Luottamuksen haavoittuvuus ja sen menettäminen ilmenevät tässä tutkimuksessa aikai-semmista tutkimuksista poiketen vahvana lankana, joka ei katkea herkästi. Haastattele-mani työntekijät lähes poikkeuksetta kokivat, myös suoraan kysyttäessä, että saavutettu luottamus lähijohtajaan ei rikkoudu herkästi. Haastateltavat työntekijät eivät useassakaan haastattelussa osanneet nimetä tilannetta, jossa luottamus toiseen rikkoutuisi kokonaan.
(H) voiks sun mielestä luottamus esimiehen mennä niin pahasti rikki et se ei oo enää korjattavissa
(T3) en mä osaa sanoo ei oo käyny sellasta enkä mä vois >kuvitellakkaan sellasta< mikä vois olla et tommosen aiheuttais
Luottamuksen rikkoutumista kuvaavia ilmaisuja ja tunteita esiintyi työntekijäaineistossa lähijohtajia runsaammin. Lähijohtajien kohdalla luottamusta rikkova teko ilmeni ainoas-taan epärehellisyysdiskurssina, jolloin työntekijät toimivat tietoisesti valehdellen tai va-rastaen työyhteisöstä.
(H)tota onks jotain sellaisia asioita jota mikä rikkoo sun luottamuksen sun työntekijään lopullisesti
(E3) no joo no kyl mun täytyy nyt sanoo kun kävi tässä <et joku et tosiaan jos ihminen jää kiinni jostain vaikka otetaan nyt vaikka lääkevarkaus ni kyl se valitettavasti. on niinku semmonen et että ei siihen voi sitten enää niinku tiedätsä et tulee kyl semmonen et ei voi enää niinku luottaa et joku tämmönen jos tulee siinä tilanteessa↓
Mielenkiintoista kuitenkin on, että vaikka iso osa haastateltavista ei osannut nimetä ta-pahtumia, jotka rikkoisivat luottamuksen työntekijään tai lähijohtajaan, aineistosta ilmeni monin paikoin vahvoja diskursseja, jotka kuvasivat menetettyä luottamusta lähijohtajan tai työntekijän osittain epäsuorissa ilmaisuissa. Ilmaisut luottamuksen haavoittuessa tai rikkoutuessa ilmenivät aineistossa selkeästi tunnistettavissa olevina negatiivisina ja kriit-tisesti latautuneina sävyinä haastateltavien puheissa. Puheen muuttuminen negatiiviseen
tai kriittiseen sävyyn ilmeni tilanteissa, jossa lähijohtajat sekä työntekijät kertoivat tapah-tumista, jolloin heidän luottamuksensa toisiinsa oli heikentynyt. Luottamus rikkoutues-saan muuttui haastateltavien puheissa epäluottamukseksi.
Haastateltavien puheissa esiintyy runsaasti ilmaisuja, jotka esiintyvät aineistossa hö-lösuudiskurssina merkkinä epäluottamuksesta. Hölösuudiskurssi kuvaa lähijohtajan vai-tiolon merkittävyyttä työntekijän luottamuksen rakentumisessa. Hölösuudiskurssit ilme-nevät aineistossa painottamalla ilmaisuja ”vuotamaan” sekä ”kertoo ummet ja lammet”, jotka assosioivat avointa ja vuolasta tiedon jakamista, jossa ei huomioida mahdollista vai-tiolovelvollisuutta tai sopivaksi katsottavan tiedon jakamisen rajoja. Seuraavassa aineis-tonäytteessä esiintyvä ilmaisu ” tonne ulospäin” kuvaa myös vaitiolon ja harkitusti jaetun tiedon merkitystä luottamuksen rakentumisessa työntekijän ja lähijohtajan välillä. ”Tonne ulospäin” ilmaisee kontekstiin liittyvän sisä- ja ulkopiirin olemassaolon ja sitä kautta määrittyvän tiedon sallitun jakamisen rajat.
