Opettajankoulutuslaitos ja opettajien täydennyskoulutus

Kaikissa haastatteluissa nousi esiin kouluttaminen, niin opettajankoulutuslaitoksessa, täydennys-koulutuksessa kuin esimieskoulutuksen puitteissa. Yleinen näkemys oli, että edistysaskel tai merkittävyyden lisääminen opettajankoulutuslaitoksissa vaikuttaisi positiivisesti koko sukupuol-ten tasa-arvon toteuttamiseen. Suomalaisilla opettajilla nähtiin olevan paljon vaikutusvaltaa opetuksen toteuttamiseen opetussuunnitelman ja koulun antamien raamien sisällä.

Monien edustajien puheista ilmeni, ettei täydennyskoulutusten katsottu yksinään riittävän, sillä ne tavoittavat vain rajatun määrän opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa. Toiseksi keskeiseksi ongelmaksi työelämässä jo olevien opettajien kouluttamisessa nähtiin se, ettei koulutuksen an-tama tieto leviä työyhteisöissä toivotulla tavalla, vaan jää pitkälti vain koulutuksessa käyneelle henkilölle. Opettajankoulutuslaitoksen opetussuunnitelman sisältöjen muutoksilla nähtiin olevan

laajempi vaikutus kuin täydennyskoulutuksen järjestämisellä. Suunnitelman velvoite takaisi myös samanlaiset valmiudet tasa-arvon edistämiseen.

Aina käydään täydennyskoulutuksissa, mut se jää sille ihmiselle itelle. Et miten voi-tais saada laajempaa. Toinen ois et miksei opettajankoulutuksessa vois tuoda sitä elementtiä vahvemmin sinne teidän koulutuksen sisältöihin. (Setlementtiliitto)

Ihmisoikeusliitto painotti opettajien koulutuksen tärkeyttä koskien yhdenvertaisuutta ja syrjinnän kieltoa. Edustaja mainitsi sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liitty-vien kysymysten kuuluvan syrjintäperusteisiin ja syrjinnän olevan kaikilla perusteilla kiellettyä.

Ihmisoikeusliitto piti tärkeänä koulutuksia, joissa opettajat saisivat keinoja syrjintään ja häirin-tään puuttumiseen sekä niiden oikeuksien avaamisen, mitä puolustetaan vastustaessa esimerkiksi sanallista solvausta. Ihmisoikeusliitto näki opettajien kouluttamisen yhdenvertaisuusasioissa sekä ihmisoikeussisällöissä olevan suuressa osassa sallivan ilmapiirin luomisessa sekä taistelussa syr-jintää vastaa peruskoulussa.

Nii nää on nyt niitä asioita, joita me pyritään omassa toiminnassamme painotta-maan, jotta opettajalla olis mahdollisimman hyvin resursseja sekä itse kohdata suku-puolten ja seksuaalisuuden moninaisuutta että sitten tukea nuoria, lapsia ja luoda tämmönen ilmapiiri, jossa koko kirjo on yhtä lailla sallittu ja ketään ei sen takia syr-jitä tai häiritä. (Ihmisoikeusliitto)

Kalliolan Nuoret puolestaan painotti koulua koskevien arvojen määrittelyn opettamista opetta-jankoulutuksen sisällöissä sekä arvon määrittelyn ja niiden käytännön toteutuksen selkeää esit-telyä oppilaille. Toimija näki tärkeänä lisänä opettajankoulutuslaitoksissa tulevan opettajan oman ja sitä kautta myös ammatillisen kasvun ja sen tarkastelun tukemisen. Kalliolan Nuoret sisällyt-täisikin enemmän reflektiivisyyttä, itsetuntemusta ja sukupuolisensitiivistä tietoutta sekä suku-puolitietoutta opettajankoulutuslaitoksien opetussuunnitelmiin tasa-arvotyön edistämisen hel-pottamiseksi peruskoulussa.

