Sukupuolisensitiivinen työ

Setlementtiliitto toi itse esiin oman asiantuntijuutensa sukupuolisensitiivisessä työssä Suomessa.

Liitto näkee, että he ovat sukupuolisensitiivisen työn edelläkävijöitä, ja heidän tehtävänä on ni-menomaan kouluttaa ja antaa täsmätietoa sukupuolisensitiivisyyden osalta. Heidän sukupuo-lisensitiivisen työn koordinaattori on ollut vastuussa myös sukupuosukupuo-lisensitiivisen työn koulutta-jien kouluttamisesta, sillä he näkevät sen merkityksellisenä avauksena myös koulun sukupuo-lisensitiivisen otteen parantamisessa.

Lähtisin nimenomaan siitä kouluttamisesta ja asiantuntijuudesta. Et kyl vahvasti sanoisin et setlementtiliike on asiantuntija sukupuolisensitiivisessä työssä ja sit tehdään meillä kuitenkin valtakunnallisesti. Se on kuitenki se, mitä me ollaan tehty kohta toistakymmentä vuotta, muistan että 10 vuotta sitten lähti ensimmäiset sukupuolisensitiivisyyden hank-keet. Tästähän käydään paljon keskustelua et mikä se oikea termi on. Onko se sukupuo-lisensitiivisyys vai.. Usein menee myös termistöt sekasin et puhutaan sukupuolineutraa-liudesta mut se on aivan eri asia. Tämäntyyppisiä. Mut ensinnäkin se täsmätiedon anta-minen. Suse-työn koordinaattori on ajamassa tämmöstä kouluttajan kouluttamista, joka ois tosi tärkee avaus myös koulumaailmassa. (Setlementtiliitto)

Setlementtiliitto näki sukupuolisensitiivisen työn käsitteiden menevän helposti sekaisin sekä nuorisotyössä että koulumaailmassa. Termit sukupuolisensitiivisyys ja sukupuolineutraalius sekä sukupuolivähemmistöt ja seksuaalivähemmistöt menivät monelta työntekijältä sekaisin. Tietoa ja koulutusta sukupuolisensitiivisestä työotteesta nähtiin olevan liian vähän ja termi koettiin lähinnä trendisanana.

Siellä ei oo minkään näköstä koulutusta työntekijöille vaan se on trendikästä sanoa ja siellä menee kaikki puurot ja vellit sekasin. (Setlementtiliitto)

Arvojen uudelleenmäärittely ja vakiinnuttaminen koulussa

Seta näki muutoksen tarpeen kaikissa koulussa käsiteltävissä dokumenteissa, joissa sukupuoliva-likko on dikotominen. Tyttö tai poika -, mies tai nainen -vaihtoehdoista tulisi pyrkiä eroon ja

kehittää ja laajentaa sukupuolivalikkoa monimuotoisempaan suuntaan. Seta koki nuorten oikeu-deksi myös itse määritellä nimen, jota hän halusi koulussa itsestään käytettävän, vaikka se ei olisi hänen virallinen syntymänimensä.

Jokaisella nuorella pitäis olla oikeus, että koulussa käytetään sitä nimeä mitä hän haluaa käytettävän, riippumatta siitä mikä hänen virallinen nimi on. (Seta)

Lapsen ja nuoren oikeus sosiaalisen transitioon peruskoulussa nostettiin esiin. Kyseisen transi-tion määrittelyä Seta luonnehti trans-kokemuksen omaavan nuoren oikeudesta elää omaksi ko-kemansa sukupuolen roolissa huolimatta hänen juridisesti määritellystä sukupuolestaan. Sosiaa-linen transitio mahdollistaisi nuoren omat valinnat kutsumanimen, pukeutumisen ja sukupuoleen perustuvien ryhmäjakojen kohdilla. Sosiaalisen transition toteutumien peruskoulussa nähtiin tär-keänä myös henkilöiden nuoren iän vuoksi, sillä kaikki sukupuolenkorjausprosessin vaiheet eivät ole heille vielä toistaiseksi juridisesti mahdollisia.