”(..) luottamus mitä on sovittu sen henkilön kanssa koskien näitä erikoisia asioita et se ei (missään tapauksessa lähde vuotamaan) tonne ulospäin” (E1)
”esimiehillä on vaitiolovelvollisuus tietyistä asioista eikä ne voi niin kun sanoo eikä pidä olettaakaan että he kaikki ummet ja lammet kertoo et jos he kertoo kaikkee muuta niin mun mielestä se vaan lisää sitä epäluottamusta siihen ihmiseen et kaikki klinikkatason päätökset tulee sieltä niin ku saman tien” (T2)
Hölösuudiskurssi ja vaitiolon merkitys ilmenevät lähijohtajan ja työntekijän välisten suh-teiden lisäksi myös suhteessa terveydenhuollon kontekstiin. Haastateltava ilmaisee hoi-totyöhön liittyvän salassapito- ja vaitiolovelvoitteen tärkeyden painottamalla ”varovai-suutta” siinä ”mitä ja kenelle” asioita puhutaan. Terveydenhuollon kontekstin haastatel-tava ilmaisee paikkaa ilmaisevalla adverbilla ”täällä”.
” kun me käytetään näitä ihmisten papereita ja henkilöturvatunnuksia ja ei saa puhua pitää koko ajan miettiä et jos mä sanon et (..)kävelee tossa käytävällä ni mä en voi sitä sanoo ääneen koska siellä voi olla joku ihminen joka kuulee sen mut jos sä oot jossain kaupassa töissä niin ei siihen kukaan kiinnitä sillä lailla huomiota mut täällä sä joudut
oleen koko ajan sen kanssa (varovainen) et mitä sä puhut ja kenelle puhut niinku omaisille ja muille” (T5)
Hölösuudiskurssin yhteydessä työntekijäaineistossa esiintyy yksi aiemmissa tutkimuk-sissa (ks. esim. Zand 1996) luottamukseen liitetyistä määritelmistä; hyväntahtoisuus olla käyttämättä toisen haavoittuvuutta hyväkseen Aineistossa haavoittuvuuden merkitys luottamuksen rakentumisen osana ilmenee puheen sävyn muuttumisen muuta puhetta na-risevampaan suuntaan haastateltavan kertoessa lähijohtajan ”kertovan sun asioita toisille”
ilmaisten tunnesävyn muuttumisen muuta haastattelua negatiivisempaan ja pettyneeseen suuntaan. Työntekijä painottaa myös vaitiolovelvollisuuden vahingoittavaa luonnetta, mikäli vaitiolovelvollisuuden rikkominen haavoittaa yksilön yksityisyyttä. Yksityisyyttä vahingoittavan vaitiolon rikkomisen vahva merkitys luottamussuhteen heikentäjänä ilme-nee oheisesta aineistonäytteestä, jossa ilmaisulla ”ei koskaan enää saa takasin” ilmaistaan luottamussuhteen haavoittuvaa ja samalla ehdotonta luonnetta. Hölösuudiskurssin ohella luottamuksen rikkoutuminen näyttäytyy tässä tutkimuksessa paperimetaforan kautta; ker-ran rypistettynä sitä ei saa koskaan enää täysin sileäksi.
(H) mitä asioita pitää tapahtua et luottamus esimieheen menee rikki (T5) jos se #kertoo sun asioita toisille ihmisille#
(H) voiks semmosta luottamuksen menettämistä saada takasin et jos se sitten kertoo niitä sun asioita
(T5) ei jos se on semmonen et se (vahingoittaa) sua ei sitä koskaan saa enää takasin se on sama kun ystävyyssuhteessa aina voi antaa anteeks mutta koskaan sä et unohda
Luottamuksen menettämisen seurauksena oli aineistosta tunnistettavissa vahvasti latau-tunutta negatiivissävytteistä tunnepuhetta. Tunnepitoisuus puheessa esiintyy erityisen vahvana työntekijähaastatteluissa ja negatiivisten tunteiden lisäksi luottamuksen menet-täminen lähijohtajaan aiheuttaa työntekijän itsensäkin tunnistamia muutoksia käytökseen ja työn suorittamisen laatuun. Seuraavissa haastatteluissa kulminoituvat työntekijän ja lä-hijohtajan välisen luottamussuhteen kiinteä yhteys vuorovaikutukseen, läsnäoloon ja nii-den välttämättömyyteen ihmisten välisissä luottamussuhteissa. Aineistonäytteistä ilme-nevät luottamuksen seurauksena työntekijöiden puheen muuttuminen selkeästi sulkeutu-neempaan ja kriittisempään suuntaan. Sulkeutuneisuus ilmenee haastateltavan puheesta
negatiivisesti aloitetulla ja siten painotetulla lauseella ” ei varmaan kerrota ” sekä toista-malla rajoitettua kommunikaatiota; ”ei kerrota mitään”, ”ei puhuta asioista”.
