Huoli fyysisen muotilehden tulevaisuudesta mietityttää kaikkia haastateltavia, sillä muu-tos median kulutustottumuksissa on nähtävissä niin omassa kuin tuttavienkin käyttäyty-misessä. Fyysisen lehden täyttämää aukkoa mediakentässä olisi haastavaa ja surullista yrittää täyttää. Muotilehti representoituu epävarmana tulevaisuudessa. Tunnuspiirteitä tälle epävarmuudelle ovat fyysisyys ja sen asettamat rajoitteet lehdelle, huoli muotilehden tulevaisuudesta, mediankulutuksen muutos ja lukijan toimiminen teknologian ja median kehityksen ehdoilla muotimedian seuraamisessa.
Haastateltaville esitettiin skenaario, jossa fyysisiä muotilehtiä ei enää olisi, vaan lehden sisältö olisi siirtynyt digitaaliseen muotoon. Kaikki kertoivat, että seuraisivat muotia ja mediaa edelleen, sillä ehdolla, että sisällön laatu pysyisi samana. Silti lehtien kehityksen suuntaa pidetään melko vääjäämättömänä. Lukijoiden mielestä yleisesti ottaen muotileh-tien kentällä muutamat suuret julkaisut tulevat säilymään myös fyysisessä muodossa, mutta muuten ymmärretään omassa ja muiden käyttäytymisessä nähty median kulutustot-tumusten muutos. Lukijoiden mielestä on tosiasia, että kaikki julkaisijat eivät voi jatkaa fyysisen lehden tuottamista, eikä se olisi järkevääkään, jos lehdille ei löydy ostajia tai lehden lukijoita kiinnostavia mainostajia. Oman median kulutuksen ei nähdä juuri muut-tuvan lähitulevaisuudessa.
Muutos kuitenkin huolettaa. Muotilehden asema mediakentässä nähdään sen ammattimai-suuden ja aikakauden tallentajana toimimisen kautta. Lehden vahvuuksiksi sosiaaliseen ja digitaaliseen mediaan verrattuna lukijat kokevat paremman visuaalisen tason ja suurem-mat kuvat, mutta myös eksklusiivisemman ja amsuurem-mattimaisemman sisällön. Jos lehteä ei lue, ei voi saada sisäpiiritietoa muotialalta. Lehtien lukemisen ja ostamisen väheneminen ei johdu arvostuksen puutteesta. Päinvastoin, arvostus on jopa lisääntynyt.
”Toivottavasti edelleen ihmiset lukee lehtiä. -- Mä haluisin et tommoset niinku printtimedia ja muotilehdet jollain tasolla oikeesti pitää pintansa, koska siis mua pelottaa tavallaan et jos niit ei oo, ni sit on vaan ne vaikuttajat ja Instagram. -- Ni sit se menee -- sekamelskaks, et sit sit kukaan ei enää tiedä mikä on oikeesti se juttu.”
Anni (H1, 18.)
Sosiaalisen ja digitaalisen median tarjoamat mahdollisuudet perinteiselle medialle koe-taan kiinnostavina. Lukijat toimivat teknologian ja median kehityksen ehdoilla, he siirty-vät mediakanavasta toiseen niiden kehittymisen mukaan. Esimerkiksi useat haastateltavat kertoivat, että eivät enää lue blogeja aktiivisesti, toisin kuin joitakin vuosia sitten. Lähes kaikki seurattu sisältö on nyt siirtynyt Instagramiin. Blogeja ei enää juuri lueta, koska on kehittynyt toimivampi ja nopeampi kanava, jonka käyttäjäksi on tullut tarpeeksi suuri joukko ihmisiä. Blogeihin, jotka joitakin vuosia sitten 2010-luvun alussa olivat muotime-dian uusin muoto, ei enää käytännössä mennä kuin Instagramin kautta. Blogeja kirjoitta-vien ihmisten ammattinimikekin on muuttunut: bloggaajan sijasta puhutaan nyt vaikutta-jasta.
