Aineettoman pääoman rakennemallit visuaalisesti

Tutkimuksen johdannossa esitettiin useiden tutkijoiden laatimia määrityksiä aineettomasta pääomasta. Yhteenvetomaisesti voidaan todeta, ettei eri aineettoman pääoman määrittelyis-sä ole merkittäviä eroja. Aineeton pääoma jakautuu rakenteellisesti yleenmäärittelyis-sä kahteen tai kolmeen pääosa-alueeseen, joiden nimet vaihtelevat kirjoittajan tarkastelunäkökulman mu-kaan. (vrt. Kujansivu 2008, 85–87) Esitettyjen määritysten mukaan (Sveiby 1997, xi; Mou-ritsen 1998, 462: Roos et al. 1997, 414) ihminen sekä hänen hallitsemansa ja käyttämänsä tieto ovat keskeisiä rakennuselementtejä aineettoman pääoman luomisessa, kehittymisessä ja sen johtamiseen liittyvissä rakennemalleissa.

Karl Erik Sveibyn rakennemallikuvauksessa (kuvio 18, s. 85), on aineettoman pääoman lisäksi mukana näkyvä pääoma eli taloudellisuusnäkökulma. Sveibyn mallin erityispiirre, esitetään tutkimuksessa koska Sveiby (Bukh et al. 2001, 89) on ollut pääasiallinen aineeton pääoma -liikkeen käynnistäjä. Sveiby osoittaa esittämällä näkyvän pääoman elementit Kap-lanin ja Nortonin BSC-viitekehyksen tavoin aineettoman ja aineellisen pääoman välisen tasapainon huomioimista sekä sitä, että (Hall 1992, 136) hallittavat resurssit tuottavat joh-tamisen kannalta neljänlaista erilaisuutta (vrt. kuvio 11, s. 70), jotka poliisijohtajan tulee hallita. (vrt. Kaplan & Norton 2004, ix–x)

Paula Kujansivu on väitellyt (2008) Tampereen teknillisessä yliopistossa aiheesta Aineeton pääoma. Väitöskirjan sivuilla 85–87 on laaja katsaus aineettoman pääoman kirjailijoista, heidän käyttämistään termeistä, määrityksistä ja ryhmäluokituksista. (ks. myös Roos et al.

aineeton pääoma jaetaan kolmeen osa-alueeseen, joissa kuvaus ulotetaan taloudellisen ra-portoinnin ulkopuolelle. (vrt. Hussi 2004, 37) Aineetonta pääomaa käsittelevässä kirjalli-suudessa (Kujansivu 2008, 3; Edvinsson 1997, 372) on esitetty valtava määrä aineettoman pääoman johtamistoimintaa tukevia malleja. Näiden mallien käyttö on jäänyt verrattain uudeksi ja käyttämättömäksi asiaksi organisaatiolle. Ongelmaksi on noussut, miten näiden eri mallien joukosta valitaan itselle käyttökelpoisin ja miten sen sisältämät asiakokonaisuu-det onnistutaan yhdistämään strategiaan sekä viemään johtamisen avulla käytännön opera-tiiviseen toimintaan. (ks. Lönnqvist et al. 2005, 138)

Lönnqvist (2005, 11) on kuvannut kuviossa 16 aineettoman pääoman rakentuvan inhimilli-sestä pääomasta, suhdepääomasta ja rakennepääomasta. Lönnqvistin kuvaus on (Sullivan 1998, 44) samanlainen kuin Hubert Saint-Ongen aineettoman pääoman kuvaus. (kuvio 30, s. 119; vrt. Hussi 1994, 38) Suhdepääoma on kuvattu ylimpänä tekijänä, mikä viittaa sosi-aalisen pääoman kaltaiseen sitomiselementtiin. (vrt. Lönnqvist et al. 2005, 23)

Kuvio 16. Aineettoman pääoman osa-alueet. (Lönnqvist et al. 2005, 12)

