Osatutkimus Artikkelin otsikko Työnjako ILukkarinen & Rytteri
(2018)
Tiede & edistys
Puun poliittiset aineellisuudet – Metsien muuttuvat roolit energiapolitiikassa
Alkuperäinen idea: JL, TR Aineiston keruu: TR, JL Analyysi: JL, TR
Kirjoittaminen: JL, TR IILukkarinen (2015)
Terra
Maatila energiajärjestelmän muutoksessa – hajautetun energiantuotannon tulevai-suuksien rakentamisesta IIILukkarinen (2017)
Alue ja ympäristö
Scalar politics of sustainabi-lity: Bioenergy sustainability criteria and the rescaling of environmental governance in Europe
IVRytteri & Lukkarinen (2017)
Terra
Skaalan käsite
maantieteelli-sessä tutkimuksessa Alkuperäinen idea: TR, JL Kirjoittaminen: TR, JL (erityisesti poliittiset mit-takaavat)
Toinen, energiaomavaraisuutta tavoittelevalla maatilalla Nurmeksessa toteu-tettu tapaustutkimus, on osatutkimuksista vanhin. Jäsennän tilannetta, jos-sa maatilalle on juuri asennettu uusi puun kaasutusteknologiaa hyödyntävä sähkön- ja lämmöntuotantolaitos, jonka käyttöönottoon ja toimintaan on liit-tynyt lukuisia haasteita. Hyödynnän artikkelissa verkostojen ja sosioteknisten järjestelmien näkökulmaa hahmotellessani taloudellisen tuen, sähköverkon operoinnin, energiapuun jalostuksen ja teknologiakehityksen verkostoja, jot-ka kohtaavat maatilalla. Tapaus tuo näkökulmia keskusteluun energiamur-rosten tilallisuudesta keskustelemalla kuinka hajautettuun energiantuotan-toon liittyvät ratkaisut ajautuvat ristiriitaan keskitetyn energiajärjestelmän toimintaperiaatteiden kanssa. Yhtäältä tutkimus paljastaa toimijuuden, joka on sitoutunut vallitseviin järjestelmiin ja verkostoihin, jotka määrittävät ja tuottavat energiamurroksen tilaa. Toisaalta se valottaa kokeilijoiden teke-mää työtä näiden esteiden purkamisessa ja toisistaan näennäisesti erillisten verkostojen yhteensovittamisessa. ja järjestelmien käytäntöjen tuottamien esteiden ratkaisemisessa. Kokeiluiden paikantuvalla työllä vaihtoehtois-ten energiatulevaisuuksien aineellisuutta tehdään näkyväksi ja koettavasti.
Toisen artikkelin julkaisi Suomen Maantieteellisen Seuran (SMS) suomen-kielinen vertaisarvioitu sarjajulkaisu Terra, joka on pitkään ollut kotimaisen maantieteellisen keskustelun tärkein kanava. Osatutkimuksen julkaisukana-vaksi lehti sopii varsinkin sen aiempien toimijaverkkoteoreettisten julkaisujen ja keskusteluiden sekä aluetieteellisesti kiinnostuneen lukijakunnan ansiosta.
Kolmannen osatutkimuksen olen kirjoittanut englanniksi ja käsittelen siinä Euroopan unionin määrittelykamppailuja kiinteiden energiabiomassojen kes-tävyyskriteeristön toimeenpanosta. Analyysissani lähtökohtana on vuonna 2009 säädetty EU:n uusiutuvan energian direktiivi, jonka välilliset vaikutukset metsäekologiaan, maaperän ja puuston hiilivarastoihin, puun markkinoihin ja metsienhoidon käytäntöihin synnyttivät kriittisen keskustelun vyöryn. Kritee-ristöä pidettiin laajasti tärkeänä keinona taloudellisen, sosiaalisen ja ekologi-sen kestävyyden takaamiselle, mutta kriteerien täsmällisestä sisällöstä vallitsi EU:ssa runsaasti keskenään ristiriitaisia näkemyksiä. Analysoin artikkelissa tapoja, joilla energiapuusta tehdään luonnonvarahallinnan kohde kiinnittä-mällä se keskenään erilaisiin määritelmiin, tiedontuotannon näkökulmiin ja toimijaverkostoihin. Siten kestävyyskriteerit eivät ole neutraali ympäristöpo-liittisen arvioinnin työkalu, vaan keskeinen tiedonpoliittinen käytäntö, joka sitoo monia yhteiskunnan järjestelmiä yhteen. Esitänkin, että kestävyyskri-teereistä käytyä keskustelua on mielekästä tulkita lainsäädännön, tilan ja ajan mittakaavojen tuotannon näkökulmasta ja siten osana meneillään olevaa ympäristöpolitiikan uudelleenskaalaamisen prosessia. Tutkimus julkaistiin Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran (AYS) kustantaman poikkitieteellisen ja vertaisarvioidun Alue ja ympäristö -lehden bioenergiahallintaa käsitteleväs-sä teemanumerossa, jonka toimittivat Moritz Albrecht ja Jarmo Kortelainen.