Muotimedia on ennenkin osannut hyödyntää muuttuvia media-alustoja ja uusia formaat-teja. Muotiaiheet ovat näkyneet television tosi-tv-sarjoissa, kuten Muodin huipulle -kil-pailussa, jossa vaatesuunnittelijat kisaavat keskenään parhaista tuotoksista, tai Huippu-malli haussa -ohjelman versioissa, joissa Huippu-mallikokelaat pyrkivät muotialalle. Kun älypu-helimet yleistyivät, muotimedian seuraaminen muutti muotoaan sosiaaliseen mediaan.
Tätä muokkautuvuutta lukijat odottavat nytkin, mutta muutoksen pitäisi olla nopeampaa.
Varsinkaan suomalaisten muotilehtien ei koeta olleen kiinnostavia sosiaalisessa mediassa.
Pääasiassa syy on päällekkäisessä sisällössä suhteessa fyysiseen lehteen.
Ideaalitilanteessa muotimedia osaisi hyödyntää digitaalisia alustoja ja fyysistä lehteä ko-konaisuutena. Lukijat toivovat muotilehden sosiaaliselta medialta ja internet-sivuilta uutta tietoa, joka on suunniteltu juuri tietylle kanavalle. Vogue-lehti mainitaan edelläkävijäksi tässä. Lehden internet-sivuilta löytyy tarkkaan suunniteltuja ja laadukkaasti toteutettuja videoita ja digitaalisia kokonaisuuksia. Sen koetaan elävän tässä ajassa ja tarjoavan sopi-vaa muotiaiheista sisältöä internetin kanaviin. Kuten Mimosa kysyy:
”Mut siis miks pitäis lukea vaan sitä lehteä?”
Mimosa, (H2, 19.)
Muotilehtiä haluttaisiin lukea yleisesti ottaen enemmän. Niiden lukemista tai ostamista ei ole tietoisesti lopetettu tai vähennetty, vaan se on tapahtunut elämäntilanteen muuttuessa, uusien median muotojen yleistyessä ja henkilökohtaisia investointeja punnitessa. Jos muodin seuraamisen näkee harrastukena tai vähintään puoliammattimaisena toimintana, siihen kulutetaan edelleenkin rahaa ja omaa aikaan hyvin mielellään. Jos taas lukija saa muotilehdestä pääasiassa iloa ja inspiraatiota, on hän melko satunnainen lukija, joka etsii inspiraationsa helpommin ja nopeammin sosiaalisesta mediasta. Ylipäätään kaikilla haas-tateltavilla sosiaalisessa mediassa vietetään melko paljon aikaa ja se koetaan jopa tärkeim-mäksi mediakanavaksi. Fyysisen lehden on haastava kilpailla sosiaalisen median paljou-den, helppoupaljou-den, nopeuden ja edullisuuden kanssa.
Fyysisyydessä on rajoitteiden lisäksi hyviäkin puolia. Se, mitä sosiaalisesta tai digitaali-sesta mediasta ei saa, on aistittavuus. Kaikki haastateltavat kertovat pitävänsä lehden fyy-sisyydestä: siitä, että sitä saa lehteillä rauhassa edestakaisin, siihen voi koskea, sen voi omistaa ja sen lukemiseen eivät vaikuta ulkoiset tekijät, kuten heikko internet-yhteys.
Myös lehden tuoksu mainitaan positiiviseksi ominaisuudeksi. Fyysinen lehti tuo pysyvyy-den ja säilyvyypysyvyy-den tunnetta. Se tallentaa ajan trendit ja kuvan luotettavasti, kun interne-tissä koetaan, että kaikki voi muuttua tai hävitä milloin vain. Muotilehti on järkähtämätön ja luotettava arkisto, johon voi palata kun itsestä siltä tuntuu.