”(..) siinä vaiheessa sit ei osastonhoitajalle varmaan kerrota mitään puhuta asioita et sit se on vaan se osastonhoitaja jolle sanotaan vaan huomenta kahvihuoneessa. et sit jos tulee ongelmatilanteita ni varmaan hyppää sit suoraan ylihoitajalle et kyl se luottamuk-sen meneminen niin sitä on hyvin hyvin vaikee saada takasin” (T4)
Sulkeutuneen ja kriittisen puheen ohella työntekijäaineistosta on tunnistetavissa ilmai-suja, jotka ilmenevät epäilijädiskurssina. Epäilijädiskurssi ilmentää luottamuksen menet-tämisen vaikutuksia, jolloin seuraavan haastattelukatkealman mukaisesti epäily suhteen toisen osapuolen toimintaa kohtaan esiintyy ja painottuu kokonaisvaltaisesti. Epäilijädis-kurssin mukainen epäily ilmenee seuraavassa haastattelussa, jossa työntekijä käyttää ky-seenalaistavaa ilmaisua ”mikä tässä on takana”. Ilmaisusta on tulkittavissa, että ilmaus
”takana” piilottaa työntekijältä jotain näkymättömiin, näkymättömyys aiheuttaa työnte-kijälle epävarmuutta ja saa hänet epäilemään asioita ja lähijohtajan toiminta yleisesti.
”no sehän tekee epämiellyttävää oloa että tavallaan tulee sellanen vainoharhanen oo et tyhmistäkin asioista rupee niinku miettii et että mitä tässä on ja mikä juttu tää on ja et välttämättä se ei oo ihan itseenkään kohdistuvaa vaan sitä miettii (ihan kaikissa) asioissa et miks tää näin on ja mikä tässä on takana” (T1)
Haastateltavat painottavat luottamuksen heikkenemisen tai rikkoutumisen vaikutuksia kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen työntekijän ja lähijohtajan suhteessa epäilydis-kurssina. Luottamuksen heikkenemisen seurauksena henkilöt etääntyvät toisistaan kom-munikaation ja vuorovaikutuksen vähentyessä ja epäily saa sille kuulumatonta tilaa hen-kilöiden välisessä suhteessa.
”jos jompikumpi (epäilee) toista luottamuksen pettämisestä tai jostain tälläsestä että kyl-hän se toinen vaistoo jossain vaiheessa että tuo ei luota muhun ja sit se vaan menee vaan kauemmaks ja kauemmaks toisistaan” (T2)
Erityinen huomioni kiinnittyy työntekijäaineistossa siihen, että luottamuksen menettämi-sen jälkeen tunnepuhe saatetaan suunnata lähijohtajan persoonaa kohtaan ammattiroolin
tai johtamistaitojen sijaan. Lähijohtajan persoonaan liittyvät ilmaukset työntekijöiden pu-heissa ovat viittaukset ”siihen ihmiseen” sekä ”naamaan”. Luottamuksen menettämistä kuvaava tunnepuhe saa haastateltavien puheissa poikkeuksellisen vahvan negatiivisen sä-vyn, joka kohdistuu lähijohtajan persoonaan. Puheissa painottuvat negatiiviset ja kovat tai kylmät ilmaisut, kuten ”ärsyttää” sekä ”jääkimpale”, joka assosioituu lämpimän ja lempeän vastakohdaksi.
