Luottamus on ilmiö, joka on läsnä laajasti ihmisten välisissä suhteissa ja sillä on monissa tutkimuksissa todettu olevan merkitystä työorganisaatioiden tehokkuuteen, menestymi-seen ja siellä toimivien ihmisten hyvinvointiin. Luottamus käsitetään tavallisimmin tun-teena, jolle on ominaista vuorovaikutuksellinen suhde toiseen ihmiseen (Klaussner 2012, 432). Luottamuksella on kuvattu olevan monia eri muotoja, tasoja ja tyyppejä (ks. esim.
Bibb & Kourdi 2004, 10–11; Krot & Lewicka 2012, 227–230.), tässä tutkimuksessa tar-kastelen luottamusta vertikaalisesti; työntekijän ja johtajan välisessä suhteessa ilmene-vänä ilmiönä.
Luottamustutkimuksella on juuret psykologiassa ja erityisesti sosiaalipsykologiassa, mutta se soveltuu myös organisaatioteorian ja johtamistutkimuksen alaan työorganisaa-tioon ja siellä toimivien ihmisten hyvinvointiin kohdistuvien vaikutusten vuoksi. Luotta-mus on oleellinen osa näitä teemoja. LuottaLuotta-musta on tutkittu monin eri menetelmin, mutta kvantitatiiviset survey-tutkimukset vaikuttavat olevan tavanomaisia tutkittaessa luotta-musta ja erityisesti sen vaikutuksia työorganisaatioissa (ks. Ballinger & Schoorman &
Lehman 2009; Han 2010; Warshawsky & Havens & Knafi 2014).
Aikaisemmissa tutkimuksissa ilmenevät hyvien luottamussuhteiden positiiviset vaikutuk-set työorganisaatioihin, sekä yleisesti ihmisten hyvinvointiin työssä. Luottamuksen me-nettämisellä on monia vaikutuksia henkilötasolla liittyen erityisesti työntekijöiden työ-paikkaan sitoutumiseen (Connell & Ferres 2003, 580–58; Gill 2008, 101; Sharkie 2009, 496; Gilstrap & Collins 2012, 159; Agarwal 2014, 60–61), sekä negatiivisiin ajatuksiin ja tunteisiin organisaatiota tai sen yksittäisiä jäseniä kohtaan, vaikeuttaen henkilösuhteita työyhteisössä (Laine 2008, 110; Krot & Lewicka 2012, 230). Luottamussuhteiden vaiku-tukset korostuvat erityisesti muutosprosessien yhteydessä. Johtajan ja työntekijöiden luottamukselliset suhteet nähdään usein onnistuneen muutosprosessin edellytyksinä (Morgan & Zeffane 2003, 69; Smollan 2013,740), mutta myös mahdollisuuksina rakentaa ja kehittää työntekijöiden ja johtajien välisiä luottamussuhteita (Lines, Selart, Espedal &
Johansen 2005, 240–241). Työntekijöiden kokema luottamus johtajiaan kohtaan ilmentää
yleisiä asenteita ja käytöstä työpaikalla (Park 2012, 581) ja henkilöstön kokema luottamus organisaation johtajia kohtaan heijastaa henkilöstön arvioita organisaation johdon ylei-sestä toiminnasta sekä vaikuttaa henkilöstön tekemiin päätöksiin (Martins 2002, 769).
Luottamussuhteiden rakentaminen ja ylläpitäminen eivät ole ainoastaan käytännön tai hy-vinvoinnin näkökulmasta tärkeitä, vaan johtajien ja työntekijöiden välisen suhteen raken-tamiseksi ja ylläpitämiseksi annetaan velvoitteita myös lain avulla. Työsopimuslain mu-kaan työnantajan tulee edistää kaikin tavoin suhdettaan työntekijöihin ja lisäksi myös toi-siin työntekijöihin (Työsopimuslaki 2 luku 1§). Tiitisen ja Krögerin (2012, 157–158) mukaan työnantajan ja työntekijän luottamukselliset ja henkilökohtaiset suhteet ovat mer-kittäviä lain toteutumisen kannalta. Luottamussuhteiden syntymisen edellytyksinä ovat vuorovaikutukselliset suhteet, joissa avoimuus ja uskollisuus ovat avainasemassa.
Luottamustutkimusta on melko paljon, erityisesti kansainvälisesti keskittyen psykolo-gian, sosiaalipsykolopsykolo-gian, työhyvinvoinnin ja johtamisen näkökulmiin. Perehdyttyäni aiempiin tutkimuksiin havaitsin, että tarkastelunäkökulmat ovat osin suppeita ja keskitty-vät pääosin joko luottamuksen vaikutuksiin tai johtamisen sekä esimiehen luotettavuu-teen liittyviin ominaisuuksiin ja eri johtamissuuntauksiin. Luottamustutkimuksessa eri-tyisen kiinnostavaa ovat luottamussuhteen rakentumisen näkökulmat ja edellytykset, kun kyseessä ovat hierarkkiset johtaja-työntekijäsuhteet. Miten luottamus kehittyy ja miten sitä ylläpidetään työrooliin liittyvissä suhteissa, on kuitenkin vähemmän tarkasteltu ilmiö.
