5. LOPPUPOHDINTA
5.2 Psykologisen ja sosiokulttuurisen sopeutumisen erottaminen
Kolmannen kulttuurin kasvattien sopeutumista tarkasteltaessa olisi hyödyllistä huo-mioida sopeutumisen eri tasot, jotka selittävät mielestäni myös Greenholtzin ja Ki-min (2009) kuvaamaa ”globaalien paimentolaisten paradoksia” eli sitä, että he näyt-tävät sopeutuvan sujuvasti erilaisiin kulttuurisiin konteksteihin, mutta eivät
sisäisesti tunne olevansa kotonaan muiden kuin samankaltaisen taustan omaavien kanssa. Tähän kokemukseen liittyy mielestäni myös kuuluminen ”kaikkialle ja ei mihinkään”. Sosiaalisella ja kulttuurisella tasolla kolmannen kulttuurin kasvatit näyttävät sopeutuvan ja integroituvan yhteiskuntaan (opiskelu, työ, ystävät), mutta he saattavat silti psykologisella tasolla kokea syvää erilaisuutta. Sosiaalinen ja kult-tuurinen integraatio on helpompaa, koska se liittyy kulttuurin näkyvien puolien omaksumiseen ja sosiaalisten suhteiden luomiseen. Mutta psykologisella, henkilö-kohtaisella tasolla kulttuurinen marginaalisuus ja erilaisuuden kokemus saattavat kuvata tilannetta osuvammin, jos he eivät sisäisesti ja syvällisesti samastu mihin-kään kulttuuriseen ryhmään. Akkulturaatioteoriassa erotetaankin kolme integraa-tion ulottuvuutta; psykologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen (Liebkind 2000, 17;
Verkuyten 2014, 102). Esimerkiksi Schwartzin ym. (2010) mukaan tämä erottelu on tärkeää, koska sopeutuminen eri ulottuvuuksilla ei välttämättä kulje rinnakkain.
Psykologinen sopeutuminen ja identifikaatiomuutokset ovat haastavampia kuin so-siaalinen ja kulttuurinen integraatio (Verkuyten 2014, 105). Myös Liebkind (2000, 17) jakaa akkulturaatioon liittyvän sopeutumisen psykologiseen ja sosiokulttuuri-seen, jolloin psykologiseen sopeutumiseen liittyy emotionaalinen puoli ja sosio-kulttuuriseen sopeutumiseen käytöksellinen puoli. Kulttuurinen sopeutuminen, so-siaalisten kontaktien ja verkostojen kehittäminen sekä oman identiteetin muuttami-nen ovat eri asioita. Ne voivat liittyä toisiinsa, mutta niiden taustalla olevat prosessit ja tekijät ovat erilaisia.
5.3 Kolmannen kulttuurin kasvattien merkitys ja tutkimuksen tarve
Bell-Villada & Sichel (2011, 7) kuvaavat globalisaation johtaneen uudenlaiseen kulttuuriseen asetelmaan, joka on seurausta maailman lisääntyneestä yhteydestä kansainvälisen kaupan, viihdeteollisuuden ja tietotekniikan, ulkomailla työskente-lyn sekä vapaaehtoisen maahanmuuton kautta englannin toimiessa maailmanlaajui-sesti hallitsevana kielenä. He kuvaavat (emt.) tätä tilannetta termillä ”Third Culture Condition”. Näin ollen kolmannen kulttuurin kasvattien merkitys on entistä keskei-sempi. Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa maahanmuutto, monikult-tuurisuus ja myös kulttuuriset jännitteet lisääntyvät Suomessakin, voi kolmannen
kulttuurin kasvateilla olla erityistä kulttuurista herkkyyttä ja kulttuurien väliseen kommunikaatioon liittyviä taitoja ja näkemyksiä, joita olisi syytä kuunnella ja hyö-dyntää. He ovat myös osaltaan laajentamassa etnisen suomalaisuuden käsitettä omaamalla sekä suomalaiset että maailmanlaajuiset juuret ja kulttuuriset vaikutteet.