Ja tota kyllä mitä peruskouluun tulee, niin kyl me haluttais että jokaisella lapsella ois oi-keus sellaseen sosiaaliseen transitioon. Sillä siis tarkotetaan sitä, että jos nuorella on trans-kokemus niin hän sais elää siinä omaks kokemansa sukupuolen roolissa, vaikka se juridisesti ois jotain ihan muuta. Eli se Jesse sais tulla kouluun kutsutuks Jessikana ja hän sais tulla kouluuun tytöks pukeutuneena, sais osallistuu jos siel on tyttöjen liikuntaa tai mitä ikinä onkaan, ni sais olla siellä niiku tyttönä vaikka juridisesti hän ois edelleen poika ja eihän noin nuorena tietenkään mitään sukupuolenkorjausprosessiin liittyviä asi-oita ei ole. Et tämmönen sosiaalinen transitio mahdollistettais, ni tää ois hirveen tär-keetä. (Seta)

Ihmisoikeusliitto näki yleisen ihmisoikeusajattelun hyvänä lähtökohtana sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja nosti esiin ihmisoikeusjulistuksen merkittävänä tekijänä kaikessa tasa-arvo-työssä. Ihmisoikeuskasvatus siis edistää yhdenvertaisuutta ja sitä kautta sukupuolen tasa-arvoa sekä luo lisää ymmärrystä sukupuolisensitiivisen työotteen merkittävyydestä. Kalliolan Nuoret puolestaan totesi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden olevan olleen jo pitkään esillä ja yhtä lailla sen olevan Suomessa kehittynyttä myös kansainvälisesti verrattuna. Tasa-arvokysymysten katsottiin lisääntyneen, laajentuneen ja syventyneen, mikä oli tullut mahdolliseksi yleisen tasa-arvon edis-tämistyön kehityttyä jo huomattavan pitkälle äärikysymyksistä, kuten naisten äänioikeuden

legi-timointi. Tasa-arvo tunnustetaan tärkeäksi yhä useammissa ympäristöissä. Kalliolan Nuoret ku-vasivat tilannetta seuraavalla tavalla:

Ja se tarkottaa siis sitä, että kun me ollaan jo semmosessa ihan kohtuullisessa kohtaa tasa-arvoo, niin tavallaan se kysymysten määrä, mitä asioita koitetaan ajaa ja myöskin se määrä, että missä kaikkialla tätä tasa-arvoa pyritään edistää, niin varmasti se on li-sääntyny ja laajentunu ja syventyny. Koska ollaan jo semmosista äärikysymyksistä päästy eteenpäin, vaikkapa nyt miettii tosi paljon taakse päin tai eteenpäin, että naisillakin on äänioikeus Suomessa. Et ne tasa-arvon kysymykset on moninaisemmat. Ne tunnustetaan tärkeeks hyvin monenlaisissa ympäristöissä: työelämässä, koululaitoksessa ja päätök-senteossa. (Kalliolan Nuoret)

Setlementtiliitto mainitsi intersektionaalisuuden ja nosti sen luomat ongelmat puhuttaessa suku-puolisensitiivisyydestä. Sosiokulttuuristen kategorioiden keskinäinen vuorovaikutus aiheuttaa epätasa-arvoisuutta ja niiden yhteisvaikutus haastaa tasa-arvon edistämistä ja toteutusta. Setle-menttiliitto näki pulmallisena myös intersektionaalisuuden ymmärtämisen ja käsittelyn koulussa.

Toimija totesi tällaisten puutteellisten tietojen saattavan vaikuttaa sukupuolisensitiivisyyden to-teuttamiseen negatiivisesti peruskoulussa.

