7 YHTEENVETO, POHDINTA JA ARVIOINTI
7.3 Arviointi
7.3.2 Luotettavuus
Laadullisen tutkimuksen lähtökohtana on katsottu olevan tutkijan avoin subjektiviteetti. Tut-kija on itse keskeinen tutkimusväline ja luotettavuuden kriteeri. (Eskola & Suoranta 1998, 210.) Aineistonkeruun vaiheisiin keskittyvässä luvussa 5.3.2 toin lyhyesti esille oletuksiani, joita liitin haastateltavan ajatuksiin ja kokemuksiin. Ennakko-oletusten reflektointi oli kiinteä osa paitsi aineistonkeruuta ja analyysiä, myös tutkimuskysymysten laatiminen ja sitä myötä koko tutkimusprosessin läpivieminen vaati etukäteisolettamuksien tunnistamista ja arvioin-tia. En usko tutkijan kykenevän täysin objektiivisesti tarkastelemaan tai edes tunnistamaan kaikkia ennakko-oletuksiaan. Laadullisen tutkimuksen arvioinnista kirjoittaneet Eskola ja Suoranta (1998, 208) ovatkin todenneet, ettei esimerkiksi laadullisessa analyysissä tutkijan apuna ole kuin vain omat ennakko-oletukset, arkielämän peukalosäännöt ja teoreettinen oppineisuus.
Kokemattomana tutkijana turvauduin paljolti tutkimuksenteko-oppaiden ja muiden tutkijoi-den tutkimuksissaan esittelemiin tapoihin parantaa tutkimuksen luotettavuutta. Siinä missä useat oppaat (esim. Hirsjärvi & Hurme 2001, 184–185; Hirsjärvi ym. 2009, 231–233) tarjo-sivat hyvinkin teknisiä vinkkejä muiden muassa aineistonkeruun, aineiston ja aineiston kä-sittelyn sekä raportoinnin laadun- ja luotettavuuden tarkkailuun, tutkimukset (esim. Aaltonen 2009, 63–68) valottivat moninaisempia tapoja tarkastella ennakko-oletusten, tutkija-ase-man, vastuullisuuden ja erilaisten tutkimuksellisten valintojen suhdetta tutkimuksen luotet-tavuuteen. Tutkimusprosessin läpäissyt pyrkimys luotettavuuteen näkyy tässä tutkielmassa
106 pyrkimyksinä noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä ja sen toimintatapoja, johdonmukaisuu-den tavoitteluna ja niijohdonmukaisuu-den arvojen, lähtökohtien ja lähestymistapojen esittelynä ja peruste-luna, jotka ovat ohjanneet tutkielmassa tekemiäni valintoja ja tulkintoja.
Luvussa 5.2.1 toin esille omaksumiani käsityksiä tiedosta ja todellisuudesta sekä mahdolli-suudesta niiden objektiiviseen tuottamiseen, tarkasteluun ja tulkitsemiseen. Haastattelua feministisessä tutkimuksessa tarkastellut Oinas (2004, 220–221) on todennut, ettei haas-tattelu ole puhdas kertomus tietystä kokemuksesta, vaan vuorovaikutustilanteessa tapah-tuvaa kerrontaa. Kerronnan taas voi nähdä paikallisena, vuorovaikutteisena, hetkellisenä ja jollekin yleisölle kohdistettuna. Tutkijana olen valitsemieni kysymysten, käsitteiden ja tee-mojen kautta osana tätä kerrontaa. Myös Hirsjärven ja Hurmeen (2009, 189) mukaan tutkija vaikuttaa saatavaan tietoon jo tietojen keruuvaiheessa. Tutkimuksen on luonnollisesti pyrit-tävä siihen, että se avaa tutkittavien käsityksiä ja maailmaa niin hyvin kuin mahdollista, mutta tämän on tapahduttava tietoisena tutkijan asemasta tiedonkeruussa ja analyysissä.