”se ihminen on se on niin kun (jääkimpale) siin rupee palelemaan siin sen vieressä onks se sit semmonen et hän haluaa pitää semmosen etäisyyden et hän on esimies et hän haluaa pitää semmosen jäätävän etäisyyden siinä tarkoituksella sitä mä en tiedä” (T3)
”(..)välillä tulee sellanenkin et kaikissa asioissa (ärsyttää) pelkkä naamakin et kun näkee pelkän naamankin niin tulee sellanen et voi vittu et en jaksa kuunnella lätinää yhtään niin eli tulee semmosia niin kun mm negatiivisia tunteita vaan et harvoin ajattelen kun näen esimiestä et onpa hän mukava” (T2)
Lähijohtajien aineistossa luottamuksen menettäminen työntekijään ei ilmene niin vah-vana negatiivisena tai persoonaan kohdistuvah-vana puheena kuin mitä työntekijäaineistossa esiintyi. Luottamuksen menettämisen yhteydessä ilmeni sen sijaan itsesyytösdiskurssin mukaista pettymystä ilmentävää tunnepuhetta, mutta se kohdistui useissa tapauksissa omaan itseen ja omaan toimintaan lähijohtajana. Itsesyytösdiskurssi ilmenee aineistossa kyseenalaistamalla oma toiminta ja arvostelukyky sen sijaan, että pettymys kohdistettai-siin luottamuksen pettäneeseen työntekijään.
(E1) se on mun mielestä erittäin epäreilua ja se mua raivostuttaa
(H) ketä kohtaan se epäreiluus tai se semmonen tunne sit suuntautuu semmosessa tilan-teessa
(E1) mä syytän aina itseäni et oliko (todella) niin etten mä osannu (…)
Erään lähijohtajan kertoessa itsesyytöksistä luottamuksen rikkoutuessa työntekijään, lä-hijohtajan puhe muuttui muuta puhetta hitaammaksi sekä matalammaksi oheisen aineis-tonäytteen tapaan, sekä toistaen kysymystä miksi, osoituksena itsesyytösdiskurssin mu-kaisesta pettymyksestä itseään kohtaan
”(..) mut et jotenkin sitten ni sitä aattelee et miten sitä voi niin että niinku aattelee et syyllistää sit vähän niinku omaa itseään et miks mä en niinku et miks mä en oo< niinku↓
huomannu> tätä asiaa niinku ajoissa” (E3)
Aineistosta on havaittavissa muutos työntekijöiden puheessa, kun keskustelu sivuaa ai-hepiirejä, joista on tulkittavissa jonkinlaista pettymystä lähijohtajaan tai omaan suhtee-seen lähijohtajan kanssa. Puhuttaessa lähijohtajasta tai suhteesta häneen neutraaliin tai positiiviseen sävyyn puhuja käyttää yksikkömuotoa kuvaavaa ”hän”-pronominia tai muu-toin puheesta on tunnistettavissa persoonallisen puheen sävy.
”(..)sä näät et miten hän käy siellä osastolla et miten hän pitää huolta siellä (..)” (T5)
Pettymystä tai turhautumista ilmentävässä puheessa työntekijäaineistossa persoonallinen
”hän”- muoto lähijohtajasta puhuttaessa muuttuu ajoittain monikkomuodoksi, kuten ”me ei oltais” tai passiiviseksi ”työnantaja”-puheeksi, jossa on kuitenkin persoonallinen sävy työntekijän käyttäessä työnantajasta puhuessaan ”antaa itsestään” muotoa. Puheen muu-tos saattaa ilmentää assosiaatiota lähijohtajan roolista ensisijaisesti työnantajan edusta-jana ja toissijaisesti henkilöstön puolestapuhuedusta-jana.
