Aineistosta kuuluu selkeänä sekä lähijohtajien että työntekijöiden haastatteluissa viittauk-set lähijohtajan eli osastonhoitajan työhuoneen oveen. Löydös on mielenkiintoinen ja merkittävä, ovi ilmenee diskurssina tai metaforana poikkeuksetta jokaisessa haastatte-lussa. Oven merkitys luottamussuhteen rakentumisen osana ilmenevät aineistossa niin rikkaana ja paradoksaalisena ilmiönä, että se ansaitsee tulla tarkastelluksi tässä tutkimuk-sessa omana ilmiönään osana työntekijöiden ja lähijohtajien luottamussuhteita.
Ilmaisu ”mulla on aina ovi auki” muodostuu vahvaksi diskurssiksi lähijohtajien haastat-teluissa, sen merkitys korostuu yhteyksissä, joissa lähijohtaja haluaa korostaa tavoitetta-vuutta ja läsnäoloa työntekijöille. Poikkeuksetta kaikki lähijohtajat ilmaisivat, että ”mulla on aina ovi auki”. Lähijohtajat haluavat tulkintani mukaan osoittaa avoimen työhuoneen oven avulla olevansa työntekijöiden käytettävissä ja tukena tilanteessa kuin tilanteessa, ja sen avulla rakentavan luottamussuhteita työntekijöihin. Avoin ovi merkitsee lähijohta-jien puheessa lähijohtajan helppoa lähestyttävyyttä ja antaa viestin työntekijöille, että lä-hijohtaja on kiinnostunut työntekijästä ja työyhteisön tilanteista. Lähijohtajien haastatte-luista on tulkittavissa oletus, että työntekijän odotetaan hyödyntävän avoimen oven mah-dollisuus ja lähijohtajan helppo saavutettavuus erilaisissa työhön ja työyhteisöön liitty-vissä tilanteissa, avoin ovi ikään kuin kutsuu työntekijää lähestymään lähijohtajaa.
”(..)todella yrittää kannustaa et tulkaa kysymään ja kysykää muilta ja et jos vaan on jo-tain niin tule heti paikalla vaan tänne ja mulla on yleensä aina ovi auki et jos en istu palaverissa niin tänne voi todellakin tulla” (E1)
Avoimen oven diskurssi korostuu seuraavassa haastattelussa, lähijohtajalla on mahdolli-suudet käyttää ovea viestintävälineenä, oven kautta hän pystyy viestimään työntekijöille eri työtehtävien merkityksellisyyttä ja sitä onko lähijohtajaa soveliasta lähestyä? Avoi-men oven merkityksellisyys saa pohtimaan mikä on suljetun oven merkitys? Kuvaako ovi
avoimena tai suljettuna valtaa? Lähijohtajalla on mahdollisuus päättää siitä, onko ovi auki vai kiinni, samalla hän määrittelee työntekijöille oman asemansa ja saavutettavuutensa.
Työntekijöillä ei ole omaa ovea jota sulkea vaan he ovat jatkuvasti lähijohtajan tavoitet-tavissa.Seuraava aineistonäyte kuvaa ovea viestintävälineenä, oven ollessa kiinni lähi-johtaja ei ole työntekijöiden lähestyttävissä. Haastateltava käyttää vahvaa ja pakottava ilmausta ”pitää olla” korostaakseen työntekijän vaivatonta lähestymismahdollisuutta lä-hijohtajaa kohtaan. En kuitenkaan voi olla kiinnittämättä huomioita haastateltavan sivu-lauseessa ilmaistuun kuvaukseen, että ”ovi on kiinni, jos on joku tärkeä menossa”. Haas-tateltava lähijohtaja ei kuitenkaan tarkoittanut, etteivät työntekijöiden asiat olisi tärkeitä, mutta saako lause myös toisenlaisen merkityksen työntekijän korvissa?
”(..)mä oon aina lähteny siitä että (se ovi pitää olla auki) että jos sillä et ihminen voi tulla millon millon vaan. et mä aina ohjaan et saa tulla et ihan koska vaan et sitten jos mulla on joku puhelu tai joku tärkee menossa sillon on ovi kiinni et se on niinku tavallaan kai-kille avoin et ei oo että erikseen ei tarvitse niinku aikaa varata” (E3)
Se, miksi avoimen oven diskurssi muodostuu tässä aineistossa dilemmaksi lähijohtajien ja työntekijöiden välisessä luottamussuhteessa, johtuu työntekijähaastatteluissa esiinty-vistä negatiivisista ja varauksellisista ilmaisuista lähijohtajan työhuonetta ja sen avointa ovea kohtaan. Työntekijät saattavat kokea avoimen oven olevan keino lähijohtajalle val-voa työntekijöitä ja se ilmenee kyttäysdiskurssin kaltaisena vallan merkkinä. Avoimeen oveen liittyvä viestintäelementti saa lähijohtajien ilmaisuja varauksellisemman sävyn seuraavassa työntekijähaastattelussa. Työntekijän puheessa ovi ei ole enää kutsuvasti avoin vaan se on raollaan, ”jotta se tietää koko ajan”.