Hirsjärven ja Hurmeen mukaan tutkijan onkin kyettävä dokumentoimaan, miten hän on pää-tynyt luokittamaan ja kuvaamaan tutkittavien maailmaa valitsemallaan tavalla. Tässä tut-kielmassa dokumentointi ja valintojen perustelu sijoittui etenkin tutkielman toteutukseen keskittyvään lukuun 5.
107
LÄHTEET
Aaltonen, S. 2009. Tytöt, pojat ja sukupuolinen häirintä. Helsinki: Gaudeamus.
Aamulehti. 15.1.2018. Puristelua, ehdottelua ja alastonkuvia – tällaisia häirintätilanteita puolustusvoimissa on käsitelty. https://www.aamulehti.fi/uutiset/puristelua-ehdotte-
lua-ja-alastonkuvia-tallaisia-hairintatilanteita-puolustusvoimissa-on-kasitelty-200667329 [luettu 16.7.2018]
Abbey, A., Ross, L. T., McDuffie, D. & McAuslain, P. 1996. Alcohol, misperception, and sexual assault: How and why are they linked? Teoksessa N. M. Malamuth & D. M.
Buss (toim.) Sex, Power, Conflict: Evolutionary and Feminist Perspectives. New York: Oxford University Press, 138–161.
Abbey, A., Wegner, R., Woerner, J., Pegram, S. E., Pierce, J. 2014. Review of survey and experimental research that examine the relationship between alcohol consumption and men’s sexual aggression perpetration. Trauma Violence Abuse 15 (4), 265–82.
Acker, J. 1990. Hierachies, jobs, bodies: A theory of gendered organizations. Gender and Society 4 (2), 139–158.
Acker, J. 1992. Gendering organizational theory. Teoksessa Mills, A.J. & Tancred, P. (toim.) Gendering organizational analysis. Newbury Park, London & New Delhi: Sage, 248–
260.
Acker, J. 1998. The future of “gendered organizations”: Connections and boundaries. Gen-der, Work and Organizations 5 (4), 195–206.
Acker, J. 2006. Inequality regimes, gender, class, and race in organizations. Gender & So-ciety 20 (4), 441–464.
Aho, A. L. & Paavilainen, E. 2017. Kriisitilanteessa olevien ihmisten haastattelu. Teoksessa M. Hyvärinen, P. Nikander & J. Ruusuvuori (toim.) Tutkimushaastattelun käsikirja.
Tampere: Vastapaino, 336–356.
Alasuutari, P. 1999. Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino.
Ammattisotilas. 6/2017. Seksuaaliselle häirinnälle nollatoleranssi. https://www.ammattisoti-las.fi/asl/lehdet/6_2017/seksuaaliselle_hairinnalle_nollatoleranssi [luettu 8.12.2017]
Aosved, A. C. & Long, P. 2006. Co-occurrence of rape myth acceptance, sexism, racism, homophobia, ageism, classism and religious intolerance. Sex Roles 55 (7), 481–
492.
Aosved, A. C., & Long, J. (2006). Co-occurrence of rape myth acceptance, sexism, racism, homophobia, ageism, classism, and religious intolerance. Sex Roles, 55, 481−492.
Attila, H., Pietiläinen, M., Keski-Petäjä, M., Hokka, P. & Nieminen, M. 2018. Tasa-arvoba-rometri 2017. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 8/2018. Helsinki: Grano Oy.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/160920/STM_08_2018_Tasa-arvobarometri%202017_net.pdf
108 Auster, E. 1994. "Demystifying the glass ceiling: The organizational and interpersonal
dy-namics of gender bias". Business in the Contemporary World 5 (3), 47–68.
Bachar, K. & Koss, M. 2001. Rape. In encyclopedia of women and gender: Sex similarities and differences and the impact of society on gender 2. San Diego, CA: Academic Press, 893–903.
Bachar, K., & Koss, M. P. 2000. From prevalence to prevention: Closing the gap between what we know about rape and what we do. In C. M. Renzetti, J. L. Edleson, & R. K.