”(..) et mä ajattelin et mua ei arvosteta et se oli semmosta pakkopullaa mä tunsin koko ajan et oli vähän pakko ottaa tänne osastolle tää hoitaja töihin mut ei me oltais haluttu sitä” (T5)
” (..) kun sä annat jotain itestäs ni sillon myös tottunu siihen et myös työnantaja myös tulee vastaan ja antaa itestään”(T3)
Pahimmillaan luottamuksen menettämisen seurauksena henkilöiden välinen vuorovaiku-tussuhde lakkaa olemasta ja jäljelle jäävät vain työroolit. Tämä kuvaa mielestäni luotta-muksen vuorovaikutuksellista ja sosiaaliskonstruktionistista luonnetta, luottamus vaatii toimivan ihmisten välisen kanssakäymisen, kommunikaation ja vuorovaikutussuhteen ol-lakseen olemassa. Aineistosta on tulkittavissa myös luottamuksen menettämisen seuraus henkilöiden väliseen suhteeseen, jolloin joissain tapauksissa luottamuksen menettäminen vaikuttaa olevan lopullista. Seuraavasta haastattelusta ilmenevä, ”ei minkäänlaisissa vä-leissä,” ilmaisu kuvaa mielestäni lähijohtajan ja työntekijän luottamussuhteen rakentumi-sen ydintä; luottamuksellisten vuorovaikutussuhteiden loputtua jäljelle jäävät ainoastaan työsopimussuhteen määrittämät työroolit.
”(..)joittenkin ihmisten kohdalla näkee sen että esimies alaissuhde on tullut niin sanotusti päätökseen et mitään ei oo tehtävissä asioitten tai välien korjaamiseksi et se on semmo-nen välttämätön paha että toisemmo-nen on esimies ja toisemmo-nen on työntekijä ja kumpikaan ei lähde mihinkään ja sillä mennään mitä on mut ei olla minkäänlaisissa väleissä et ne ammatil-liset pakolammatil-liset työsuhdekuviot niin kun hoidetaan mutta täts it” (T2)
Luottamuksen menettäminen lähijohtajien ja työntekijöiden suhteessa ei tapahdu tämän tutkimuksen valossa herkästi, mutta näin tapahduttua sen vaikutukset henkilöiden väli-seen suhteeväli-seen ovat syvästi haavoittavat ja jopa tuhoavat. Haavoittavimmin luottamus rikkoutuu lähijohtajan ja työntekijän välillä työntekijöiden kokemana rikkomalla toisen osapuolen yksityisyyden suojaa. Luottamuksen menettämisen yhteydessä työntekijöiden ja lähijohtajien kokemukset tässä tutkimuksessa eroavat toisistaan tavalla, jota ei aiem-missa tutkimuksissa esitetty. Työntekijät kohdistavat negatiiviset tunteensa lähijohtajaan luottamuksen haavoituttua, mutta lähijohtajat ovat pettyneitä itseensä, kun eivät ole huo-manneet ennalta merkkejä työntekijän toiminnoissa, jotka ovat johtaneet lähijohtajan luottamuksen rikkoutumiseen.
5 VALTA LUOTTAMUKSEN RAKENTAJANA JA HORJUTTAJANA 5.1 Hierarkian kahdet kasvot
Aineistosta ei voi olla huomioimatta vahvaa puhetta, joka ilmentää tulkintani mukaan hierarkista asetelmaa ja valtaa lähijohtajan ja työntekijän suhteissa. Valta-käsitteellä ei ollut ennakkokäsityksissäni sijaa lähijohtajan ja työntekijän luottamussuhteen rakentumi-sessa, enkä siten viitannut valta- tai hierarkia-käsitteisiin haastattelutilanteissa lainkaan.