Kuviossa 17 esitetään Maijaleena Otalan (2008, 31) aineettoman pääoman kuvaus, jossa osaamispääoma nousee keskeiseen asemaan. Osaamispääoma mahdollistaa uudet tuotteet ja uusille markkinoille pääsyn (Otala 2008, 31). Osaaminen luo pohjan Otalan kuvaamassa aineettomassa pääomassa muille aineettoman pääoman osille, kuten Sveibyn mallissa tekee työntekijöiden pätevyys. (ks. Sveiby 1997, 29)

Inhimillinen

pääoma

Rakenne-pääoma

Suhde-pääoma Aineeton pääoma

Kuvio 17. Aineeton pääoma. (Otala 2008, 31)

Karl Erik Sveiby on kuvannut (1997, 10–11) aineettoman pääoman rakentuvan henkilöstön pätevyydestä, yrityksen sisäisistä ja ulkoisista rakenteista kuvion 18 mukaisesti. Sveibyn kuvauksessa on kyse (1998, 71–73) tiedon luomisesta ja sen laajentamisesta aivan samalla tavalla kuin Hubert Saint-Ongen mallissa, kuviossa 30 sivulla 119.

Kuvio 18. Yrityksen todellisen markkina-arvon koostuminen. (Sveiby 1997, 12)

Leif Edvinsson ja Michael S. Malone kuvaavat (1997, 11) aineettoman pääoman rakentu-van kuvion 19 mukaisesti inhimillisestä ja rakenteellisesta pääomasta. Rakenteellinen pää-oma jakautuu asiakaspääpää-omaan ja organisationaaliseen pääpää-omaan. Organisationaalinen pääoma jakautuu innovaatiopääomaan ja prosessipääomaan. (Edvinsson & Malone 1997, 34–37) Edvinssonin ja Malonen aineettoman pääoman rakennekuvio poikkeaa kuviosta 18 siinä, että rakenteelliseen pääomaan sisällytetään asiakaspääoma sekä kuvion alalaidassa oleva aineeton varallisuus ja aineeton omaisuus. Edvinssonin ja Malonen tekemää alkupe-räistä Skandian vuosikertomukseen laadittua "Visualizing Intellectual Capital -kuviota on

muutettu tutkimuksessa siten, että taloudellinen pääoma on sijoitettu aineettoman pääoman oikealle puolelle.

Kuvio 19. Organisaation aineeton pääoma Scandian mukaan. (Mukailtu Edvinsson 1997, 369)

Kuvion 19 alimmaisena olevien aineettoman omaisuuden ja aineettoman varallisuuden kes-kinäistä paikkaa on vaihdettu aineellisuuden ja aineettomuuden hahmottamisen helpottami-seksi. Aineelliset eli havaittavat elementit on kuvattu kunkin tason oikeanpuoleisessa laati-kossa. Kuvioiden vasemmanpuoleisissa laatikoissa näkyvät aineettomat elementit, joihin vaikuttavat (Edvinsson et al. 1997, 369) voimakkaasti inhimillisen pääoman resurssit sekä niiden vaihtelevuus. Edvinssonin ja Malonen inhimillinen pääoma käsittää työntekijöiden tiedon, taidot ja innovatiivisuuden (Edvinsson & Malone 1997, 34).

Pirjo Ståhle ja Mauri Grönroos kuvaavat (2002, 49) yrityksen aineettoman pääoman synty-vän datasta, informaatiosta, tiedosta ja osaamisesta. Inhimillinen pääoma (Ståhle et al.

2002, 51) sisältyy kuvion 20 mukaisesti aineettomaan pääomaan ja muodostuu osaamisesta, motivaatiosta ja sitoutumisesta. Ståhle ja Grönroos näkevät aineettoman pääoman olevan yksi yrityksen tietopääoman osista.