Bergen (eds.), Sourcebook on violence against women. Thousand Oaks, CA: Sage Publications, 117–142.
Bastian, L. D.m Lancaster, A. R. & Reyst, H. E. 1996. Department of Defence 1995 sexual harassment survey. Arlington, VA: Defence Manpower Data Center.
Beavers, J. M. & Halabi, S. F. 2017. Stigma and the tructure of Title IX compliance. Journal of Law, Medicine & Ethics 45, 558–568.
Bell, M. E., Turchik, J. A. & Karpenko, J. A. 2014. Impact of Gender on Reactions to Military Sexual Assault and Harassment. Health & Social Work, 39 (1), 25–33.
Berge, D. A. 2014. Vernepliktsundersøkelsen del 2 – 2013. Forsvarets Mediesenter.
Berger, P. L. & Luckmann, T. 1994. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen: Tiedonsosio-loginen tutkielma. Suomentanut Vesa Raiskila. Alkuperäisteos 1966. Helsinki: Gau-deamus.
Berggren, A. W. 1999. Rapport avseende studie 1999 års FM undersökning avseende sexuella trakasserier. Stockholm: Försvarshögskolan.
Berggren, A.W., 2002. Avrapportering av studie genomförd 2002 avseende förekomsten av sexuella trakasserier i den svenska Försvarsmakten. En replikering av 1999 års stu-die. Försvarshögskolan, Stockholm.
Berggren, A.W., Estrada, A.X., Ivarsson, S., 2005. 2005 års studie avseende förekomsten av sexuella trakasserier i den svenska Försvarsmakten. En replikering av 1999 och 2002 års undersökning. Försvarshögskolan, Stockholm.
Bergman, M. E., Langhout, R. D., Palmieri, P. A., Cortina, L. M. & Fitzgerald, L. F. 2002.
The (un)reasonableness of reporting: Antecedents and consequences of reporting sexual harassment. Journal of Applied Psychology 87 (2), 230–242.
Bowling, N. A. & Beehr, T. A. 2006. Workplace harassment from the victim’s perspective: A theoretical model and meta-analysis. Journal of Applied Psychology 91 (5), 998–
1012.
Brevik, J. I. & Skjæret, G. 2006. Uønsket seksuell oppmerksomhet i Forsvaret. Oslo: For-svarets Sanitet.
Buchanan, N., Settles, I., Hall, A. & O’Connor, R. 2014. A review of organizational strategies for reducing sexual harassment: Insights from the U.S. military. Journal of Social Issues. 70 (4), 687–702.
109 Burns, B., Grindlay, K., Holt, K., Manski, R. & Grossman, D. 2014. Military sexual trauma among US servicewomen during deployment: A qualitative study. American Journal of Public Health 104 (2), 345–349.
Burt, M. R. 1980. Cultural myths and supports for rape. Journal of Personality and Social Psychology 38 (2), 217–230.
Butler, J. S. & Schmidtke, J. M. 2010. Theoretical traditions and the modeling of sexual harassment within organizations: The military as data. Armed Forces & Society 36 (2), 193–222.
BuzzFeed News. 30.10.2017. Actor Anthony Rapp: Kevin Spacey made a sexual advance toward me when I was 14 https://www.buzzfeednews.com/article/adambvary/an-thony-rapp-kevin-spacey-made-sexual-advance-when-i-was-14#.rwpwJopnr [luettu 22.7.2018]
Cantisano, G. T., Domínguez, J. F. M. & Depolo, M. 2008. Perceived sexual harassment at work: Meta-analysis and structural model of antecedents and consequences. The Spanish Journal of Psychology 11 (1), 207–218.
Castro, C. A., Kintzle, S., Schuyler, A. C., Lucas, C. L. & Warner, C. H. 2015. Sexual assault in the military. Current Psychiatry Reports 17 (7), 1–13.