Tästä huolimatta valta, vallankäyttö ja hierarkia-asemat lähijohtajan ja työntekijän suh-teessa ilmenivät jokaisen haastateltavan puheessa jossain muodossa. Mikään muu teema tai ilmiö ei esiintynyt aineistossa näin vahvana ja samalla symbolisena puheena aineis-tossa. Valta ja sen olemassaolo ilmenevät aineistossa monenlaisina diskursseina, kuten neutraalina puheena ilmentäen työrooleihin liittyviä asemia, positiivisina odotuksina lä-hijohtajan toimintamahdollisuuksia kohtaan, mutta myös negatiivissävytteisenä puheena vallan käytön yhteydessä. Aineistossa ja haastateltavien puheissa esiintyy runsaasti viit-tauksia hierarkia-asemiin, valtaan ja näiden vaikutuksiin luottamussuhteen rakentajina, mutta myös heikentäjinä. Hierarkia-ja valtapuhe esiintyvät haastatteluissa erityisen vah-voina ja tunnelatautuneina ilmaisuina, siksi ne ansaitsevat tässä tutkimuksessa tulla käsi-tellyiksi omina ilmiöinään. Hierarkia-asemat näkyvät aineistossa eri lailla värittyneinä diskursseina lähijohtajien ja työntekijöiden puheissa.
Ammattiasemiin liittyvät ilmaukset kuvautuvat aineistossa tasodiskursseina, jotka ilme-nevät sekä lähijohtajien että työntekijöiden haastatteluaineistossa hierarkisia suhteita ko-rostavina puheina. Haastatteluaineistoissa hierarkkisuus ilmenee lähijohtajan ja työnteki-jän suhteesta puhuttaessa korostamalla tai huomioimalla suhteiden eritasoisuus. Haastat-teluissa käytetään pääsääntöisesti alainen-termiä, joka ilmaisuna jo kuvaa selkeästi erita-soisia suhteita, alainen mielletään jonkin alapuolella olevaksi. Lähijohtajasta puhutaan aineistossa puhekieleen vakiintuneella esimies-termillä, mutta esimies-termi saatetaan tulkita kuvaamaan eritasoisia suhteita; etuliite ”esi” mieltyy helposti ajattelussa jonkun edellä olevaksi, eikä siten assosioi tasa-arvoisen suhteen kanssa. Haastateltavien puheessa viittaukset alaiseen tulevat myös tässä aineistossa poikkeuksetta esimies-termin jälkeen, eikä kukaan maininnut alainen-esimies suhdetta vaan viittaukset tuohon suhteeseen esi-tettiin aina esimies-alainen suhteena.
”(..)että siinä on aina se esimies (alainen) suhde” (T2,)
Lähijohtajien ja työntekijöiden roolien hierarkkisuuden korostaminen ja tasodiskurssien ilmeneminen näkyvät myös seuraavassa aineistonäytteessä. Aineistonäytteessä ilmenee hierarkia-asemaan liittyvä eritasoinen toimivalta, joka näkyy puheessa lähijohtajan vallan ja määräysvallan painottamisena ja käyttämällä puheessa vahvoja määräysvaltaa kuvaa-via ilmaisuja kuten, ”määrään sut” tai ”nyt sä meet”.
” esimiehellä on niin ku isompi (valta) mä en voi sanoo hänelle et nyt sä meet ja teet tällä tavalla näin tai että mä määrään tai että mä tai et nyt tehdään näin mutta hän voi sanoo noin ku (mulle) että nyt me tehdään näin tai että mä (määrään sut) tekemään näin” (T1)
Hierarkia ja valta-aseman yhteys roolidiskursseihin on niin vahva työntekijä- ja lähijoh-tajasuhteessa, että niiden olemassaolon koetaan olevan kokoaikaisesti läsnä, sanomatto-mana elementtinä, myös työorganisaation vapaamuotoisemmissa vuorovaikutus- ja sosi-aalisissa tilanteissa.