Identiteetin kehittymisen suhteen kolmannen kulttuurin kasvateilta on ehkä vaadittu enemmän itsenäisyyttä ja aikaa. Ei ole syytä olettaa, että kolmannen kulttuurin kas-vattien identiteetti olisi hämmentynyt koko elämän, vaan he saattavat kyetä luo-maan omanlaisensa vakaan, integroidun monikulttuurisen tai maailmankansalaisen identiteetin. Tulevassa tutkimuksessa olisikin tärkeää tutkia keski-ikäisiä ja iäk-käämpiä kolmannen kulttuurin kasvatteja ja sitä, millaiseksi heidän identiteettinsä on lopulta muodostunut – kolmekymppisillä identiteetin kehittyminen voi olla vielä kesken. Identiteetillä on myös kaksinainen tehtävä, sen avulla sekä luodaan saman-kaltaisuutta että tehdään eroja ihmisten välille. Erojen tekeminen voidaan nähdä hyvänäkin asiana, sillä esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksia perustellaan sillä, että he ovat oma, erottuva ryhmänsä ja vasta kun ryhmä tulee näkyväksi, tulee myös heidän identiteettinsä tunnustetuksi. (Hammack 2015, 11.) Jos kolmannen kulttuu-rin kasvatit joutuvat peittelemään taustaansa ja kokemuksiaan, eivät he voi myös-kään todentaa identiteettiään eivätkä saa tunnustusta kulttuurien välisistä taidois-taan ja sisäisestä moninaisuudestaidois-taan (Cottrell 2011, 72-74). Tietoisuuden lisäämi-nen kolmanlisäämi-nen kulttuurin kasvateista olisi tässäkin mielessä tärkeää sekä heille it-selleen, heidän vanhemmilleen ja yleisesti eri tahoille, jotka ovat heidän kanssaan tekemisissä.
LÄHTEET
Antikainen Ari, Risto Rinne & Leena Koski 2000. Kasvatussosiologia. Porvoo:
WSOY.
Arnett Jeffrey Jensen 2002. ”The psychology of globalization”. American psycholo-gist. Vol. 57, issue 10, 774-783.
Bell-Villada Gene, Nina Sichel, Eidse Faith & Elaine Neil Orr 2011. (toim.) Writing out of limbo. International childhoods, global nomads and third culture kids. New-castle: Cambridge scholar publishing.
Bell-Villada Gene & Nina Sichel 2011. “Introduction”. Teoksessa Bell-Villada Gene M., Nina Sichel, Eidse Faith & Elaine Neil Orr 2011 (toim.) Writing out of limbo. International childhoods, global nomads and third culture kids. Newcastle:
Cambridge scholar publishing, 1-16.
Benet-Martínez Verónica, Janxin Leu, Fiona Lee, Michael W. Morris. 2002. “Ne-gotiating biculturalism: Cultural frame switching in biculturals with oppositional versus compatible cultural identities”. Journal of Cross-cultural Psychology Vol.
33 issue 5, 492–516.
Berger, Peter L. & Thomas Luckmann 1967. The Social Construction of Reality: A Treatise in the Sociology of Knowledge, Garden City, New York: Anchor Books.
Berry John W., Kim Uichol, Thomas Minde & Doris Mok 1987. “Comparative studies of acculturative stress”. International migration review Vol. 21, issue 3, 491- 511.
Berry John W. 1997. “Immigration, acculturation, and adaptation”. International Journal of Applied Psychology, Vol. 46, issue 1, 5–34. Luettu webissä 4.8.2015.
http://www.ucd.ie/mcri/resources/Dermot%20Ryan%20Reading.pdf
Bourhis Richard Y, Lena Celine Moise, Stephane Perreault & Sacha Senecal 1997.
“Towards an Interactive Acculturation Model: A Social Psychological Approach”.
International Journal of Psychology, Vol. 32, Issue 6, 369-386.
Braun, Virginia & Victoria Clarke 2006. “Using thematic analysis in psychology”.
Qualititive Research in Psychology, 3, 77-101.
Bruner Jerome 1986. Actual minds, possible worlds. Cambridge: Harward Univer-sity Press.
Bruner Jerome S. 1990. Acts of meaning. Cambridge: Harward University Press.
Burke Peter J. & Jan E. Stets 2000. “Identity theory and social identity theory”.
Social Psychology Quarterly Vol. 63, issue 3, 224-237. Haettu webistä 4.8.2015.
http://www.jstor.org/stable/2695870
Burke Peter J. & Stets Jan E. 2009. Identity theory. New York: Oxford University Press.