Chan, D. K-S., Chow, S. Y., Lam, C. B. & Cheung, S. F. 2008. Examining the job-related, psychological, and physical outcomes of workplace sexual harassment: A meta-an-alytic review. Psychology of Women Quarterly 32, 362–376.
Cleveland, J., & Kerst, M. 1993. Sexual harassment and perceptions of power: An under-articulated relationship. Journal of Vocational Behavior, 42, 49–67.
Coffey, A. 2005. ”Toisen” kohtaaminen ja vieraan monimerkityksellisyys. Teoksessa R. Mie-tola, E. Lahelma, S. Lappalainen & T. Palmu (toim.) Kohtaamisia kasvatuksen ja koulutuksen kentillä: erontekoja ja yhdessä tekemistä. Turku: Suomen kasvatustie-teellinen seura, 213–223.
Cortina, L., M. & Berdahl, J., L. 2008. Sexual harassment in organizations: A decade of research review. The SAGE Handbook of Organizational Behavior. Volume I - mi-cro approaches. London: SAGE Publication, 469–497.
Culbertson, A., L. & Rosenfeld, P. 1994. Assessment of sexual harassment in the active-duty Navy. Military Psychology 6 (2), 69–93.
Davies, M., Gilston, J. & Rogers, P. 2012. Examining the relationship between male rape myth acceptance, female rape myth acceptance, victim blame, homophobia, gender roles, and ambivalent sexism. Journal of Interpersonal Violence 24 (14).
De Haas, S. & Timmerman, G. 2010. Sexual harassment in the context of double male dominance. European Journal of Work and Organizational Psychology 19 (6), 717–
734.
Department of Defense. 2013. Sexual Assault Prevention and Response (SAPR) Program Procedures (Instruction No. 6495.02). Washington, DC: Department of Defense.
http://sapr.mil/public/docs/directives/Info_Paper_DoDI_649502.pdf [luettu 2.9.2017]
110 Department of Defense. 2014. Provisional statistical data on sexual assault fiscal year
2014. Report to the President of the United States on SAPR. http://sapr.mil/pub-lic/docs/reports/FY14_POTUS/FY14_DoD_Report_to__POTUSAppendix_A.pdf [luettu 2.9.2017]
Eklund, I. & Rafstedt, M. J. 1999. Rapport om förekomst av sexuella trakasserier inom Försvaret. Stockhom: Statistika Centralbyrån.
Erkkilä, H. Näkemyksiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta ilmavoimien va-rusiesperusyksikössä – Kolmiportaisen upseerin koulutusohjelman tai sen osan suorittaneiden kokemana. Pro gradu -tutkielma.
Eräsaari, R. 2007. Konteksti. Teoksessa M. Laine, J. Bamberg & P. Jokinen (toim.) Tapaus-tutkimuksen taito. Helsinki: Gaudeamus, 149–170.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Estrada, A. X. & Berggren, A. W. 2009. Sexual harassment and its impact on women offic-ers and cadets in the Swedish Armed Forces. Military Psychology 21, 162-185.
Estrada, A. X., & Laurence, J. H. 2009. Examining the impact of training on the homosexual conduct policy for military personnel. Military Psychology 21 (1), 62–80.
Estrada, A. X., Berggren, A. W., Hitlan, R. T., & Schneider, K. T. 1999. Sexual harassment of female officers and cadets in the Swedish Armed Forces. Proceedings of the De-fence Equal Opportunity Management Institute, 3.
Estrada, A. X., Olson, K. J., Harbke, C. R. & Berggren, A. W. 2011. Evaluating a brief scale measuring psychological climate for sexual harassment. Military Psychology 23 (4), 410–432
Euroopan komissio. 1998. Sexual harassment in the workplace in the European Union.
http://www.un.org/womenwatch/osagi/pdf/shworkpl.pdf [luettu 4.6.2017]
Euroopan unionin perusoikeusvirasto. 2014. Violence against women: an EU-wide survey.