Erityinen huomioni kiinnittyy siihen, että luottamusta ja sen rakentumista ja ilmenemistä johtajan näkökulmasta työntekijään on tutkittu niukasti, jos lainkaan. Koska luottamuk-sen kuvataan kuitenkin olevan vahvasti dualistinen ja vuorovaikutteinen ilmiö, pidän tär-keänä, että sitä tutkitaan myös vuorovaikutteisena prosessina. Luottamustutkimus tervey-denhuollon toimintaympäristöissä ei myöskään korostu eri tutkimuksia tarkasteltaessa, vaikka ennakko-oletukseni mukaan terveydenhuolto on luottamussuhteiden näkökul-masta poikkeuksellinen eettisyyteen ja luotettavuuteen liittyvien odotusten ja jopa vel-voitteiden vuoksi.
Luottamuksen ollessa osa ihmisten vuorovaikutusta pidän luonnollisena, että sen raken-tumista ihmisten välisissä suhteissa tarkastellaan sosiaalisen konstruktionismin
näkökul-masta. Sosiaalisen konstruktionismin perusajatuksen mukaan todellisuus rakentuu sosi-aalisissa suhteissa ja Bergerin ja Luckmannin (1994, 30) mukaan ihmiset pitävät jokapäi-väistä maailmaa todellisena, mutta samalla he tuottavat tuon maailman ajattelullaan ja toiminnallaan, eikä todellisuus näyttäydy ilman ihmisten ajattelua ja toimintaa. Tähän ajatukseen perustuen tarkastelen tässä tutkimuksessa lähijohtajien ja työntekijöiden väli-sen luottamussuhteen rakentumista ja siihen liittyviä odotuksia. Ennakkokäsitykväli-seni luot-tamuksesta noudattaa Weberin ja Carterin (2003, 12) käsitystä luottamuksen sosiaalisen konstruktionismin luonteesta ja käsitykseni maailmasta ja ihmisten välisistä suhteista pohjautuu sosiaalisen konstruktionismin tiedekäsitykseen, sekä Willmottin (2011, 98−99) kuvaamaan praktiseen tiedonintressiin, jolle on ominaista sosiaalisen toiminnan ymmär-täminen, historia ja kontekstuaalisuus. Praktinen tiedonintressi käyttää kielellisyyttä ym-märtämään tutkittavaa ilmiötä. Praktinen tiedonintressi, sekä tämän tutkimuksen aihepiiri kytkeytyvät tulkinnallisen organisaatioteorian ohella osaksi postmodernia ajankuvaa vah-van sosiaalisen konstruktionismin, kielellisyyden ja kokemuksellisuuden vuoksi. (ks.
Chia 2011, 118–119)
Johtajan ja työntekijän välistä suhdetta voidaan tarkastella, tutkia ja kehittää Leader-member exchange (LMX) -teorian avulla. Koska LMX-teorian avulla voidaan tarkastella johtajien ja työntekijöiden välisiä vuorovaikutussuhteita yleisesti, mutta myös luottamuk-sen rakentumiluottamuk-sen näkökulmasta, soveltuu se mielestäni tämän tutkimukluottamuk-sen viiteke-hykseksi.
Tarkastelen tässä tutkimuksessa lähijohtajien ja työntekijöiden välistä luottamussuhdetta erityisesti luottamussuhteen rakentumisen näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen ai-neisto on yksilöhaastatteluina tuotettu haastatteluaiai-neisto ja haastateltavat henkilöt ovat suomalaisessa terveydenhuollossa toimivia lähijohtajia sekä hoitotyöntekijöitä. Analy-soin tutkimuksen empiirisen aineiston tulkinnallisen diskurssianalyysin menetelmällä (ks. Puusa 2011, 216), koska se soveltuu tutkimuksiin, joissa on kielellisyyden, merkitys-ten, tulkinnallisuuden, kokemuksellisuuden elementit, kuten tässä tutkimuksessa.
Tämän tutkimuksen näkökulma noudattaa Rovon (2011,210–211) käsityksiä uudenlai-sesta johtamiskäsityksestä ja -tutkimukuudenlai-sesta, jossa johtamiskäsitystä tarkastellaan
koke-muksellisena, konstruktionistisena ja vuorovaikutteisena prosessina, aiemmin vallalla ol-leen individualistisen ja kausaalisen näkemyksen sijaan. Yhteiskuntatieteiden ohella tämä tutkimus asemoituu organisaatio- ja johtamistutkimuksen tutkimuskenttään ja siten myös kontekstin mukaisesti terveyshallintotieteisiin.
Tutkimukseni viitekehyksenä on sosiaalisen konstruktionismin tiedekäsitys ja teoreetti-sina käsitteinä ovat LMX-teoria ja luottamus, näiden kytkeytyessä vahvan luontevasti toi-siinsa sekä postmoderniin aikaan. Tavoitteenani tässä tutkimuksessa on tarkastella luot-tamuksen rakentumista ja sen merkitystä Hatchin ja Yanowin (2011, 65–67) kuvaaman tulkinnallisen organisaatioteorian tapaan ja lisätä siten ymmärrystä luottamuksen raken-tumisesta johtajan ja työntekijän välisissä suhteissa.