Lehden identiteetti on lukijalle tärkeä piirre. Itselle läheinen lehti opitaan tuntemaan sen ilmeestä ja tyylistä. Lehden persoonallista otetta arvostetaan ja se antaa lukijalle syyn os-taa juuri tietty fyysinen lehti. Samaa sisältöä ei voi saada muualta. Myös mainokset näh-dään osaksi tätä identiteettiä. Toisin kuin sosiaalisessa mediassa tai muotilehden internet-sivuilla, lehdessä mainokset eivät ärsytä lukijaa, jos ne vain sopivat lehden identiteettiin ja visuaaliseen ilmeeseen. Ne luetaan melkein yhtä tarkasti kuin journalistinen sisältö ja muotikuvat. Kuitenkin lehden identiteettiin sopimaton mainos voi horjuttaa lukijan uskoa lehden ammattimaisuuteen. Lukijat ymmärtävät, että lehti saa tuloja mainoksista ja tarvit-see niitä toimiaktarvit-seen, mutta he eivät anna lehdelle anteeksi sen identiteetin riskeeraamista mainoksen vuoksi.
”Se niinku jotenki pilaa sitä kokemusta ku sit siinä tulee joku tosi tökerö mainos.
-- Ei mua kiinnosta jotku laatikot ollenkaa. -- Se oli niin tylsä ku mä näin sen ja olin sillee, et aa, jotenki ihan hirvee.”
Anni (H1, 26.)
Huoli muotilehtien tulevaisuudesta kiteytyy pelkoon ammattimaisen muotisisällön häviä-misestä. Muotilehti koetaan auktoriteetiksi, mutta myös ainutlaatuiseksi luovaksi koko-naisuudeksi, jonka jättämää aukkoa ei voi kuka vain korvata. Muotilehden tekijöiden am-mattitaito kiteytyy lukijoiden mielestä kauniiseen lopputulokseen, eli lehteen, joka inspi-roi visuaalisesti ja jonka sisältö on kiinnostavaa ja ajankohtaista. Muotilehti on rakas esine, johon liittyy tunteita, muistoja ja arvostusta.
”Se on vaan mun mielestä niinkö taiteen muoto tehdä, niinkö tuottaa joka kuukausi lehti, joka toimii, joka on kaunis, jossa on hyviä juttuja, siinä on hyvä niinkö ba-lanssi, aina jotain ajankohtaista ja osata nähä niiki pitkälle tulevaisuuteen mitä somettajan ei tarvii.
Ku somettaja voi nähdä et aa okei tää on trendikästä, ostan tän, teen tän ja se on viidessä minuutissa ulkona se juttu. Mut se et sie tiedät niinkö kuukausia etukä-teen. Se vaatii tosi paljon niinku ammattitaitoa ja silmää ja sitä mie arvostan. Ja
sen takia mun mielestä se taiteen laji tehdä muotilehteä, ni mie toivoisin et se ei häviä.”
Mimosa (H2, 21.)
Muotimedian seuraajat ovat huolissaan fyysisen muotilehden tulevaisuudesta, mutta heille on ennen kaikkea tärkeä seurata muotia. Jos fyysiset lehdet loppuisivat, se olisi lukijoiden mielestä surullista ja niiden paikkaa olisi vaikea korvata. Omien lukutottumusten ei juuri koeta muuttuvan tulevaisuudessa, paitsi mahdollisesti teknologian ja median kehityksen myötä. Lehden ansaintamalli ymmärretään, mutta se ei saa riskeerata lehden identiteettiä.
Lehti on arvostettu kokonaisuus ja muotialan ehdoton auktoriteetti.
Kaavio 8. Epävarman tulevaisuuden representaatiot.
8 PÄÄTÄNTÄ
Tutkimukseni tavoite oli selvittää, mitä fyysinen muotilehti merkitsee muotimedian seu-raajille. Muodostin löydökset neljän muotimedian seuraajan haastattelupuheesta aineisto-lähtöisen sisällönanalyysin avulla pelkistäen haastateltavien puheesta merkityksiä ja luo-kitellen niitä sisällön mukaan. Alakysymyksiä tutkimukselleni olivat, miten muotilehden merkitykset representoituvat haastateltavien puheessa, ja kuinka mediakentän muutos nä-kyy muotimedian seuraajien muotimedian kulutustottumuksissa.