”(..)et kyl se vaikuttaa et vaik me ollaan sosiaalisessa tilanteessa keskustellaan ihan ta-vallisesti sit kuitenkin se esimiesasema kyl se vaikuttaa siellä”(E2)
Työntekijäaineistossa hierarkia-ja valtapuhe esiintyvät lähijohtaja-aineistoa kriittisem-pänä puheena, erityisesti kuvauksina lähijohtajan hierarkia-aseman mahdollistamasta val-lan käytöstä suhteessa työntekijöihin. Lähijohtajan ja työntekijän eritasoiset asemat ko-rostuvat aineistossa lähijohtajan valta-aseman korostamisena, alisteisuusdiskursseina jol-loin ne ilmenevät haastatteluissa alistumista ja tuhoamista kuvaavien sanojen ja tekojen erityisenä painottamisena. Alistuminen ja tuhoaminen ovat ilmaisuina erityisen vahvoja ja haastateltavien puheissa niihin liittyneet kertomukset saivatkin erityisen tunnelatautu-neen sävyn. Lähijohtajan ja työntekijän välinen suhde rakentuu tässä aineistossa tämän vuoksi myös varsin hauraana ja haavoittuvana, luottamuksen menettämisen seurauksien koetaan olevan yksilön kohdalla varsin vahingolliset. Alistuneisuusdiskurssiin ei sisälly haastateltavien puheissa mahdollisuutta puolustautua vaan se koetaan lähijohtajan yksi-puolisena määräysvaltana.
”(..)että esimiehellä on kuitenkin niin sanotusti kaikki valta että jos siinä ei itse ole esi-miesasemassa niin sä joudut tavallaan alistumaan siihen tilanteeseen ja varsinkaan jos sitä tukea ei tuu niin kun sieltä esimiehen esimieltä et asioiden kanssa on tavallaan niin kun yksin” (T1)
”(..)niin sä voit periaatteessa (tuhota) sillä niin kun sairaanhoitajan koko ammattiuran periaatteessa koko sen elämän sillä että sä sanot ettei sulla ole luottamusta siihen työn-tekijään ilman mitään todisteita mistään asiasta” (T2)
Vallan esiintymistä lähijohtajien ja työntekijöiden suhteessa kuvaavat työntekijöiden haastatteluissa ilmaisut, jotka ilmenevät yksinvaltias-diskurssina. Yksinvaltius-diskurssi kuvaa mielestäni vahvasti lähijohtajan ja työntekijän välisen suhteen yksipuolista valta-rakennetta, erityisesti työntekijän kokemana. Yksinvaltiusdiskurssin mukainen valta il-menee haastatteluissa lähijohtajan korkeamman aseman painottamisena ja tunnustami-sena, mutta samalla kuulen työntekijöiden puheesta toiveen tasa-arvoisemman suhteen olemassaolosta. Toive ilmenee epävarmaa toimintaa kuvaavalla ”rupeis” ilmaisulla, joka kuitenkin jatkuu tavoitteellisemmalla puheella ”olemaan vähemmän tommonen diktatuu-rinen”.
”millä hän mun luottamuksensa ehkä vielä vois ansaita takaisin niin on että hän rupeis paljon avoimemmin kertomaan asioita ja niin kun olemaan vähemmän tommonen (dikta-tuurinen) hänellä on toki siihen oikeutensa hän on (esimies) ja hän ite määrittelee sen että miten hän ottaa alaiset mukaan” (T1)
Lähijohtajien haastatteluista on tunnistettavissa vastuudiskurssi liittyen hierarkia-aseman mahdollistamaan vallan käyttöön. Vastuudiskurssi kuva aineistossa vallan ja vastuun toi-siinsa kietoutunutta yhteyttä ja se ilmenee seuraavan aineistonäytteen avulla. Haastatel-tava painottaa lähijohtajan sanojen painoarvoa suhteessa ”tiettyyn asemaan”.
”(..) esimerkiksi esimiehen (sanoilla) on niin kun suurempi painoarvo sen takia kun sulla on se tietty (asema) eli tota kyllähän sitä pitää olla harkitsevaisempi niin tota todellakin just sen takia että tota esimiehellä on päätösvaltaa jossain määrin niin silloin kun on valtaa on vastuuta enemmän” (E4)
Hierarkiaan liittyen tunnistan haastateltavien puheesta diskursseja, jotka ilmentävät myös positiivisia ajatuksia ja tunteita, kuten kunnioitusta, työroolien eritasoisuutta kohtaan.