Campbell Jennifer 1990. “Self-esteem and clarity of the self-concept”. Journal of Personality and Social Psychology. Vol 59. issue 3, 538-549.
Cantell Matti (toim.) 2000. Monikulttuurisen nuorisotyön käsikirja. Allianssin jul-kaisu. Helsinki: LK-kirjat.
Cottrell Ann & Ruth Hill Useem 1993. TCKs Experience Prolonged Adolescence.
http://www.tckworld.com/useem/art3.html Luettu 25.11.2015
Cottrell, Ann Baker & Ruth Hill Useem 1999. ATCKs maintain global dimensions throughout their lives.
http://www.tckworld.com/useem/art5.html Luettu 6.4.2010
Cottrell Ann-Baker 2011. “Explaining differences: TCKs and other CCKs, Ameri-can and Japanese TCKs.” Teoksessa Writing out of limbo. International childhoods, global nomads and third culture kids (ed.) 2011. Bell-Villada, Gene M., Nina Sichel, Faith Eidse & Elaine Neil Orr. Newcastle: Cambridge scholar publishing, 57-78.
Crossley Michele L. 2000. Introducing narrative psychology. Self, trauma and the construction of meaning. Buckinham: Open University press.
Dewaelea Jean Marc & Jan Pieter van Oudenhoven 2010. “The effect of multilin-gualism/multiculturalism on personality: no gain without pain for Third Culture Kids?” International Journal of Multilingualism. Vol. 6, No. 4, 443-459.
http://dx.doi.org/10.1080/14790710903039906 Luettu webissö 4.8.2015.
Dyal James A. 1984. “Cross-Cultural research with the locus of control construct”.
Teoksessa Lefcourt H.M. (toim.) Research with the locus of control construct. New York: Academic Press, 209-306.
Eakin Kay 1996. "You can't go 'Home' Again". Teoksessa Carolyn Smith (toim.) Strangers at Home: Essays on the effects of living overseas and Coming 'home' to a strange land. New York: Alethia Publications.
Erikson Erik H. 1950. Childhood and society. New York: Norton.
Erikson Erik H. 1968. Identity: Youth and crisis. New York: Norton.
Eskola Jari & Juha Suoranta 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapaino.
Eskola Jari 2001. ”Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Laadullisen aineiston analyysi vaihe vaiheelta.” Teoksessa Aaltola Juhani & Raine Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus,133-157.
Fail Helen, Jeff Thompson & George Walker 2004. ”Belonging, Identity, and Third Culture Kids: Life histories of former International school students”. Journal of Research in International Education Vol. 3, no. 3, 319-338.
Gergen Kenneth 1999: An Invitation to Social Construction. London: Sage.
Greenholtz Joe & Jean Kim 2009. “The cultural hybridity of Lena: a multi-method case study of a third culture kid”. International Journal of Intercultural Relations, vol. 33 no. 5, 391-398.
Gullahorn, John T. & Jeanne E. Gullahorn 1963. “An extension of the U-curve hy-pothesis”. Journal of Social Issues 1963, Vol. 19, issue 3, 33-47.
Hall Stuart 1999. Identiteetti. Tampere: Vastapaino.
Habermas Jürgen 1976. ”Tieto ja intressi”. Teoksessa Raimo Tuomela & Ilkka Pa-toluoto (toim.) 1976. Yhteiskuntatieteiden filosofiset perusteet: Osa I. Gaudeamus, 118–141.
Habermas Tilmann & Susan Bluck 2000. ”Getting a life: the emergence of the life story in adolescence”. Psychological bulletin Vol. 126, issue 5, 748-769.
Hammack Phillip L. 2015. “Theoretical foundations of identity”. Teoksessa McLean Kate & Moin Syed (toim.) 2015. The Oxford handbook of identity devel-opment, New York: Oxford University Press, 11-29.
Heikkinen Hannu LT. 2001. ”Narratiivinen tutkimus- todellisuus kertomuksena.”
Teoksessa Juhani Aaltola & Raine Valli (toim.) 2001. Ikkunoita tutkimusmetodei-hin 2. Jyväskylä: PS-kustannus, 143-159.