Farris, C., Jaycox, L. H., Schell, T. L., Street, A. E., Kilpatrick, D. G. & Tanielian, T. 2015 Sexual harassment and gender discrimination findings: Active component. In A. R.
Morral, K. Gore & T. L. Schell (eds.) Sexual assault and sexual harassment in the U.S. military: Volume 2. Estimates for Department of Defence service members from the 2014 RAND military workplace study. Santa Monica: RAND Corporation, 31–54.
Fitzgerald, L. 1993. Sexual harassment: Violence against women in the workplace. Ameri-can Psychologist 48 (10), 1070–1076.
Fitzgerald, L. F., & Ormerod, A. J. 1993. Breaking silence: The sexual harassment of women in academia and the workplace. In F. L. Denmark & M. A. Paludi (eds.), Handbook of the psychology of women. Westport, CT: Greenwood, 553–582.
Fitzgerald, L. F., Drasgow, F. & Magley, V. J. 1999. Sexual harassment in the Armed Forces: A test of an integrated model. Military Psychology 11 (3), 329–343.
Fitzgerald, L. F., Gelfand, M. J. & Drasgow, F. 1995. Measuring sexual harassment: Theo-retical and psychometric advances. Basic and Applied Social Psychology 17 (4), 425–445.
111 Fitzgerald, L. F., Hulin, C. L., & Drasgow, F. 1995. The antecedents and consequences of sexual harassment in organizations: An integrated model. In G. Keita & J. Hurrell, Jr. (eds.), Job stress in a changing workforce: Investigating gender, diversity, and family issues. Washington, DC: American Psychological Association, 55–73.
Fitzgerald, L., Drasgow, F., Hulin, C., Gelfand, M. & Magley, V. 1997. Antecedents and consequences of sexual harassment in organizations: A test of an integrated model.
Journal of Applied Psychology 82 (4), 578–589.
Foucault, M. 1990. The history of sexuality: Vol. 1. An introduction. New York: Vintage.
Foucault, M., Bertani, M., Fontana, A. & Ewald, F. 2004. Society must be defended: Lec-tures at the Coll ege de France, 1975-76. New York: Penguin.
Galesic, M. & Tourangeau, R. 2007. What is sexual harassment? It depends who asks!
Framing effects on survey responses. Applied Cognitive Psychology 21, 189–202.
Gelfand, M. J., Fitzgerald, L. F. & Drasgow, F. 1995. The structure of sexual harassment:
A confirmatory analysis across cultures and settings. Journal of Vocational Behavior 47, 164–177.
Gerard, G. R., Jankovsky, M. C., Regalia, A. M., Pease, J. L. & Billera, M. 2018. Military sexual trauma: Considerations for social work education. Journal of Teaching in So-cial Work 38 (4), 431–443.
Gilmore, S. 2018. Sexual harassment in the workplace: Beyond the #MeToo campaign.
Obstetrician & Gynaecologist 20 (2), 85–86.
Glomb, T. M., Richman, W. L., Hulin, C. L., Drasgow, F., Schneider, K. T., & Fitzgerald, L.
F. 1997. Ambient sexual harassment: An integrated model of antecedents and con-sequences. Organizational Behavior and Human Decision Processes 71 (3), 309–
328.
Goldzweig, C. L., Balekian, T. M., Rolón, C., Yano, E. M. & Shekelle, P. G. 2006. The state of women veterans’ health research. Journal of General Internal Medicine 21 (3), 82–92.
González-Prats, M. C. 2017. Accountability, complacency, or obfuscation? An analysis of the U.S. military’s prevention and response efforts to military sexual trauma. Public Integrity 19, 483–499.
Griffith, J. 2017. The sexual harassment-suicide connection in the U.S. military: Contextual effects of hostile work environment and trusted unit leaders. Suicide & Life-Threat-ening Behavior 49 (1), 41–53.