Pidin kansainvälistä teemanumeroa hyvänä kanavana julkaisun sitomiselle osaksi laajempaa ylikansallista keskustelua energiapolitiikassa tapahtuvista tilallisista muutoksista ja luonnonvarojen hallinnan kestävyydestä. Lisäksi jul-kaisulla on laaja yhteiskuntatieteellisen ympäristöntutkimuksen lukijakunta, jolle toivon artikkelin tarjonneen hyödyllisiä huomioita.
Viimeinen väitöskirjan osaksi sisällyttämäni osatutkimus on Teijo Rytterin pääkirjoittama teoriakatsaus, jonka kirjoittamiseen osallistuin aktiivisesti.
Pureudumme siinä mittakaavan käsitteeseen maantieteiden kirjallisuudes-sa. Pyrimme katsauksessa jäsentämään erilaisia käsitteen käyttötapoja ja
tarjoamaan näkökulmia erilaisten määritelmäperinteiden tulkinnalle. Väi-töskirjan kokonaisuudessa katsaus täydentää käsitteellisiä lukuja sekä tar-joamaa aineksia käsitteelliselle yhteenvedolle. Myöskin viimeinen artikkelin alustana toimi SMS:n julkaisu Terra, joka on uskoakseni ainoa mielekäs jul-kaisukanava kyseiselle artikkelille.
Valitut julkaisukanavat ovat tarjonneet osatutkimuksille kattavan kriit-tisen arvion ja auttaneet jalostamaan tuloksia erilaisille yleisöille sopivaan muotoon. Varsinkin toisessa ja kolmannessa osatutkimuksessa on kuitenkin oman arvioni mukaan niin empiirisiä kuin käsitteellisiäkin ansioita, joita olisi ollut mahdollista kehittää pidemmälle kansainvälisiin sarjajulkaisuihin sopi-vaan muotoon. Väitöskirjan johdanto-osuudessa olen rakentanut neljästä artikkelista kokonaisuutta, jossa yhdistyy hallinnan historiallisia kehityskul-kuja, tilallisia instituutioita ja ohjauskeinoja, alueellista ohjausta ja käsitteel-listä ymmärrystä koskevat näkökulmat. Artikkeleita yhdistävät käsitteelliset valinnat ja aihepiiri, mutta jokainen niistä muodostaa itsenäisen työn niin empirian kuin analyysien ja johtopäätöstenkin osalta.
1.4 Tutkimuksen menetelmällinen reflektio
Puuenergian mittakaavapolitiikat on laadullinen tutkimus. Tutkimuksen voi sijoittaa yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen integroivaan para-digmaan, jossa tutkimuksen kysymys, menetelmälliset valinnat ja aineisto-kokonaisuudet muodostuvat ongelmalähtöisesti pikemmin kuin tietyn me-netelmärajauksen tai tutkimusparadigman pohjalta (Massa, 2014, s. 21–25).
Yhteiskunnallisesti kyse on tarpeesta tuottaa tietoa tieteenalaperinteiden tarjoamia näkökulmia laaja-alaisemmin ja poliittisesti kyse on ympäristöön liittyvien kysymysten korostuneesta ajankohtaisuudesta (esim. Haila & Läh-de, 2003). Tutkijan tarjoama näkökulma on kuitenkin aina osittainen ja sen rakentamisessa käytössä olevilla aineistoilla, menetelmällisillä ratkaisuilla ja käytetyillä tulkintakehyksillä on ratkaiseva asema (Cresswell, 2013; Visser &
Jones, 2010).
Olen koostanut kuvauksen osatutkimusten keskeisistä aineistokokonai-suuksista sekä tiedon hankintaan ja analysointiin käytetyistä menetelmistä
taulukkoon 2. Tutkimuksen ytimessä ovat olleet moninaiset kirjalliset aineis-tot esimerkiksi puun energiakäyttöön liittyvistä teknisistä ja tieteellisistä mää-ritelmistä, poliittisesta keskustelusta ja lainsäädäntötyössä, mikä korostuu varsinkin osatutkimuksissa I ja II. Kirjalliset aineistot tarjoavat näkökulman historiallisiin kehityskulkuihin sekä auttavat jäsentämään ilmiöön liittyviä aineellisuuden määritelmiä. Lisäksi olen hyödyntänyt puolistrukturoituja teemahaastatteluja, jotka muodostavat osatutkimuksen III keskeisen aineis-tokokonaisuuden. Muissa osatutkimuksissa olen hyödyntänyt asiantuntija-haastatteluja taustoittavassa ja jäsentävässä roolissa, mikä on vaikuttanut myös aineistojen tulkintaan. Läpi tutkimuksen olen myös osallistunut moni-naisiin seminaareihin ja tapahtumiin, jotka ovat koostaneet aikalaisdiagnos-tista ymmärrystä (ks. Noro, 2000) puun energiakäytön yhteiskunnallisesta jäsennyksestä, vaikkakaan eivät ole olleet tutkimuksen primääriaineistoa.
Taulukko 2. Osatutkimusten aineistot ja menetelmät