Hoersting Raquel & Sharon Rae Jenkins 2011. “No Place to Call Home: Cultural Homelessness, Self-Esteem, and Cross-Cultural Identities”. International Journal of Intercultural Relations Vol. 35, issue 1, 17-30.
Hofstede Geert. H. 1997. Cultures and organizations: software of the mind. New York: McGraw-Hill.
Hofstede Geert H. 2001. Culture`s consequences: Comparing values, behaviours, institutions and organizations across nations. Thousand oaks: Sage publications.
Hollis Martin 1994. “The philosophy of social science: an introduction.” Cam-bridge: Cambridge University Press.
Holstein James A. & Jaber F. Gubrium 2012. Varieties of narrative analysis. Thou-sand Oaks: Sage publications.
Huff Jennifer L. 2001. “Parental Attachment, Revise Culture Shock, Perceived So-cial Support, and College Adjustment of Missionary Children.” Journal of Psycho-logy and TheoPsycho-logy Vol. 29, no. 3, 246-264.
Huotelin Hannu 1992. Elämäkertatutkimuksen metodologiset ratkaisut. Joensuu:
Joensuun yliopiston monistuskeskus.
Hyvärinen Matti 2006. Kerronnallinen tutkimus. Julkaistu kotisivuilla:
www.hyvarinen.info
Hänninen Vilma 2000. Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Väitöskirja. Tampereen yliopistopaino Oy. Tampere: Juvenes Print.
Hänninen Vilma 2008. ”Narratiivisen tutkimuksen eettiset haasteet.” Teoksessa Pietilä, Anna-Maija & Helena Länsimies-Antikainen (toim.) Etiikkaa monitietei-sesti: pohdintaa ja kysymyksiä. Kuopio: Kuopion yliopisto, 121-137.
Hänninen Vilma & Jukka Valkonen 1998. Kunnon tarinoita: tarinallinen näkö-kulma kuntoutukseen. Kuntoutussäätiö.
Jensen Lene Arnett 2003. “Coming of Age in a Multicultural World: Globaliza-tion and Adolescent Cultural Identity FormaGlobaliza-tion.” Applied Developmental Sci-ence, Vol. 7, no. 3, 189-196.
Jürgensen Nathan 2014. “Coming Home to Friends: Third Culture Kids’ Rela-tional Development through the Lens of Social Penetration Theory.” Masters Theses.
http://digitalcommons.liberty.edu/masters/304
Kaasila, Raimo 2008. “Eri lähestymistapojen integroiminen narratiivisessa ana-lyysissa”. Teoksessa Raimo Kaasila, Raimo Rajala & Kari E. Nurmi 2008 (toim.).
Narratiivikirja: Menetelmiä ja esimerkkejä. Tampere: Juvenes Print, 41-66 Klemens, Michael J. & Lynette B. Bikos 2009. “Psychological Well-Being and Sociological Adaptation in College-Aged, Repatriated, Missionary Kids.” Mental Health, Religion and Culture Vol.12, no. 7, 721-733.
Kuula Arja 2006. Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Jyväs-kylä: Gummerus kirjapaino Oy.
Lambiri Vicki 2005. TCKs Come of Age.
http://www.transition-dynamics.com/pdfs/TCKs%20Comeof%Age.pdf Luettu: 5.4.2010
Lawler Steph 2008. Identity. Sociological perspectives. Cambridge: Polity Press.
Liebkind, Karmela 1994. ”Vietnamilaisena pakolaisena Suomessa.” Teoksessa Liebkind, Karmela 1994 (toim.). Maahanmuuttajat: kulttuurien kohtaaminen Suo-messa. Helsinki: Gaudeamus, 162-191.
Liebkind, Karmela 2000. ”Kun kulttuurit kohtaavat”. Teoksessa Liebkind, Karmela 2000 (toim.) Monikulttuurinen Suomi. Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Hel-sinki: Gaudeamus, 13-27.
Liimatainen Kati & Satu Luoma 1999. Matkalaukkulapsen maailma. Lasten sopeu-tuminen vieraaseen kulttuuriin. Pro gradu- tutkielma, Jyväskylän yliopisto.
Maria, Kaija & Lari Junkkari 2003. Nykyajan paimentolaiset: työ ja koti maail-malla. Helsinki: Otava.
Marcia, James J. 1966. “Development and validation of ego-identity status.” Jour-nal of PersoJour-nality and Social Psychology 3, 551-558.