Tutkimusaineistoni ja analyysini mukaan fyysisen muotilehden merkitys muotimedian ak-tiivisille seuraajille jakautuu neljään merkityskokonaisuuteen. Neljä merkitystä koostuvat jokainen eri representaatioista, ja representaatiot rakentuvat niitä määrittävistä tunnuspiir-teistä. Huomionarvoista on, että representaatioiden rakentuminen ei ole yksiselitteistä, vaan ne rakentuvat tunnuspiirteiden verkostosta. Kontekstista riippuen samat tunnuspiir-teet saattavat määrittää eri representaatiota. Fyysisyyteen liittyviä tunnuspiirteitä on esi-merkiksi sekä yksipuoleisuuden että epävarman tulevaisuuden representaatioille.
Ensimmäiseksi muotilehti merkitsee kaikille haastatelluille ensisijaisesti inspiraation läh-dettä. Inspiraation lähteen merkitys on kuitenkin kaksiosainen. Muotilehti merkitsee luki-joilleen luotettavaa mutta yksipuolista tapaa hankkia muoti-inspiraatiota. Tämä merkitys rakentuu inspiraation lähteen, luotettavuuden ja yksipuoleisuuden representaatioista.
Inspiraation lähteen representaation tunnuspiirteistä merkittävin on visuaalisuuden tär-keys. Lehden kansi, kuvat ja visuaalinen ilme eli taitto inspiroivat lukijaa paitsi pukeutu-misessa, myös sisustuksessa ja tuovat iloa sekä inspiraatiota arkiseen elämään. Luotetta-vuuden representaation tunnuspiirre on erityisesti muotilehden koettu auktoriteettiasema muotialalla. Auktoriteetti muodostuu lehden tekijöiden ammattitaidon arvostamisesta ja muotilehdestä ajan kuvan tallentajana. Nopean, digitaalisen mediakulttuurin aikana print-tilehti toimii lukijoille elävänä arkistona, jota tekevät ammattilaiset kokoavat valtavasta tiedon ja trendien virrasta kaikkein olennaisimmat.
Yksipuoleisuuden representaatiossa kiteytyy muotilehden ahdinko. Ajankohtaisena pysy-minen on lukijoiden mielestä suurin haaste fyysiselle muotilehdelle. Yksipuoleisuuden representaation tärkeitä tunnuspiirteitä ovat hitaus, epäkäytännöllisyys, vaivalloisuus.
Digitalisaation medialle tuomat mahdollisuudet, kuten reaaliaikaisuus, liikkuva kuva ja valtava valinnanvara sisällössä ovat mullistaneet muodin seuraamisen. Instagram on ai-neistoni perusteella suosituin ja käytetyin kanava muodin seuraamiseen sen loputtoman valinnanvaran, ilmaisuuden ja nopeuden vuoksi. Digitalisaatio on tuonut median kulutus-prosessiin helppoutta ja vaivattomuutta, joka muotilehdeltä koetaan puuttuvan. Lehti pitää ostaa tai tilata, sen lukemiselle tehdä aikaa, se pitää säilyttää ja aikanaan hävittää. Se on paitsi vaivalloista, myös vanhanaikaista.
Toiseksi muotilehti merkitsee arvokasta esinettä. Esineen arvokkuuden merkitys rakentuu investoinnin representaatiosta, minkä tärkeä määrittävä tunnuspiirre on riski lehden sisäl-löstä. Lukija punnitsee ennen ostopäätöstä, onko asetetun hinnan maksaminen saadun si-sällön arvoista. Itselle vieraan lehden ostaminen on erityinen riski. Toinen kiinnostava investoinnin representaation tunnuspiirre on lukijoiden kulutuskriittisyys: osa lukijoista perustelee lehden ostamatta jättämistä kulutuskriittisellä asenteellaan. He eivät halua ku-luttaa rahaa tai luonnonvaroja sellaisen sisällön ostamiseen, mitä voisi saada myös sosi-aalisesta mediasta ilmaiseksi, nopeasti ja ilman fyysistä tuitetta. Muotilehden lukijat ovat siis tiedostavia kuluttajia, jotka puntaroivat yksityisiä ja yhteiskunnallisia vastuullisuuste-kijöitä kulutuspäätöksissään ja ymmärtävät päätöstensä seuraukset. Tämä löydös osoittaa ristiriidan yleiseen kuvaan muoti- ja naistenlehtien lukijoista huolettomina shoppailijoina ja yltiökuluttajina.