Gurung, S., Ventueac, A., Rendina, J., Savarese, E., Grov, C. & Parsons, J. 2018. Preva-lence of military sexual trauma and sexual orientation discrimination among lesbian, gay, bisexual, and transgender military personnel: A descriptive study. Sexuality Re-search and Social Policy 15 (1), 74–82.
Gustafsson, D. M. S. 2006. Gender Integration and the Swedish Armed Forces: The case of sexual harassment and prostitution. Aalborg Univerisitet: FREIA.
112 Hacking, I. 2009. Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? Suomentanut Inkeri Koskinen.
Alkuperäisteos 1999. Tampere: Vastapaino.
Hammarén, N. & Johansson, T. 2014. Homosociality: In between power and intimacy.
SAGE Open 4 (1), 1–11.
Harinen, O. & Alanen, P. 2002. Sotilassosiologinen tutkimus puolustusvoimissa. Tiede ja Ase 60 (60), 58–85.
Harisalo, R. 2008. Organisaatioteoriat. Tampere: Tampere University Press.
Harned, M. S., Ormerod, A. J., Palmieri, P. A., Collinsworth, L. L., & Reed, M. 2002. Sexual assault and other types of sexual harassment by workplace personnel: A compari-son of antecedents and consequences. Journal of Occupational Health Psychology, 7 (2), 174–188.
HE 90/1994. 1994. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta.
HE 6/1997. 1997. Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan kohdistuvia rikoksia sekä seksuaalirikoksia koskevien säännös-ten uudistamiseksi.
HE 155/2014. 2014. Hallituksen esitys eduskunnalle naisiin kohdistuvan väkivallan ja per-heväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopi-muksen hyväksymisestä sekä laeiksi yleissopiyleissopi-muksen lainsäädännön alaan kuulu-vien määräysten voimaansaattamisesta, rikoslain 1 luvun 11 §:n muuttamisesta ja ulkomaalaislain 54 §:n muuttamisesta.
HE 203/2017. 2017. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilastiedustelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
Hearn, J. & Parkin, W. 1987. ’Sex’ at ’work’: The power and paradox of organization sexu-ality. Sussex: Wheatsheaf Books.
Hearn, J. & Parkin, W. 2001. Gender, sexuality and violence in organization. London: Sage.
Heikkinen, H. L. T. 2018. Kerronnallinen tutkimus. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tut-kimusmetodeihin: 2, Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin läh-tökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus, 170–187.
Heikkinen, M. 2011. Tapaustutkimus yliopiston tasa-arvopolitiikasta: Seksuaalinen häirintä.
Aikuiskasvatus 31 (3), 174–183.
Heiskanen, M. & Ruuskanen, E. 2010. Tuhansien iskujen maa – miesten kokema väkivalta Suomessa. Helsinki: HEUNI.
Helsingin Sanomat. 1.12.2017. Nyt jo yli tuhat kulttuurialan ammattilaista vaatii häirinnälle loppua – uusia allekirjoituksia satelee https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005471907.html [luettu 7.6.2018]
Helsingin Sanomat. 22.10.2017. STT: Yli sata suomalaista näyttelijää kertoo tulleensa ah-distelluksi työssään https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005418660.html [luettu 22.10.2017]
113 Helsingin Sanomat. 3.12.2017. Naisvihamielisyys jyllää armeijassa – seksuaalisesta
häirin-nästä valittanut tyttäreni ei saanut ylennystä, vaikka olisi sen ansainnut.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005473960.html [luettu 1.6.2018]
Helsingin Sanomat. 31.5.2018. Korkea-arvoinen upseeri tuomittiin seksuaalisesta ahdiste-lusta – kähmi entistä alaistaan paidan alta. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005701380.html [luettu 31.5.2018]
Herzog, S. 2010. Public perceptions of sexual harassment in Israel: An empirical analysis of Fitzgerald and her associates’ typology of sexual harassment behaviors. Teo-ksessa K. Wong (ed.) Sexual harassment around the globe. New York: Nova Sci-ence Publishers, Inc., 1-29.
