Kuviossa 38 on BSC-viitekehyksen peruskaavioon lisätty arvon luomisen, tuottamisen, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden -elementit. Kaikki BSC-viitekehyksen elementit vaikut-tavat toisiinsa arvon luomisvaiheesta lähtien. Kuvio osoittaa, missä kronologisessa järjes-tyksessä syy – seuraus-suhteet on suunniteltava ja käytännössä toteutettava, jotta toiminnot tuottaisivat arvoa. Aineettoman pääoman johtamisprosessissa yhdistyy klassinen strategia-teoria kriittisine menestystekijöineen ja tunnuslukuineen organisaation resurssipohjaiseen kuvaukseen (Roos et al. 2006, 24).
3.3.7 Teorian ja empirian kohtaaminen tutkimuksessa
Tutkimuksen teoriaosuudessa on haettu tutkimuskirjallisuudesta vastauksia sille, miten ai-neetonta pääomaa voidaan hyödyntää poliisin johtamisen osana. Teoriaosuuden perusteella aineettoman pääoman johtamiseen tulee vaikutteita useista eri teoreettisista viitekehyksistä.
Aineettoman pääoman johtamisen haasteellisuutta lisää, että organisaatioteorioiden jaotte-lutapoja on useita ja ne ovat osaltaan päällekkäisiä. David Lemak (2004, 1324) on huo-mauttanut, että johtamisteorioiden viidakosta selviytyy vain palaamalla uraauurtaviin
teok-Taloudellisuusnäkökulma
siin, joissa teoriat ja mallit (Seeck 2008, 26) liitetään alkuperäisiin kehittäjiinsä ja paradig-moihin. Tieteellinen liikkeenjohto-oppi, ihmissuhdekoulukunnan opit, rakenneteoria, kult-tuuriteoria tai innovaatio-oppi eivät toimi yksinään aineettoman pääoman hyödyntämisen tarkasteluun liittyvän johtamisteorian määrittämisessä. Määrittelyn pohjana ei toimi myös-kään Gareth Morganin luoman (Morgan 1996) johtamisen teorioiden jaottelu – kone, elävä organismi ja aivot – metafora tai W. Graham Astely`n ja Andrew Van de Ven nelikenttäja-ottelu. Pauli Juutin pelkistetty kuvaus (Juuti 2006, 11) organisaationäkökulmien muuttumi-sesta ja Hannele Seeckin (2008, 28) jaotus organisaatio- ja johtamisteorioiden jaottelusta klassisiin, moderneihin ja postmoderneihin teorioihin antaa johtolangan teorian ja empirian kohtaamisen selvittämiselle tutkimuksessa.
Vallalla oleva moderni (Perkka-Jortikka 2002, 77) organisaatioajattelu on jatkanut klassisen organisaatioajattelun antamaa oikeutusta hierarkkiselle organisaatiolle ja yksinpuhelulle, kun taas postmodernista näkökulmasta hierarkkinen valvonta pyramidirakenteineen edustaa historian lehtien havinaa. Juutin ja Seeckin esittämiin jaotuksiin sisältyy teorioiden ajallista sekä sisällöllisen kehittymisen ulottuvuuden tarkastelua, joita kummassakin jaottelussa ole-va postmoderni suuntaus edustaa. Postmoderni tarkastelunäkökulma ei tarkoita luopumista hierarkkisuudesta, vaan esitettyjen näkökulmien mukaisesti entistä kokonaisvaltaisempaa johtamisen tarkastelua, jossa täytyy ottaa huomioon yksilöt ja yhteistyöverkostot diskurs-seineen. Postmodernien organisaatioiden (Juuti 2001, 124) johtamiseen, kehittämiseen ja tutkimiseen tarvitaan erilaisista lähtökohdista lähtevää johtamistaitoa, kehittämis- ja tutki-mustoimintaa, kuin klassisten organisaatioiden. Tutkimuksessa käytettävä BSC-viitekehys antaa aineettoman pääoman kokonaisvaltaisen johtamisen tarkastelulle selkeän sisällön ja mekanismin.