Haettu Internetistä 6.8.2015
http://iws2.collin.edu/lstern/jamesmarcia.pdf
Marttinen, Ann-Christine 1992. Matkalaukkulapset. Pieksämäki: Sisälähetysseu-ran kirjapaino Raamattutalo.
McAdams, Dan 1993. The stories we live by. Personal myths and the making of the self. New York: The Guilford press.
McAdams, Dan, Ruthellen Josselson & Amia Lieblich 2006. Identity and story.
Creating Self in Narrative. Washington DC: American Psychological Association.
Melles, Elizabeth A. & Jonathan Schwartz 2013. “Does the third culture kid expe-rience predict levels of prejudice?” International Journal of Intercultural Relations.
Vol. 37, issue 2, 260-267.
Moore, Andrea M. & Gina G. Barker 2012.”Confused or multicultural: third culture individual`s cultural identity.” International Journal of Intercultural Relations.
36(4), 553-562.
Navarrete, Veronica & Sharon Rae Jenkins 2011. “Cultural homelessness, multi-minority status, ethnic identity development, and self esteem.” International Jour-nal of Intercultural Relations. 35 (2011), 791-804.
Nelson, Katherine & Robyn Fivush 2004. “The emergence of autobiographical memory: A social cultural developmental theory”. Psychological review 111, 486-511.
Peterson, Bill E & Laila T. Plamondon 2009. ”Third Culture Kids And The Conse-quences Of International Sojourns On Authoritarianism, Acculturative Balance, And Positive Affect.” Journal of Research in Personality 43, 755-763.
Phinney, Jean 1990. “Ethnic identity in adolescents and adults: A review
of research.” Psychological Bulletin, 108, 499–514.
Plamondon, Laila 2008. Third culture kids: factors that predict psychological health after repatriation. Honors Project, Smith College, Northampton, MA.
https://scholarworks.smith.edu/theses/1412
Pirinen, Maija 1999. In Place, Out of Place. Meaning of place and questions of belonging for adult third culture kids. Pro gradu- tutkielma, Joensuun yliopisto.
Polkinghorne, Donald E. 1995. “Narrative configuration in qualitative analysis.”
International Journal of Qualitative Studies in Education. Vol 8, issue 1, 5-23.
Pollock, David & Ruth Van Reken 2001. Third Culture Kids. The Experience of Growing Up Among Worlds. Boston & London: Nicholas Brealey Publishing.
Powell John R. 1998. “MK research: notes and observations.” Teoksessa Bowers, J.M. (toim.) Raising resilient MKs. Resources for caregivers, parents and teachers.
USA: ACSI, 433-444.
Roberts, Brian 2002. Biographical research. Baltimore: Open University press.
Roccas, Sonia & Marilynn B. Brewer 2002. “Social identity complexity.” Person-ality and Social Psychology Review, 6, 88 - 106.
Rönnholm, Raimo 1999. Identiteetin lähteillä. Kulttuurijuuret minuuden ja opiske-lun osana. Turun yliopisto: Turun yliopiston julkaisusarja C. Scripta lingua Fennica Edita.152.
Saastamoinen, Mikko 1999. ”Narratiivinen sosiaalipsykologia - teoriaa ja mene-telmiä.” Teoksessa Eskola, Jari (toim.) Hegelistä Harréen, narratiivista nudistiin.
Kuopion yliopiston selvityksiä E. Yhteiskuntatieteet. Kuopio, 165-192.
Saastamoinen, Mikko 2000. ”Identiteettien hybridisoituminen ja sosiaalinen kon-struktionismi - nuorallatanssia dualismien rajoilla.” Teoksessa Kuusela, Pekka &
Saastamoinen, Mikko (toim.) Ruumis, minä ja yhteisö. Sosiaalisen konstruktionis-min näkökulma. Kuopion yliopiston selvityksiä E, yhteiskuntatieteet 21. Kuopio:
Kuopion yliopiston painatuskeskus, 259-302
Saastamoinen, Mikko 2006. ”Minuus ja identiteetti tutkimuksen haasteina.” Teok-sessa Rautio, Pertti & Saastamoinen, Mikko (toim.). Minuus ja identiteetti. Sosi-aalipsykologinen ja sosiologinen näkökulma. Tampere: Tampereen yliopis-topaino, 170-180.