”(..) se on oikeesti se on ovi raollaan koko ajan et se tietää kuule et jos lähdet minuuttikin aikasemmin ni se on siellä et onks kello jo niin paljon” (T3)
Avoin ovi ja lähijohtajien tavoitettavuus näyttäytyvät siis ristiriitaisena työntekijöiden ja lähijohtajien puheissa. Vaikka lähijohtajien puheessa huoneen avoin ovi toimii kutsuna tulla keskustelemaan avoimesti ja matalalla kynnyksellä asioista, saattavat työntekijät ko-kea asian eri tavoin. Työntekijähaastatteluissa lähijohtajan työhuone saa kriittisempiä
sä-vyjä, eikä lähijohtajan työhuoneen avointa ovea välttämättä tunnisteta kutsuksi tulla kes-kustelemaan asioista. Sen sijaan huone saattaa tuntua lähijohtajien vallan linnakkeelta, jossa tehdään päätökset ilman yhteistä keskustelua ja työhuone esiintyykin työntekijäai-neistossa avoimen oven diskurssin sijaan negatiivissävytteisenä ja suljettua tilaa kuvaa-vana koppidiskurssina.
”(..) kun se on sitä tietsä et siellä kopissa ne päättää asiat ja näin ne ei tule keskustele-maan et mites on et nyt on tämmönen käyny et mitä tehdään et eiks ne vois tulla” (T3)
Työntekijäaineistossa ilmenee vahvasti lähijohtajan työhuoneen, ”kopin” merkitys vasta-kohtana sille, että lähijohtaja tietäisi ja tuntisi mitä kliinisessä työssä tapahtuu. Kuvattu vastakohta esiintyy aineistossa ilmaisuna, että lähijohtaja on kopissaan päättämässä asi-oista, kun työntekijät samanaikaisesti tekevät suorittavaa työtä, haastateltavan painotta-essa erityisesti lähijohtajien etäisyyttä ja ymmärtämättömyyttä suorittavaa työtä kohtaan.
Ilmaus kuvaa mielestäni parhaiten sitä ristiriitaa, mikä tässä aineistossa liittyy avoimen oven dilemmaan; lähijohtajat pitävät sitä avoimuuden, läsnäolon ja keskusteluun kutsun merkkinä, kun työntekijät kokevat sen seuraavan haastattelun mukaisesti tarkkailuna ja työhön liittyvien päätösten eriyttämisenä irti kliinisestä työstä ja työntekijän mahdolli-suuksista vaikuttaa oman työnsä päätöksiin.
”mut niistä ei oo ykskään istunu et ne näkis et mitä se työ on se koko päivä (..) sielt vaan tulee semmoset et näin ja näin pitää tehdä(..) et te sivuutatte ja teette et ette kunnioita ollenkaan meidän (..)tai tätä työtä et te päätätte tuolla kopissanne et näin pitää tehdä ja näin pitää toimii ja te ette ees (ymmärrä) mitään miten näitä tehdään et ei tolleen tyylillä niin ku mun mielestä töitä tehdä esimiesasemassa et esimiehen pitää huomioida se että tulee siihen lähelle tulee tavallaan laskeutuu siihen et nyt onkin tämmönen et mietitääs yhdessä miten me saadaan nää hommat tehtyä” (T3)
Aineistosta on tunnistettavissa myös lähijohtajan työhuoneen merkitys suojan tai pako-paikan tarjoajana lähijohtajalle. Antaako huone ja suljettu ovi lähijohtajalle mahdollisuu-den tai tilaisuumahdollisuu-den irtaantua yhteisöstä omaksi yksikökseen, omaan huoneeseensa? Oman huoneeseen, koppiin vetäytyminen kuuluu aineistossa ja seuraavassa aineistonäytteessä
luottamussuhteita heikentävänä asiana, huoneeseen vetäytyessä on mahdollista olla näke-mättä, kuulematta ja puuttumatta työorganisaation tilanteisiin.
”(..) paikassa esimies oli suurin piirtein niin kun omassa kopissaan eikä (mihinkään puut-tunu)” (E4)
Avoimen oven sekä koppidiskurssien esiintyminen aineistossa ilmenevät suhteessa toi-siinsa ristiriitaisina ilmiöinä. Ne kuvaavat mielestäni työorganisaatioissa ilmenevien, val-tarakenteita sisältävien vuorovaikutussuhteiden kompleksista luonnetta. Tässä aineistossa tuota kompleksisuutta ilmentää lähijohtajien odotus, että työntekijät ottavat ensiaskeleet ja tulevat koputtamaan lähijohtajan työhuoneen oveen, lähestyvät lähijohtajaa. Samanai-kaisesti työntekijät odottavat, että lähijohtajat olisivat työyhteisön aktiivisia jäseniä ja dialogi lähijohtajan ja työntekijöiden kanssa tapahtuisi työn suorittamisen ympäristössä lähijohtajan tekemänä aloitteena, sen sijaan, että työntekijät joutuvat lähestymään johta-jaa ja koputtaman oveen, pyytämään aikaa, tullakseen kuulluiksi ja nähdyiksi. Avoimen oven dilemma ja sen taakse kätkeytyvä kompleksinen todellisuus työorganisaation vuo-rovaikutussuhteista saattavat olla yksi merkittävimmistä lähijohtajan ja työntekijän luot-tamussuhteisiin vaikuttavista tekijöistä. Avoimen oven dilemmassa tässä tutkimuksessa tulevat hyvin näkyväksi lähijohtajan ja työntekijän luottamussuhteen rakentumisen pe-rusilmiöt; vuorovaikutuksen merkitys ja samalla sen vaikeus. Tämän vuoksi tutkimus saa myös nimensä avoimen oven dilemman mukaan.
6 POHDINTA JA PÄÄTELMÄT