BSC-viitekehyksen avulla tapahtuva aineettoman pääoman resurssien hyödyntämisen tar-kastelu transformationaalisen johtamisen ohjauksen näkökulmasta, edellyttää johtamiselta postmodernia ajattelua ja siihen kiinteästi liittyvän foucault`laisen organisaatioanalyysin soveltamista. Nämä tarkastelunäkökulmat ovat verrattain uusia johtamiseen liittyviä
näkö-teoria-käsitteen tarkempaa käsittelemistä organisaation rakenteen näkökulmasta. Teoria on (Seeck 2008, 19) yritys luonnehtia organisaatioiden rakennetta ja toimintaa sekä organisaa-tiossa toimivien yksilöiden ja ryhmien käyttäytymistä, jonka paikkansapitävyyttä koetellaan empiirisellä tutkimuksella. (vrt. Alkula, Pöntinen & Ylöstalo 2002, 10)
Teorian tarkoitus on (Niiniluoto 2002, 192–193) mahdollistaa tutkittavien ilmiöiden sään-nönmukaisuuksien selittäminen ja antaa tarkempi ymmärrys ilmiöstä. Teoria selittää aikai-semmin keksityt empiiriset säännönmukaisuudet ja mahdollistaa ilmiöiden ennustamisen.
Tieteellisen teorian peruslauseet voivat olla kaukana aistein havaittavista ilmiöistä, mikä asettaa haasteita teorian taustalla olevien käsitteiden ja niitä yhdistävien lakien soveltami-selle. Teoria ohjaa uuden tiedon etsinnässä samalla kun se jäsentää ja systematisoi kerättyä aineistoa (Hirsjärvi et al. 2008, 140). Teoria antaa meille "syvemmän" ja "paremman" ym-märryksen ilmiöstä käyttämällä välittömästi havainnon ylittäviä teoreettisia käsitteitä (Nii-niluoto 2002, 193). Teorian näkökulmasta tutkimuksen tarkoituksena on löytää aineettoman pääoman hyödyntämiseen liittyviä riippuvuuksia ja mahdollisia säännönmukaisuuksia.
Tutkimuksen keskeinen tarkastelukohde on johtaminen. Johtamisen teoria (Seeck 2008, 18) käsittelee johtamisen toimintaa, tehtäviä, tarkoitusta ja laajuutta koskevia tietoja. Tutki-muksen 2. ja 3. luvuissa esitetään, miten tiede ja aineetonta pääomaa käsittelevä kirjallisuus on käsitellyt aineettoman pääoman hyödyntämiseen liittyviä asioita ohjaamisen näkökul-masta. Empiirisessä osassa tutkitaan aineettoman pääoman hyödyntämistä transformatio-naalisen johtamisen näkökulmasta, keskittyen selvittämään yksilön laaja-alaista kehittymis-tä ja työntekijöiden osaamisen hyödynkehittymis-tämiskehittymis-tä verkostoissa sekä järjestelmissä. Empiirisessä osassa selvitetään, miten alaiset ovat kokeneet aineettoman pääoman hyödyntämiseen liit-tyvän johtamisen. Tutkimuksen empiirisen osan esitystapa on (Niiniluoto 2002, 216; Holo-painen & Pulkkinen 2008, 46) deskriptiivinen eli kerätyt tiedot esitetään tiivistetysti tau-lukkoina, graafisina kuvioina ja tilastollisina tunnuslukuina, joiden avulla selvitetään ai-neettoman pääoman resurssien hyödyntämiseen ja johtamisen ohjaukseen liittyviä sään-nönmukaisuuksia. Aineettoman pääoman hyödyntämisen näkökulmasta tutkimus on rela-tionaalinen tutkimus, jossa selvitetään mitattujen muuttujien välisiä yhteyksiä.
4 AINEETON PÄÄOMA OULUN SEUDUN PAIKALLISPOLIISIN JOH-TAMISESSA
4.1 Aineetonta pääomaa hyödyntävän johtamisen tunnuspiirteet tutkimuksessa
Jos johtaminen on aineetonta pääomaa hyödyntävää, näkyvät kyselytutkimuksen vastaajien mielipiteissä monipuoliseen tiedolliseen ja taidolliseen kehittymiseen, sitoutumiseen, laaja-alaiseen reflektoivaan diskurssiin sekä yhteistyöhön liittyvät asiat. Koska aineettoman pää-oman hyödyntäminen perustuu kokonaisvaltaisen johtamisen hallintaan, pitäisi vastauksista näkyä johtamistoimien tasapainoinen jakautuminen ihmisten, asioiden ja strategiseen joh-tamiseen liittyvien asioiden suhteen. Toiseksi aineettoman pääoman hyödyntäminen, sa-moin kuin kokonaisvaltaisen johtamisen hallinta näkyy alaisten kehittämisessä, heidän ai-dossa kuulemisessaan ja huomioimisessaan, organisaation suunnittelu- ja johtamistoimin-nassa sekä vaadittavien ohjausasiakirjojen laatimisessa ja niiden keskinäisessä yhdensuun-taisuudessa. Kolmanneksi näiden asioiden tulisi näkyä vastaajien mielipiteissä siten, että he tuntevat, että organisaatiota ja siihen kuuluvia työntekijöitä johdetaan johdonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti, mikä saa henkilökunnan toimimaan ja ajattelemaan yhdenmukaisesti johtajan laatimien suunnitelmien kanssa. Neljänneksi vastaajien mielipiteissä tulisi näkyä visio- sekä strategialähtöisyyteen liittyvät johtamistoimenpiteet, jotka konkretisoituvat käy-tännön johtamisessa kriittisissä menestystekijöissä ja niihin liittyvissä henkilökohtaisissa tavoitteissa.