Ensinnäkin määritettäis ne arvot selkeesti ja se, mitä se käytännössä tarkoittaa. Et jos me sanotaan, et tasa-arvo on yks meidän arvo, niin miten se niinku näyttäytyy tai miten se määrittää sitä koulun toimintaa... Ja sitten tietysti pitäis olla opettajan omaan kasvuun ja

itsetuntemukseen liittyviä sisältöjä ja sitten lisäks myös tämmösestä reflektiivisestä am-matillisesta toiminnasta. (Kalliolan Nuoret)

Koululiikunta herätti yksittäisenä aiheena suurta huolta vastaajien joukossa ja siihen liittyviin käytänteisiin kaivattiin yhteistä linjaa opettajankoulutuslaitokselta. Liikunnan oppiaineen suku-puolten tasa-arvon edistämiseen liittyvissä kysymyksissä nähtiin selkeimpänä yksittäisenä ratkai-suna niiden asettaminen opettajankoulutuslaitoksen sisältöihin sekä opetussuunnitelmaan.

Tiedon lisääminen sukupuolen moninaisuudesta

Seta kertoi käyvänsä vuosittain Turun yliopiston opettajainkoulutuslaitoksella kouluttamassa opettajaopiskelijoita yhteistyössä globaalinkasvatusverkoston kanssa. Setan osuuden koulutuk-sesta eli noin neljän tunnin sukupuoleen liittyvän workshoptyöskentelyn arvioitiin tavoittavan parhaimmillaan noin 50 opiskelijaa vuosittain. Setalla ei ollut varmaa tietoa muiden yliopistojen käytännöistä, mutta näki Turun tilanteen olevan parempi kuin muilla yliopistoilla, sillä Turku järjestää vuosittain sukupuoleen liittyvän kurssin.

Eli se (tehtävä lisätä tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta) on siellä op-sissa, mutta jos opettajille ei kerrota et mitä on sukupuolen moninaisuus ni miten he voi sitä toteuttaa? Eli he eivät edes tiedä mitä on sukupuolen moninaisuus, saatika sitten mitkä olisivat jotenki pedagogisesti hyvät keinot lisätä sitä tietoa ja ymmärrystä, ni miten opettajat voi sitä toteuttaa? (Seta)

Tiedon puute sukupuolen moninaisuudesta opettajien keskuudessa huolestutti Setaa. Näin ollen tiedon lisääminen peruskoulussa ja mahdollisuudet sukupuolen moninaisuuden toteuttamisesta nähtiin vähäisinä. Seta näki, että opetussuunnitelman tehtävää ei voida toteuttaa, mikäli aihee-seen liittyvää tietoisuutta ja pedagogisia keinoja sen toteutukaihee-seen ei lisätä opettajien koulutuk-sessa. Myös Kalliolan Nuoret ja Setlementtiliitto katsoivat peruskoulun opettajien taitojen koh-data erilaiset sukupuolet ja seksuaalisuudet sekä niiden suuntautumiset vaihtelevan melko paljon ja aiheuttavan näin eriarvoisuutta koulujen välillä. Tämänkin vuoksi tiedon lisääminen sukupuo-len moninaisuudesta olisi perusteltua. Myös nykyisen perusopetuksen opetussuunnitelman

pe-rusteiden tehtävä ja yleiset tavoitteet -osion alla on maininta siitä, kuinka opetuksen tulisi lisätä tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta (Opetushallitus 2014, 18).

Kenelle koulutus yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta kuuluu?

Ihmisoikeusliitto katsoo opettajien kouluttamisen järjestämisen olevan ennen kaikkea opettajan-koulutuslaitoksen ja täydennyskoulutuksen osalta myös peruskoulun opetuksen järjestäjien oma tehtävä. Sitä, että kolmannen sektorin toimija ottaisi vastuun koulutuksesta, ei koettu kestävänä ratkaisuna. Ihmisoikeusliitto oli erityisen huolissaan ihmisoikeuksien vähäisistä sisällöistä osana opettajankoulutusta, eikä myöskään jo työssä olevien opettajien asema näyttäytynyt heidän nä-kökulmastaan positiivisena. Ihmisoikeusliitto pyrkiikin vaikuttamistyöllään siihen, että resursseja opettajien tukemiseen löytyisi hallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suunnalta. Hallituk-sen katsottiin pysyvän toimettomana yliopistojen autonomian varjolla. Edellä mainitussa ja yli-opistojen omassa aktiivisuudessa opetuksen sisältöjen muutoksissa Ihmisoikeusliitto näki paran-nettavaa.