Hesson-McInnis, M. S. & Fitzgerald, L. F. 1997. Sexual harassment: A preliminary test of an integrative model. Journal of Applied Social Psychology 27 (10), 877–901.
Heyden, U. & Skræ, L. A. 2015. Seksuelle krænkelser mod kvinder i den danske han-delsflåde. Danmarks Tekniske Universitet.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2000. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki: Yliopistopaino.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2015. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki: Gaudeamus.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Turku: Painosalama Oy.
Hitland, R. T. & Schneider, K. T. 2000. Coping with social-sexual behaviors in the military:
An examination of female officers in the Swedish Armed Forces.
Holliday, R., Smith, N. B. & Monteith, L. L. 2018. An initial investigation of nonsuicidal self-injury among male and female survivors of military sexual trauma. Psychiatry Re-search 268, 335–339.
Honkatukia, P. 2000. ”Lähentelijöitä riittää…” Tyttöjen kokemuksia sukupuolisesta ahdiste-lusta. Teoksessa P. Honkatukia, J. Niemi-Kiesiläinen & S. Näre (toim.) Lähentelyistä raiskauksiin: Tyttöjen kokemuksia häirinnästä ja seksuaalisesta väkivallasta. Hel-sinki: Hakapaino Oy, 13–76.
Houle, J., Staff, J., Mortimer, J., Uggen, C. & Blackstone, A. 2011. The impact of sexual harassment on depressive symptoms during the early occupational career. Society and Mental Health 2 (1), 89–105.
Huhta, L., Kolehmainen, S., Lavikka, R., Leinonen, M., Rissanen, T., Uosukainen, K. &
Ylöstalo, H. 2005. Tasa-arvosta lisäarvoa: Käsikirja työpaikkojen tasa-arvotyöhön.
Tampere: Vastapaino.
Hyvärinen, M. 2017. Haastattelun maailma. Teoksessa M. Hyvärinen, P. Nikander & J. Ruu-suvuori (toim.) Tutkimushaastattelun käsikirja. Tampere: Vastapaino, 11–45.
Ikonen, R. & Halme, N. 2018. Lasten ja nuorten kokema seksuaalinen häirintä ja väkivalta.
Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti. Terveyden ja hyvinvoin-nin laitos. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136131/URN_ISBN_978-952-343-091-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
114 Ivarsson, S., Berggren, A. W., & Magnusson, N. 2006. Könsdiskriminering i
Försvarsmak-ten: En fördjupad studie avseende förekomsten av sexuella trakasserier och dis-kriminering pga kön. Stockholm: Försvarshögskolan.
Jaycox, L. H., Schell, T. L., Morral, A. R., Street, A., Farris, C., Kilpatrick, D. & Tanielian, T.
2015. Sexual assault findings: Active component. In A. R. Morral, K. Gore & T. L.
Schell (eds.) Sexual assault and sexual harassment in the U.S. military: Volume 2.
Estimates for Department of Defence service members from the 2014 RAND military workplace study. Santa Monica: RAND Corporation, 9–30.
Johtajan käsikirja. 2012. https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258487/PEVIES- TOS-Johtajan-kasikirja.pdf/a2e5cfd6-b385-4893-87a4-dbb72a2ce1a9/PEVIES-TOS-Johtajan-kasikirja.pdf.pdf
Jokinen, A. 2000. Panssaroitu maskuliinisuus: Mies, väkivalta ja kulttuuri. Tampere: Tam-pere University Press.
Jokinen, A. 2017. Maskuliinisuus ja väkivalta. Teoksessa J. Niemi, H. Kainulainen & P.
Honkatukia (toim.) Sukupuolistunut väkivalta: Oikeudellinen ja sosiaalinen ongelma.
Tampere: Vastapaino, 36–50.