Aineetonta pääomaa hyödyntävän johtamisen tunnuspiirteitä selvitetään tutkimuksessa mo-tivaatioon, valtaan ja sanattomaan tietoon liittyvien kysymysten avulla. Aineettoman pää-oman hyödyntämisen kannalta motivoinnin, vallan- ja tiedonkäytön tulee olla osaamista ja vastuullisuutta kehittävää sekä vuorovaikutuksellisuutta edistävää, mikä johtaa henkilöstön laaja-alaiseen kehittymiseen. Motivaation kannalta tämä tarkoittaa, että aineettoman pää-oman hyödyntäminen edellyttää johtamiselta henkilöstön aitoa huomioimista ja sen tiedol-lista sekä taidoltiedol-lista kehittämistä, kehittymisolosuhteiden luontia ja näiden sitomista uralla etenemiseen ja työtehtävien monipuolistumiseen. Vallankäytön kannalta aineettoman
pää-sen liittämistä kannustavaan sekä tukevaan – arvot ja työkuormittavuuden huomioivaan – johtamiseen. Sanattoman tiedon kannalta aineettoman pääoman hyödyntäminen edellyttää johtamiselta kokonaisosaamisen ja luovuuden mahdollistamista, mikä johtaa suunnitelmien yhdensuuntaisuuteen ja toiminnan tehostumiseen.
Aineettoman pääoman hyödyntämisen johtamisen osana pitää näkyä motivaation taustalla vaikuttavien oppimiseen liittyvien asioiden korreloinnissa työtehtävien monipuolistumisen ja uralla etenemisen kanssa. Motivoitumisen osalta aineettoman pääoman hyödyntämiseen liitetään vapaa-ajalla tapahtuva monipuolinen tiedollinen ja taidollinen itsensä kehittämi-nen. Aineetonta pääomaa hyödyntävässä johtamisessa vallankäytön on pohjauduttava de-mokraattiseen, työn kuormituksen ja arvot huomioivaan, keskustelevaan johtamiseen, jonka tulee korreloida tukevan ja kannustavan johtamisen kanssa. Johtaminen ei saa korreloida autoritaaristen johtamispiirteiden kanssa tai ilmentää salassa tapahtuvaa organisatorista suunnittelua. Aineetonta pääomaa hyödyntävässä johtamisessa sanattoman tiedonkäytön hyödyntäminen edellyttää lisäksi, että organisaation johtamisessa hyödynnetään sisäisiä verkostoja ja ideointiareenoita. Ideointityölle annettavan ajan ja ideointiareenoiden olemas-saolon tulee korreloida osastojen välisten suunnitelmien yhdensuuntaisuuden kanssa. Laadittujen suunnitelmien levittämisessä tulee hyödyntää tehokkaasti verkostorakenteita ja -järjestelmiä.
Aineetonta pääomaa hyödyntävän johtamisen tulee olla suunnitteluun ja tietoperusteisuu-teen liittyvää proaktiivista johtamista, jossa pitää näkyä ja painottua niin arvon luomiseen kuin arvon synnyttämiseen liittyvät aineettomien resurssien johtamistoimet ja -menetelmät.
Edellä mainittujen asioiden huomioiminen ja hyödyntäminen johtamisen osana pitää näkyä vastaajien mielipiteiden painottumisena aineeton pääoma teoriassa esitettyihin ja vaikutta-viin asioihin.