Suoraan OKL:ään, sinne se (opettajien ihmisoikeuskoulutus) pitäis saada ja siitähän hallitus on ottanu semmosen täysin kädettömän roolin et aina vetoaa yliopistojen au-tonomiaan, siitä että niillä on, yliopistoilla on autonomia päättää siitä että mitä siellä on nää sisällöt. Mut kylhän siinä opetusministeriöllä plus kulttuuriministeriöllä ois valmiuk-sia käytettävissä siihen, että sinne OKL:iin nää sisällöt ihan aidosti tulis, ihmisoikeussi-sällöt sinne opettajankoulutukseen vahvemmin mukaan. (Ihmisoikeusliitto)

Myös Seta nosti esiin yliopistojen itsenäisyyden opetuksen tuottajina ja näin ollen niiden olevan oikeutettuja valitsemaan opetuksiensa sisällöt. Turun yliopistossa opettajankoulutuslaitoksella on Setan mukaan yksi sukupuolta käsittelevä kurssi, jonka toteutukseen he ovat osallistuneet. Suku-puoleen ja sen moninaisuuteen liittyvän kouluttamisen katsottiin kuitenkin olevan ensisijaisesti yliopistojen tehtävä kansalaisjärjestöjen organisoimien täydennyskoulutusten sijaan.

Eli me hirveen paljon koulutetaan tästä aiheesta (sukupuolesta), mut eihän sen tulis olla kansalaisjärjestön tehtävä, vaan se tulis olla siellä OKL:ssä sisällä. (Seta)

Oppilaiden osallistaminen

Sukupuolen tasa-arvon kehittämistyössä tärkeäksi nähtiin nuorten osallisuuden lisääminen. Kal-liolan Nuoret nimesi nuoret eräänlaisiksi asiantuntijoiksi kouluyhteisössä, kun puhuttiin suku-puolen tasa-arvon edistämisestä. Koulumaailman tasa-arvo ja sen toteutuminen koskee nimen-omaan nuoria ja heidän potentiaalinsa tulisi hyödyntää. Kalliolan Nuoret esittikin, että nuorten kuuleminen myös arvokeskustelussa tulisi huomioida opettajankoulutuslaitoksen sisällöissä.

Lisäksi Setlementtiliitto toi esiin oppilaiden tunteiden ja mielipiteiden kuuntelun osana opetuk-sen järjestämistä ja tasa-arvon edistämistyötä. Järjestötoiminnan puolelta tuttuja isosisarusmal-leja ja pilottiryhmiä voitaisiin soveltaa myös kouluissa oppilaiden äänten esiintuomiseksi. Setle-menttiliitto näki, että pilottiryhmien avulla oppilaat näkemykset opetuksen sisällöistä ja toimin-tatavoista tulisivat aiempaan paremmin näkyville. Tämä antaisi eväitä opettajille opetussuunni-telman tarkasteluun laaja-alaisemmasta näkökulmasta. Oppilaiden osallistamisen keinoja tulisi sisällyttää jo opettajankoulutuslaitokseen, ja yhtä lailla täydennys- ja jatkokoulutusten tulisi tar-jota väyliä hyödyntää oppilaiden asiantuntijuutta ja kiinnostuneisuutta opetuksen suunnittelussa.

Mut ehkä mä aattelen, et siinä ois nimenomaan avaimena se, että pyrittäis kuule-maan niitä lapsia enemmän. Et kyl mä ajattelisin, että se osallistaminen vahvemmin, että ehkä se just siinä. (Setlementtiitto)

Kalliolan Nuoret huomautti vaativansa opettajankoulutukselta paljon, etenkin arvokasvatuksen ja arvojen huomioinnin kohdalla, muttei asettanut liiaksi paineita opettajille. Edustaja toivoi, ettei mielikuvia opettajista rakennettaisi täysin yliluonnollisiksi ja heidän inhimillisyytensä muistet-taisi, vaikka kasvatustehtävä onkin laaja ja vastuullinen.

… vaikka mää tässä paljon esitin toiveita opettajakoulutukseen, niin ei oo kuitenkaan ollenkaan hyvä, et se aatellaan, et opettajista pitäis tehdä superihmisiä, et ne osais ja ratkasis kaiken... (Kalliolan Nuoret)

Myös Rajakaltion (2014; 2017) mukaan opettajiin kohdistuva paine on varsin suuri, kun muun muassa oppilaitosten toimintakulttuuri on muutoksessa; opetustyössä on kasvatustehtävän ohella myös muita vastuualueita.