Arvokkaan esineen merkityksen toinen muodostaja on esineen representaatio. Esineen representaation tärkeä tunnuspiirre on lehden usea käyttötarkoitus. Kun lehti on luettu, sen tarkoitus muuttuu. Arvostetusta muotilehdestä tulee sisustuselementti tai kirjaan verrat-tava esine, johon palataan myöhemmin. Lehteä säilytetään lukemisen jälkeen, koska sitä arvostetaan ja siihen on aiemmin investoitu. Muotilehti ei ole lukijalleen vain hetken ilo, vaan ennemminkin pitkäaikainen sijoitus. Huomattavaa on, että lehden visuaalisuudella on suuri merkitys sen arvoon tavarana. Kaunis lehti ostetaan helpommin, sitä säilytetään kauemmin ja sillä on näkyvämpi paikka lukijan kotona.
Kolmanneksi muotilehti merkitsee muotialan tiedonlähdettä ammatillisiin ja yksityisiin tarkoituksiin, eli sekä työhön että vapaa-aikaan. Tiedonlähteen merkitys rakentuu harras-tuksen ja ammatillisen työkalun representaatioista. Harrasharras-tuksen representaation tärkeim-piä tunnuspiirteitä on henkilökohtainen kiinnostus muotialaan. Muodin seuraaminen
tapahtuu vapaa-ajalla täysin omasta kiinnostuksesta ja se rahoitetaan itse – kuin mikä ta-hansa harrastus. Kiinnostus kauneuteen, pukeutumiseen ja muotialaan on alkanut nuorena, ja aktiivisesti muotia on alettu seurata yläaste- tai lukioiässä. Suosikkilehden identiteetti on lukijoille tärkeä, sillä sen parissa on kasvettu ja aloitettu muotiharrastus. Tärkeä tun-nuspiirre harrastuksen representaatiossa on myös lehden pitäminen ylellisyystuotteena, ei siis välttämättömänä. Tarvittaessa se on helppo karsia omasta kulutuksesta.
Ammattimaisen työkalun representaation merkittävä tunnuspiirre on muotialan seuraami-sen tarpeellisuus työssä. Kolme neljästä haastatellusta työskenteli jossakin tehtävässä muotialalla haastatteluhetkellä, ja kaikki olivat työskennelleet joskus alalla. Tärkeitä tun-nuspiirteitä ovat myös muotilehden näkeminen ammattimaisena, luotettavana ja laaduk-kaana kanavana saada erikoistietoa muotialalta. Koska muotialan seuraaminen on luki-joille harrastus ja elämäntapa, heillä on tietoa alalta. Lukijat kaipaisivatkin auktoriteettina pitämältään muotilehdeltä syvällisempää muotisisältöä ja erikoistuneempaa journalistista sisältöä. Muotilehti nähdään ikään kuin muotialan erikoisaikakauslehtenä, jonka tulisi osittain olla suunnattu ammattilaisille. Esitin aluksi ajatuspohjana tutkimukselleni Joke Hermesin (1995) väitteen, että naistenlehtien lukijoita ei arvosteta, ja jatkoin ajatusta sillä, että lukijoiden pitää perustella lehtien lukemista turhanpäiväisenä ajanvietteenä. Tutki-mustulokseni osoittavat, että lukijat itse eivät koe olevansa aliarvostettuja, ja he kohtelevat muotilehteä alan erikoisjulkaisuna, kuin ammattilehtenä.
Neljänneksi muotilehti merkitsee palaa unelmasta. Se on portti maailmaan, johon ei muu-ten olisi pääsyä ja matka oman todellisuuden ulkopuolelle. Unelman palan merkitys ra-kentuu eskapismin ja luksuksen representaatioista, mutta lisäksi muotilehden tulevaisuu-den epävarmuutulevaisuu-den representaatiosta. Eskapismin representaation tärkein tunnuspiirre on lehden lukemisen tarjoama pääsy lehden edustamaan kauniiseen maailmaan. Toinen es-kapismin representaatiota määrittävä tunnuspiirre on lehtiin liittyvät henkilökohtaiset muistot ja tunteet. Lehti liitetään mielessä muotialan ylelliseen maailmaan ja erityisiin muistoihin, esimerkiksi matkaan, josta on ostanut tietyn lehden. Luksuksen representaa-tion tunnuspiirteet liittyvät vahvasti muotilehden lukutilanteeseen, joka on erityinen ja yk-sityinen. Lehden lukemista pidetään rentouttavana ajanvietteenä, kuin arjen luksuksena.