4.1.1 Kyselytutkimuksen perusratkaisut
Asetetun tutkimustehtävän (ks. s. 38) ratkaisemiseksi aineettoman pääoman johtamisesta ja sen hyödyntämisestä tarvitaan teoreettisen tiedon lisäksi empiiristä tietoa. (vrt. Holopainen
& Pulkkinen 2008, 13) Empiiristä tietoa hankitaan tutkimuksessa poliisin johtamiseen ja toimintaympäristöön kohdistuvan kyselytutkimuksen avulla. Tutkimuksen empiirinen ai-neisto muodostuu syksyllä 2008 tehdyn kyselytutkimuksen vastauksista. Empiirisellä kyse-lytutkimuksella keskityttiin selvittämään BSC-viitekehyksen oppimisen ja kasvun näkö-kulman mukaan rakentuvan aineettoman pääoman huomioimista johtamisen osana ja sen hyödyntämistä PORA:n aikaisessa johtamisessa. Kyselytutkimuksen oleellisena piirteenä olivat kysymykset aineettoman pääoman johtamisesta – ohjauksen näkökulmasta. (ks. ku-vio 25, s. 94) Tämä asetti tutkimuskysymysten rakentamiselle haasteita, että myöhemmin päästäisiin mittaamaan sekä analysoimaan tutkimusviitekehyksessä (kuvio 8, s. 54) esitetty-jen asioiden todellista tilaa ja selvittämään asetettua tutkimustehtävää. (vrt. Metsämuuronen 2009, 218)
Edellisissä luvuissa on selvitetty aineeton pääoma -teorian ja siihen liittyvien viitekehysten sekä niihin liittyvän johtamisen rakentumista teoreettisen kirjallisuuden pohjalta. Tarkastelu on ollut perusteltua kyselytutkimuksen kannalta, koska tutkimuksen empiirisessä osassa käytettävä kriittinen hermeneuttinen tarkastelunäkökulma painottaa tutkittavan ilmiön laa-jaa – "eläytyvää" – ymmärtämistä, jossa on kyse subjektin ja objektin välisestä vuorovaiku-tuksesta. (vrt. Niiniluoto 2002, 56–67, ks. myös Metsämuuronen 2009, 218) Asetettuna tutkimustehtävänä oli saada tieteellinen näkemys aineettoman pääoman hyödyntämisestä paikallispoliisin johtamisessa PORA:n aikana. Tätä tehtävää selvitetään tutkimuksen empii-risessä osassa tutkimuksen peruskäsitteen – aineettoman pääoman – perusulottuvuuksiin liittyvien kysymysteemojen avulla. (ks. kuvio 39; ks. myös Toivonen 1999, 179) Empiiri-sen osan tutkimuskysymyksillä haettiin vastauksia siihen, miten työntekijät kokivat aineet-tomaan pääomaan liittyvien resurssien hyödyntämisen PORA:n aikaisessa johtamisessa.
Tutkimuksen keskeisenä peruskäsitteenä on aineeton pääoma, jonka johtamisen perusulot-tuvuuksiksi nousevat kyselytutkimuksessa kuvion 39 mukaisesti BSC-viitekehyksen oppi-misen ja kasvun näkökulman osa-alueet – inhimillinen pääoma, organisaatiopääoma sekä informaatiopääoma ja niihin liittyviin tutkimuskäsitteisiin – motivaatio, valta ja sanaton tieto -kohdistuvat empiiriset tutkimuskysymykset. (ks. Liite 1) Laaditut empiiriset tutki-muskysymykset liittyvät keskeisesti aineettoman pääoman resursseihin ja niiden taustateki-jöihin, joihin aineettoman pääoman hyödyntäminen teoreettisen viitekehyksen perusteella pohjautuu. (vrt. Kujansivu et al. 2007, 30) Tämän vuoksi tutkimuskysymysten analysointi kohdistuu epistemologisesti tarkasteltuna aineettoman pääoman johtamisen kohteena olevi-en aineettoman pääoman resurssiolevi-en taustalla vaikuttaviolevi-en – motivaatio, valta ja sanaton tieto -tutkimuskäsitteisiin liittyvien Likertin asteikollisten riippuvien kysymysten ja selittä-vien eli riippumattomien kyllä – ei tutkimuskysymysten luokitteluiden ja tunnuslukujen prosentuaalisia arvoja kuvaavien tunnuslukujen tarkasteluun. Tarkasteltaviin kyselyn muut-tujiin liittyvien – motivaatio, valta ja sanaton tieto -käsitteiden ja kysymysteemojen asiasi-sällöt määriteltiin tutkimuksen keskeisiä käsitteitä käsittelevässä osassa 2.8. Kuviossa 39 esitetään aineettoman pääoman hyödyntämistä tarkastelevien empiiristen tutkimuskysymys-ten rakentuminen.