Et sehän on se isoin ongelma, et jos puhutaan tasa-arvosta tai sukupuolisensitiivisyy-destä, niin tää hieno sana intersektionaalisuus, niin sehän siinä on se avainkysymys...

Esimerkiksi keski-ikäinen heteronainen verrattuna muslimityttöön näkee sen tilanteen ai-van eri tavalla, että minkälaisia odotuksia ympäristöltä tulee hänelle. Elikkä just nimen-omaan tämäntyyppiset ajatukset, että miten meidän pitäis nähdä se lapsi. Mitä hän ha-luaa olla? (Setlementtiliitto)

Myös Honkasalo ja Salo (2015) ovat todenneet, ettei nuorten moninaisuuden sekä erojen pääl-lekkäisyksien huomiointia voida kuitata enää teennäisellä vähemmistöpuheella.

Kalliolan Nuoret näkisi peruskoulun mallien ja rakenteiden uudelleenmäärittelyllä päästävän siihen, että opettajat ja koulut voivat tarkastella oman toiminnan vaikutuksia.

Niin jos mä ihan sitä koulua mietin, et siellä ois myös niinku sellasii käytäntöjä ja raken-teita, jotka mahdollistas sen, että sitä koulun vaikutusta ja erityisesti opettajien oman toiminnan vaikutuksia tässä suhteessa tarkasteltais. Et missä määrin kunkin opettajan

toiminta on vaikkapa sukupuolten tasa-arvoa edistävää ja missä määrin koulun yhteis-käytännöt tai koulun kulttuuri edistävät sitä. (Kalliolan Nuoret)

Seta nosti esiin huolensa koulun arvokasvatuksesta ja sen velvoittavuudesta. Seta nimesi kodista tulevan arvokasvatuksen tai uskonnollisen vakaumuksen määrittelevän koulunkäyntiä huolestut-tavissa määrin. Edustaja myös kyseenalaisti oppilaan perheen oikeutta taivuttaa tai kiertää tasa-arvolakia ja perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Huoli ulottui myös siihen, kuinka opettajat ja rehtorit antavat periksi liittyen koulun arvopohjakysymyksiin. Haastattelussa puhe oli yksittäis-tapauksista, mutta niiden esimerkillisyys ruokkii Setan mukaan ilmiötä, jonka ei pitäisi käytän-nössä olla mahdollista Suomen peruskoulussa. Seta korosti lapsien oikeutta tietoon sukupuolen moninaisuudesta. Esimerkeillään sekä homoseksuaali-sanan määrittelyn että seksuaalikasvatuk-seen osallistumisen kieltämisellä Seta osoitti kodin ylläpitävän ja luovan tabuja.

Ni se meitä huolettaa just että kun meillä on tosi hyvä tasa-arvolaki, tosi hyvä ops mutta jos sitten opettajat taipuu sellasten vanhempien ja oppilaiden edessä, jotka sanoo et he ei halua esim kuulla sukupuolen moninaisuudesta, niin se on huolestuttavaa... Tavallaan koska nää meidän teemat ja yhdevertaisuus, tasa-arvo on niin vahvasti siellä opsin arvo-pohjassa, että sitten voi niiku yksittäisen oppilaan perheen arvopohja yhtäkkii keikauttaa nää ympäri. Eli meiltä on esim. kouluvierailuja on sovittu ja sit ku on jotkut vanhemmat saaneet kuulla et Setasta tulee vierailu, he ovat ottaneet rehtoriin yhteyttä, keskustelleet ja sen jälkeen se vierailu perutaan. Eli tää on niiku huolestuttava ilmiö. (Seta)

Myös Rokka (2011, 111–114) tarkastelee tutkimuksessaan opetussuunnitelmien arvopohjien muutoksia, niihin liittyvää vallankäyttöä sekä pohtii koulun henkilökunnan roolia niiden toteut-tajana ja toteaakin oppilaan saattavan kohdata ristiriitaisuutta esimerkiksi kodin ja koulun välis-ten arvojen kohdalla.