Schaetti, Barbara 2000. Global Nomad Identity: Hypothesizing a Developmental Model. Väitöskirja. The Graduate College of the Union Institute., Cincinnati, Ohio.
https://dissexpress.proquest.com
Schwartz, Seth J., Jennifer B. Unger & Byron L. Zamboanga & Josè Szapocznik.
2010. “Rethinking the Concept of Acculturation: implications for theory and re-search. “American Psychologist 65(4), 237-251.
Sellers 2011. Exploration of themes evolving from the experience of third culture kids. Väitöskirja, Ball State University, Muncie, Illinois.
https://cardinalscholar.bsu.edu/handle/123456789/194901
Singer, Jefferson A. & Pavel Blagov 2004. “The Integrative Function of Narrative Processing: Autobiographical Memory, Self-Defining Memories, and the Life Story of Identity.” Teoksessa: Studies in Self and Identity series. The Self and Memory. (ed.) Denise R. Beike, James M. Lampinen. Douglas A. Behren. New York: Psychology Press, 117-138
Sparkes, Andrew & Brett Smith 2008. “Narrative constructionist inquiry.” Teo-ksessa James A. Holstein & Jaber F.Gubrium (toim.) Handbook of constructionist research., New York: The Guilford press, 295-314
Storti, Craig 2001. The Art of Coming Home. Maine: Intercultural Press.
Sussman, Nan 2000. “The dynamic nature of cultural identity throughout cultural transitions: Why home is not so sweet.” Personality and social psychology Review.
4(4), 335-373.
Sussman, Nan 2002. “Testing the cultural identity model of the cultural transition cycle: Sojourners return home.” International Journal of Intercultural Relations, 26(4), 391-408.
Szkudlarek, Betina 2010. “Reentry- a review of the literature.” International Jour-nal of Intercultural Relations, 34(1), 1-21.
Tanu, Danau 2008. Global Nomads: Towards a study of “Asian” Third Culture Kids.
http://arts.monash.edu.au/mai/asaa/danautanu.pdf Luettu 5.4.2010
Tervonen, Johanna 2004. Lähden siis iloisin, mutta samalla haikein ja surullisin mielin takaisin “kotiin”- Suomeen paluuprosessi matkalaukkulasten kokemana. Pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto.
Tikka, Ilona 2004. Suomalainen lapsi maailmalla. Kolmannen kulttuurin kasvatit.
Keuruu: Otava.
Tuomi, Jouni & Anneli Sarajärvi 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Useem, Ruth & Richard Downie 1976. “Third-Culture Kids. Today’s Education”
The Journal of The National Education Association 65(3): 103-105.
Veenkivi, Liisa 1998. Ihminen tehtävänä. Pohdiskelua kasvatuksesta. Jyväskylä:
Atena.
Vivero Veronica & Sharon Rae Jenkins 1999. “Existential hazards of the multicul-tural individual: defining and understanding “Cultural Homelessness”.” Cultural Diversity and Ethnic Minority Psychology, 5(1), 6-26
Walters, Kate A., & Faith P. Auton-Cuff 2009. “A Story To Tell: The Identity De-velopment of Women Growing Up as Third Culture Kids.” Mental Health, Reli-gion, & Culture. Vol. 12, Issue 7, 755-772.
Ward, C., Bochner, S. & Furnham, A. 2001. The psychology of culture shock. 2.
painos. London: Routledge.
Warinowski, Anu 2011. “Finnish expatriate families and their children: A com ple-mentary viewpoint.” Teoksessa Bell-Villada Gene M., Nina Sichel, Eidse Faith &
Elaine Neil Orr 2011. (toim.) Writing out of limbo. International childhoods, global nomads and third culture kids. Newcastle: Cambridge scholar publishing.
291- 312.
Warinowski, Anu 2012. Maailmalle yhtenä, takaisin toisena? Suomalaisten ekspat-riaattiperheiden lapset kulttuurisissa siirtymissä. Väitöskirja. Siirtolaisuusinstituu-tin tutkimuksia A 42. Turku: Siirtolaisinstituutti.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5889-45-1 Luettu webissä 4.12.2020
Internet-lähteet:
https://transitiondynamics.wordpress.com/meet-barbara-schaetti/barbara-schaettis-core-philosophy/
https://www.psych.auckland.ac.nz/en/about/thematic-analysis.html
Nettisivuja:
www.TCKid.com www.tckworld.com
www.transitiondynamics.wordpress.com
LIITTEET LIITE 1
Hei, sinä aikuinen kolmannen kulttuurin kasvatti!
