten johtaja

INHIMILLINEN PÄÄOMA (osaaminen) motivaatio - sitoutuminen 1. oikein mitoitettu löstömäärä; vaikuttaa tuotettavien palveluiden kiireellisyys ja timukset liittyvän sen riittävyyden taminen

a) arvon luominen = tään asiakkaaseen b) strategian toteuttaminen:

- selkeyttää missio, strategia ja arvot työntekijöille - liittää strategia ja yksittäiset työsuoritukset

- viestittävä tehokkaasti - edistettävä tiimityötä c) inhimillisen pääoman hittäminen (taidot)

3. kohdistus = liitetään yhteen strategia ja työntekijöiden suoritukset

4. tiimityö = parhaiden täntöjen ja tietämyksen jakaminen, kehittäminen, järjestäminen ja luominen

INFORMAATIO-PÄÄOMA (järjestelmät)

sanaton tieto - yhteistyö 1. valittava tärkeimpiin prosesseihin vaikuttavaa teknologiaa

2. informaatiosovellusten on vastattava organisaation prosessien tarpeita 3. järjestelmien ja tuotetun tiedon sisältöä arvioidaan strategian kohdistuksen onnistumisen perusteella eli sillä kuinka hyvin maatiopääoma tukee nisaation strategisia teita

4. täsmällisen ja sen tiedon tuottaminen asiakasarvonlupauksen ja henkilöstönäkökulman tavoitteiden korkean ustilan saavuttamiseksi

käyttää valtaansa mahdollistaakseen organisaatiossa käytävän diskurssin, alaisen kehittymi-sen, yhteistyön edellyttämän tiedon leviämisen ja sen käytön. (vrt. Sveiby 1997, 29)

Tutkittaessa aineettoman pääoman hyödyntämiseen liittyvien tekijöiden dimensioita ja nii-den välisiä suhteita on muistettava ne rajoitukset, joita hypoteettisten asioinii-den ja subjektii-visten kokemusten tarkastelussa päättelylle on asetettava. Se, että tutkimuksessa on tarkoi-tuksella jätetty pois vastaajat paljastavat yksilöintitiedot, jotka toimivat usein tutkimuksen luokittelu- tai otantatietoina perusjoukosta, rajoittaa tulosten yleistettävyyttä ja tutkimustu-losten analysointiin käytettävät keinot tässä tutkimuksessa graafisiin kuvauksiin, lukumää-riin, moodiin eli tyyppiarvoon ja vastausprosenttijakauman käyttöön. (ks. Metsämuuronen 2009; Heikkilä 2008) Tutkimusaineiston harvoista analysointikeinoista huolimatta tutki-muksessa on tarkoitus hyödyntää ne kausaalimekanismit, jotka voivat heijastua ihmisten mielipiteissä seurauksina inhimillisestä johtamistoiminnasta. (ks. myös Lönnqvist 2004, 105–106) Empiirisen kyselytutkimuksen tarkastelunäkökulmaksi muodostuu ilmapiiritut-kimuksen menetelmäperinne. Ilmapiiritekijöiden ryhmittelyssä on yleensä käytetty faktori-analyysia. (vrt. Luoma 2001, 175) Tässä tutkimuksessa ei käytetä faktorianalyysiä vaan ristiintaulukointia ja riippumattomuustestiä, joiden avulla voidaan analysoida toisistaan riippumattomia ryhmiä. (ks. Metsämuuronen 2009, 1052) Tutkimusaineiston käsittely pe-rustuu tutkimuksessa vastausfrekvenssien ja vastausprosenttijakauman vertailuun sekä kor-relaation laskemiseen. (ks. Holopainen & Pulkkinen 2008, 79)