Epävarman tulevaisuuden representaation tunnuspiirteitä ovat fyysisyyden lehdelle aset-tamat rajat, mutta myös fyysisyyden hyvät puolet, kuten aistittavuus ja sen luomat tunteita
herättävät kokemukset. Lehden tuoksu, sivujen tuntu, kuvien laatu ja mahdollisuus selailla lehteä sekä keskittyä pitkään johonkin kiinnostavaan sisältöön ovat lukijoiden mielestä korvaamattomia ominaisuuksia ja suuri syy lehden ostoon. Niitä tai lukuhetken erityi-syyttä ei digitaalisesta maailmasta saa. Lukijoiden arvostuksissa ja käytännön toimissa on tässä ristiriita. Vaikka lehden fyysisiä ominaisuuksia arvostetaan ja niistä nautitaan, suuri osa muodin seuraamisesta tapahtuu sosiaalisessa mediassa ja internetissä. Fyysisyys ra-joittaa median käyttöä tässä ajassa, kun lukijat ovat tottuneet sähköisyyden vaivattomuu-teen.
Huoli muotilehtien tulevaisuudesta, minkä kaikki haastateltavat jakavat, on epävarman tulevaisuuden representaation merkittävä tunnuspiirre. Muita tunnuspiirteitä ovat median-kulutuksen muutos ja se, että lukija toimii teknologian ja median kehityksen ehdoilla muo-timedian seuraamisessa. Lukijat ovat havainneet muutoksen omassa ja muiden medianku-lutuksessa, eikä sen koeta muuttuvan lähiaikoina. Fyysisten lehtien kulutus on pääasiassa haastateltavien keskuudessa vähentynyt. Vain yksi lukija kertoi ostavansa muotilehtiä säännöllisesti, eikä hänen muotimedian kulutustapansa ole juuri muuttunut vuosien var-rella. Ostamisen vähenemisen ymmärretään olevan printtilehdille kuolinisku. Koska luki-jat toimivat teknologian ja mediankentän kehityksen mukaan, he mukautuisivat tilantee-seen, jossa fyysisiä muotilehtiä ei enää olisi. Silloin he seuraisivat digitaalisia kanavia, mutta fyysisen lehden paikkaa olisi haastava, ellei mahdoton täyttää.
Kaavio 9. Analyysin perusteella muodostetut merkitykset koottuna.
Fyysinen muotilehti tuntuu olevan muutoksen kynnyksellä. Kansalliset rajat hälvenevät internetin myötä myös muotialalla ja sosiaalisen median suosio on kiistämätön. Printillä puolestaan ei mene yhtä hyvin. Erityisesti suomalainen muotilehti on ahtaalla, kun ulko-maalaiset lehdet koetaan usein laadukkaammiksi. Kun Suomen kaksi tunnettua kansain-välistä muotilehtibrändiä, ELLE ja Cosmopolitan, lopetetaan, leikkautuvat kuukausittaiset muotilehdet kahteen, Gloria- ja Trendi-lehtiin. Tutkimukseni tulosten perusteella voi esit-tää, että lukijat suhtautuvat arvostavasti ja nostalgisesti printtilehteen, mutta eivät tule muuttamaan mediankulutustapojaan.
Muotilehti joutuu tasapainoilemaan haastavassa tilanteessa. Sen lukijat arvostavat lehden omaa ääntä ja ammattimaista sisältöä, mutta kuluttavat silti suuren osan muotimediasta sähköisesti sosiaalisesta mediasta, ja valtaosin ilmaiseksi. Fyysinen lehti nähdään arvos-tettuna mediana, mutta samaan aikaan ylellisyystuotteena, josta voi luopua. Lehti saisi tuloa tilausten ja irtonumeromyynnin lisäksi mainoksista, mutta mainostajien valinnassa on oltava harkitsevainen. Lukijat eivät pidä lehden identiteettiin sopimattomista ja heille epäkiinnostavista mainoksista. Jos lukijamäärät taas pienenevät, lehden voi olla haastava saada lukijoita kiinnostavia mainostajia.