Olen sosiaalipsykologian opiskelija Itä-Suomen yliopistosta ja teen pro gradu- tut-kielmaa aikuisista kolmannen kulttuurin kasvateista (engl. adult third culture kids).
Tutkielmassa tarkastelen eri kulttuurien parissa vietetyn lapsuuden merkitystä myö-hempään elämänkulkuun ja identiteettiin vapaamuotoisten elämäntarinoiden avulla. Mikäli tunnistat itsesi kolmannen kulttuurin kasvatiksi eli olet viettänyt ai-nakin osan lapsuudestasi ulkomailla vanhempien työn vuoksi ja olet yli 20-vuotias,
kuulut tutkimukseni kohderyhmään. Olisin hyvin kiitollinen, jos osallistuisit tutki-mukseeni ja kirjoittaisit minulle tarinan elämästäsi. Tarinan ei tarvitse olla koko-nainen elämäntarina vaan voit kirjoittaa niistä aiheista, tapahtumista ja teemoista, jotka itse koet merkityksellisinä ja joista haluaisit kertoa, lapsuudesta nykyhetkeen.
Voit ajatella niin, että kirjoittamalla tarinan elämästäsi ja kokemuksistasi autat toista ihmistä ymmärtämään sitä, kuka olet.
Voit kirjoittaa joko suomeksi tai englanniksi, tarinan pituus on vapaa (esim. muu-tama sivu) eikä sinun tarvitse miettiä kielioppia tai tarinan selkeyttä. Otsikon voit keksiä itse, tai käyttää otsikkoa ”oma kolmannen kulttuurin kasvatin tarinani”. Ha-lutessasi voit kirjoittaa nimimerkillä, taustatietoina toivoisin kirjoituksen sisältävän ikäsi, sukupuolesi, vanhempiesi ammatin sekä maat joissa olet asunut. Tarinat tule-vat vain minun ja ohjaajieni (professori Vilma Hänninen ja opettaja Mikko Saasta-moinen) luettavaksi, aineistoa säilytetään turvallisesti ja se hävitetään tutkielman valmistumisen jälkeen. Tutkimuksen raportissa (pro gradu-tutkielma) kaikki tun-nistetiedot eli nimet, paikkakunnat ja maat sekä mahdollisesti muitakin pieniä yk-sityiskohtia on muutettu niin, ettei yksittäistä ihmistä voi tunnistaa.
Mikäli tunnet muita tutkimuksen kohderyhmään kuuluvia, pyydän sinua välittä-mään kirjoituspyynnön heillekin. Osallistuminen tutkimukseen on luonnollisesti täysin vapaaehtoista. Tarinasi voit lähettää minulle sähköpostitse maaliskuun 2012 loppuun mennessä osoitteeseen: silvast@student.uef.fi. Lähettämällä tarinasi an-nat suostumuksen sille, että tarinaasi voidaan käyttää tutkimuksen aineistona.
Jos sinulla on kysyttävää tai kommentoitavaa, otathan minuun yhteyttä!
Jo etukäteen osallistumisestasi lämpimästi kiittäen ja miellyttäviä kirjoittamishetkiä toivottaen,
Anne-Maria Silvast
Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Itä-Suomen yliopisto
LIITE 2
Hi there Finnish TCKs!
I`m a Finnish social psychology student (University of Eastern Finland) writing my master`s thesis about the identity issues and life experiences of adult TCKs. For this purpose I`m currently looking for Finnish TCKs over 20 years of age to write a story about their lives. If you`d be interested in participating or have questions about the study, please send me email at: silvast@student.uef.fi and I`ll give you further
details. Basically the idea is that you would write a story about your life either in Finnish or English when you have the time! A single participant will not be recog-nized in the study and you can write your story and contact me anonymously, pref-erably by the end of February 2012.
Thank you so much already, Anne-Maria Silvast
Ps. If you know other adult Finnish TCKs please share this message with them!