Markkina-arvo

Taloudellinen pääoma Aineeton

pääoma Inhimillinen

pääoma

Rakenteellinen pääoma

Asiakaspääoma Organisationaa-linen pääoma

Innovaatio-pääoma

Prosessi-pääoma Aineeton

varallisuus

Aineeton omaisuus

Kuvio 20. Yrityksen tietopääoma. (Ståhle & Grönroos 2002, 51)

Thomas A. Stewart jakaa (1997, 75) aineettoman pääoman Hubert Saint-Ongen, Leif Ed-vinssonin ja Gaulin elegantin tavan mukaan kolmeen osa-alueeseen; inhimilliseen, raken-teelliseen ja asiakaspääomaan. Rakenteellinen pääoma jakautuu kuvion 21 mukaisesti asia-kaspääomaan ja organisationaaliseen pääomaan.

Kuvio 21. Älyllinen pääoma Stewartin mukaan. Jako mukailee Hubert Saint-Ongen kaaviota. (Mukailtu Stewart 1999, 256)

Robert S. Kaplan ja David P. Norton käyttävät Sveibyn tavoin aineettomasta pääomasta intangible assets -käsitettä, joka muodostuu (Kaplan & Norton 2004, 199) rakenteellisesti inhimillisestä pääomasta, organisaatiopääomasta ja informaatiopääomasta. Kaplan ja Nor-ton selittävät aineettoman pääoman käsitteen merkitystä ensimmäisessä teoksessaan. (ks.

Strateginen reservi

kyky tuottaa ja tuotteistaa innovaatioita Aineeton pääoma

data informaatio immateriaalioikeudet organisaatio

Inhimillinen pääoma osaaminen motivaatio sitoutuminen

Älyllinen pääoma Inhimillinen

pääoma

Rakenteellinen pääoma

Organisationaa-linen pääoma Asiakaspääoma

Innovaatio-pääoma

Prosessi-pääoma

kahdessa teoksessaan; Strategy Maps: Converting Intangible Assets Into Tangible Outco-mes ja Using the Balanced Scorecard to Create Corporate Synergies. Ensiksi mainitun te-oksen osa kolme (2004, 197–316) käsittelee kokonaisuudessaan aineetonta pääomaa. Jäl-kimmäisen teoksen osa 4.5 (2006, 110–116) käsittelee aineettoman pääoman johtamista.

Kaplan ja Norton keskittyvät ensimmäisessä teoksessa tasapainoiseen mittaamiseen ja stra-tegiseen johtamiseen sekä arvon tuottamiseen liittyviin asioihin esittäen (Sveiby 1997, 156) syitä aineettomien mittareiden käyttämiseen. (ks. Kaplan & Norton 1996, 8–11) Kaplan &

Norton eivät määrittele ensimmäisessä teoksessaan (1996, 7; 1996, 240) sanallisesti ainee-tonta pääomaa, mutta kuvaavat aineettoman pääoman rakenteen ja siihen kuuluvat resurssit luomassaan BSC-viitekehyksessä. (vrt. Kujansivu 2008, 86; Lönnqvist 2004, 6)

BSC-viitekehys on todettu toimivaksi kokonaisvaltaisen johtamisen välineeksi, minkä vuoksi sitä käytetään eri teoksissa aineettoman pääoman jalkauttamisen ja johtamisen apu-välineenä. (ks. Sveiby 1997, 189; Kujansivu et al. 2007, 154; Lönnqvist et al. 2005, 149;

Kaplan & Norton 1996, 10) BSC-viitekehyksen neljässä näkökulmassa on useita aineetto-man pääoaineetto-man tekijöitä, joista oppimisen ja kasvun näkökulma (2004, 199) on kokonaan aineetonta pääomaa. (ks. myös Lönnqvist 2004, 6) BSC-viitekehyksen muihin näkökulmiin sisältyy muutamia aineettoman pääoman resurssitekijöitä, mutta tässä tutkimuksessa keski-tytään oppimisen ja kasvun näkökulmaan, jonka rakennekuvaus esitetään aineettoman pää-oman resurssien tarkastelun yhteydessä kuviossa 24 sivulla 92.