Nyt mediakentällä olisi kiinnostava mahdollisuus uudenlaisille mediakokonaisuuksille, kun pelkät printtilehdet tuntuvat jäävän historiaan ja sosiaalisesta mediasta saatu tieto sekä inspiraatio on lukijoiden mielestä liian kevyttä ja yksipuolista. Tutkimukseni perusteella lehtien julkaisijoiden toivotaan jatkavan muutamia fyysisiä lehtiä edes imagosyistä ja hyö-dyntävän vahvemmin digitaalisten alustojen mahdollisuuksia. Lehdestä toivotaan tulevan vahvemmin ammattimainen ja inspiroiva luksustuote, kun päivittäinen tai aikaan sidottu muodin seuraaminen tapahtuisi jatkossa digitaalisilla alustoilla. Selvää on, että media-kenttä tulee muuttumaan jatkossakin, myös muodin seuraamisen osalta, ja lukijoiden tuot-tamat representaatiot ovat kiinnostava aihe mediatutkimukselle tulevaisuudessakin.
LÄHDELUETTELO
A-lehdet (2019) Mainosta Lily.fissä. [Viitattu 27.2.2019]. Saatavilla: https://www.a-leh-det.fi/yrityksille/lily.
Aikakausmedia (2019a) Aikakauslehden käsite. [Viitattu 10.3.2019]. Saatavilla:
https://www.aikakausmedia.fi/tietoa-tutkimuksia/aikakauslehtifaktat/aikakauslehtifak-tat/aikakauslehden-kaesite/.
Aikakausmedia (2019b) Elle. Mediakortit. [Viitattu 9.4.2019]. Saatavilla:
http://www.mediakortit.fi/mediakortit/elle/819/#profiles.
Alasuutari, Pertti (2011) Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino.
Aller (2015a) Aller siirtää brändejään verkkoon ja yksinkertaistaa yhtiörakennettaan.
Tiedote. [Viitattu 27.05.2019]. Saatavilla: https://www.aller.fi/aller-siirtaa-brandejaan-verkkoon-ja-yksinkertaistaa-yhtiorakennettaan/.
Aller (2015b) Costume uudistui sähköiseksi trendioppaaksi – sisältää paniikkiavun asu-pulmiin. Tiedote. [Viitattu 16.11.2018]. Saatavilla: https://www.aller.fi/costume-uudis-tui-sahkoiseksi-trendioppaaksi-sisaltaa-paniikkiavun-asupulmiin/.
Alkula, Maarit (2019) Fokus Media lakkauttaa Cosmopolitanin ja Ellen – ”Vaihtoehdot olivat vähissä”. Uutinen. Markkinointi&Mainonta. [Viitattu 21.11.2019]. Saatavilla:
https://www.marmai.fi/uutiset/fokus-media-lakkauttaa-cosmopolitanin-ja-ellen-vaihto-ehdot-olivat-vahissa/463af4b6-bfe0-48f2-a685-849ca441606b.
Audrezet, Alice, Kerviler, Gwarlann de ja Moulard, Julie Quidry (2018) Authenticity under threat: When social media influencers need to go beyond self-presentation. Jour-nal of Business Research. 1–13. https://doi.org/10.1016/j.jbusres.2018.07.008.
Condé Nast (2019) Vogue Archive. [Viitattu 22.7.2019]. Saatavilla: https://archive.vo-gue.com.
Condé Nast Britain (2019) Vogue. [Viitattu 27.2.2019]. Saatavilla: https://www.con-denast.co.uk/vogue/.
Du Gay, Paul (2013) Introduction to the first edition. Teoksessa Stuart Hall, Linda Janes, Anders Koed Madsen, Hugh MacKay ja Keith Negus Doing cultural studies: The story of the Sony Walkman. Lontoo: Sage. xxviii–xxxii.