Kunnioitus ilmenee haastateltavien puheessa hierarkia-ja valta-asemien tunnistamisena ja omien toimintamahdollisuuksien sopeuttamisesta omaan asemaan hierarkia-asetel-massa. Seuraavista haastatteluista ilmenevät työntekijän kunnioitus lähijohtajan asemaa kohtaan, sekä lähijohtajan kunnioittava suhtautuminen työntekijää kohtaan oman valta-aseman tunnistamisen ja huomioiminen kautta.
”(..) mä oon ainakin henkilökohtaisesti semmonen et jos mun esimies sanoo et mun pitää tehdä näin niin mä teen niin kun mä koen että hän on mun esimies ja hän sanoo mulle mitä mun pitää tehdä ni mä en niin ku tavallaan ni mä en välttämättä lähde edes siinä kohtaa haastamaan tai kyseenalaistamaan sitä asiaa vaikka mä olisin eri mieltä” (T1)
”(..) mä itsen pyrin muistamaan sen etten mä itse aiheuta työntekijälle hankalaa tilan-netta ja lähtee niinku sitä kautta” (E2)
Näen aineistossa esiintyvän alistuneisuusdiskurssien liittyvän osaltaan aiemmin kuvat-tuun persoonan merkitykseen työntekijän ja lähijohtajan suhteessa. Siinä, kuinka valtaa käytetään ja kuinka valta-asemaa kannetaan, on mahdollisesti persoonakohtaisia eroja.
Aineistosta on pääteltävissä, että vallan käytön tapa on valittavissa.
”esimies on siinä isossa asemassa että kun hän on (esimies) niin hänellä on itse asiassa aika paljon käsissään että miten hän omaa rooliaan hoitaa ja miten hän jakaa niitä työ-tehtäviä? vaikka tai sitä vastuuta”(T1)
Luottamussuhteen rakentumisen edellytyksistä puhuttaessa, haastatteluissa esiintyi sekä lähijohtajien ja työntekijöiden aineistossa viitauksia työn valvontaan luottamussuhteen osana. Aineiston mukaan lähijohtajan keino osoittaa luottavansa työntekijään on olla seu-raamatta yksittäisiä työsuorituksia, tulosten puhuessa puolestaan. Lähijohtajan suorittama työn valvonta ilmenee haastatteluissa tunnelatautuneena kyttäysdiskurssina, joka saa pu-heissa negatiivisen sävyn ja epäluottamuksen viitan harteilleen.
”luottamusta on se et ei (tartte kenenkään kyttää) koska se esimieshän näkee ne tulokset siellä paperilla(..)”(T3)
”(..)et nimenomaan ei käy niinku (tarkistamassa) et jos toinen sanoo et mä oon tän hom-man tehny ni ei mee perään perään siihen ja katso et ai jaa et ootko sä niinku tosissaan tehny sen työn koska se mun mielestä nakertaa se kyl syö miestä”(E3)
Kyttäysdiskurssi esiintyy aineistossa myös positiivisesti värittyneenä ilmaisuna, osoituk-sena lähijohtajan kokemasta luottamuksesta työntekijää kohtaan, tilan ja vapauden anta-minen työntekijälle koetaan ilmentävän luottamusta.
”(..) jos me sovitaan et hän huolehdin jostain niin. niin tuota ni mä (koen) et hän luottaa muhun koska hän ei kysy (perään) tai varmista niitä asioita ni ehkä se on sitten luotta-musta kun kun sitä ei kysellä perään tai varmistetta tai sitähän mä en tiedä? mut ei hän ainakaan multa kysy eikä varmista” (T1)
Tilan ja vapauden merkitys kyttäysdiskurssina ja luottamussuhteen rakentajana ja hierar-kia-asemien tunnistamisena, ilmenee myös seuraavasta haastattelusta. Työntekijän
Tilan ja vapauden merkitys kyttäysdiskurssina ja luottamussuhteen rakentajana ja hierar-kia-asemien tunnistamisena, ilmenee myös seuraavasta haastattelusta. Työntekijän