Du Gay, Paul, ja Madsen, Anders Koed (2013) Introduction to the second edition. Teo-ksessa Stuart Hall, Linda Janes, Anders Koed Madsen, Hugh MacKay ja Keith Negus Doing cultural studies: The story of the Sony Walkman. Lontoo: Sage. xi–xxvii.
Du Gay, Paul, Hall, Stuart, Janes, Linda, Madsen, Anders Koed, MacKay, Hugh ja Ne-gus, Keith (2013) Doing cultural studies: The story of the Sony Walkman. Lontoo: Sage.
Hall, Stuart (2013a) Introduction. Teoksessa Stuart Hall, Jessica Evans ja Sean Nixon (toim.) Representation. Second edition. Lontoo: Sage. xvii–xxvi.
Hall, Stuart (2013b) The Work of Representation. Teoksessa Stuart Hall, Jessica Evans ja Sean Nixon (toim.) Representation. Second edition. Lontoo: Sage. 1–45.
Hebdige, Dick (1985) Subculture. The Meaning of Style. Lontoo: Methuen.
Herkman, Juha (2005) Kaupallisen television ja iltapäivälehtien avoliitto: Median mark-kinoituminen ja televisioituminen. Tampere: Vastapaino.
Herkman, Juha (2009) Journalismi markkinoilla. Konserni- ja mediajournalismia. Teok-sessa Esa Väliverronen (toim.) Journalismi murrokTeok-sessa. Helsinki: Gaudeamus. 32–49.
Hermes, Joke (1995) Reading Women´s Magazines: An Analysis of Everyday Media Use. Cambridge: Polity Press.
Hirsjärvi, Sirkka ja Hurme, Helena (2011) Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teo-ria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus.
Instagram (2010) Instagram Launches. [Viitattu 27.2.2019]. Saatavilla: https://in-stagram-press.com/blog/2010/10/06/instagram-launches-2/.
King, Michael Patrick (tuottaja) (2001) The Real Me. Teoksessa Star, Darren (tekijä) Sinkkuelämää (Sex and the City) [tv-sarja]. Box Office HBO. Haettu 31.7.2019 osoit-teesta https://fi.hbonordic.com/series/sex-and-the-city/season-4/episode-2/1f10ced-0049a57c3f5/play.
Kivikuru, Ullamaija (2017) Aikakauslehdistö. Teoksessa Kaarle Nordenstreng ja Hannu Nieminen (toim.) Suomen mediamaisema. Tampere: Vastapaino. 118–137.
Kivikuru, Ullamaija (1996) Vieraita lehtiä. Aikakauslehti ajan ja paikan risteyksessä.
Helsinki: Helsinki University Press.
Kivioja, Pasi (2018) Iltapäivälehtien evoluutio median murroksessa: Hiipuva printti, nouseva digitaalinen mahti ja ansaintamallin uusi asento. Tampere: Tampere University Press.
Kortti, Jukka (2016) Mediahistoria. Viestinnän merkityksiä ja muodonmuutoksia pu-heesta bitteihin. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kvale, Steinar ja Brinkmann, Svend (2009) InterViews. Learning the Craft of Qualita-tive Research Interviewing. The United States: Sage Publications, Inc.
Laing, Morna (2018) Rewriting Lolita in fashion photography: Candy, consumption, and dying flowers. Sexualities. Lontoo: Sage. 1–22.
https://doi-org.ezproxy.uef.fi:2443/10.1177/1363460717736719.
Lebovic, Anna (2019) Refashioning Feminism: American Vogue, the Second Wave, and the Transition to Postfeminism. Journal of Women's History. Vol 31(1), 109–132.
doi:10.1353/jowh.2019.0005.
Nevalainen, Terhi (2015) Pinkit piikkikorot. Chick lit -kirjallisuuden postfeministiset si-sällöt ja lukijat niiden merkityksellistäjinä. Joensuu: Itä-Suomen Yliopisto.
Nevalainen, Terhi (2015) Pinkit piikkikorot. Chick lit -kirjallisuuden postfeministiset si-sällöt ja lukijat niiden merkityksellistäjinä. Joensuu: Itä-Suomen Yliopisto.