Jukarainen, P. & Terävä, S. 2010a. Tasa-arvoinen turvallisuus? Tasa-arvo ja yhdenvertai-suus suomalaisessa maanpuolustuksessa ja kriisinhallinnassa. Teoksessa P. Juka-rainen & S. Terävä (toim.) Tasa-arvoinen turvallisuus? Sukupuolten yhdenvertai-suus suomalaisessa maanpuolustuksessa ja kriisinhallinnassa. Hämeenlinna: Ka-riston Kirjapaino, 9–24.
Jukarainen, P. & Terävä, S. 2010b. 1325 – operaation syrjähyppy vai ydintehtävä? Teok-sessa P. Jukarainen & S. Terävä (toim.) Tasa-arvoinen turvallisuus? Sukupuolten yhdenvertaisuus suomalaisessa maanpuolustuksessa ja kriisinhallinnassa. Hä-meenlinna: Kariston Kirjapaino, 211–238.
Jukarainen, P. & Terävä, S. 2010b. Turvallisuuden ja tasa-arvon tulevaisuus. Teoksessa P.
Jukarainen & S. Terävä (toim.) Tasa-arvoinen turvallisuus? Sukupuolten yhdenver-taisuus suomalaisessa maanpuolustuksessa ja kriisinhallinnassa. Hämeenlinna:
Kariston Kirjapaino, 273–281.
Jyrkämä, J. 2008. Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä – hahmottelua teoreettis-metodo-logiseksi viitekehykseksi. Gerontologia 22 (4), 190–201.
Kainulainen, H. 2017. Raiskaus – myyttejä ja todellisuutta. Teoksessa J. Niemi, H. Kainu-lainen & P. Honkatukia (toim.) Sukupuolistunut väkivalta: Oikeudellinen ja sosiaali-nen ongelma. Tampere: Vastapaino, 214–231.
Kalkas, H. 1995. Näkökulma hoitotyön tutkimuksen etiikkaan. Kirjassa A. Mölsä (toim.) Hoi-totyön tutkimuksen hyväksi 30 vuotta. Helsinki: SHKS nro 1–1995.
Katz, L. S. 2016. What is military sexual trauma? In L. S. Katz (ed.) Treating military sexual trauma. New York: Springer Publishing Company, 3-23.
Kauppinen, K. & Veikkola, H. 1997. Tasa-arvoistuvat työyhteisöt. Helsinki: Työterveyslaitos, Työsuojeluhallinto.
Kiianmaa, N. 2012. Tasa-arvobarometri 2012. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
115 Kiiskinen, H. 2009. Sotilasjohtajana nainen: käsityksiä ja kokemuksia sukupuolen
vaikutuk-sesta johtamiseen perusyksikön organisaatiossa. Sotatieteiden pro gradu.
Kimerling, R., Pavao, J., Valdez, C., Mark, H., Hyun, J. K. & Saweikis, M. 2011. Military sexual trauma and patient perceptions of Veteran Health Administration health care quality. Women’s Health Issues 21 (4), 145–151.
Knapp, D. E., Faley, R. H., Ekeberg, S. E., & DuBois, C. L. Z. 1997. Determinants of target responses to sexual harassment: A conceptual framework. Academy of Manage-ment Review 22, 687–729.
Koivunen, A. & Liljeström, M. 1996a. Paikantuminen. Teoksessa A. Koivunen & M. Lilje-ström (toim.) Avainsanat: 10 askelta feministiseen tutkimukseen. Tampere: Vasta-paino, 271–292.
Koivunen, A. & Liljeström, M. 1996b. Kritiikki, visiot, muutos. Teoksessa A. Koivunen & M.
Liljeström (toim.) Avainsanat: 10 askelta feministiseen tutkimukseen. Tampere: Vas-tapaino, 9–34.
Koivunen, T. 2013. Miesjohtajien yhteisyys uuden talouden yrityksessä. Naistutkimus – Kvinnoforskning 26 (2), 17–28.
Komter, A. 1989. Hidden power in marriage. Gender & Society 3 (2), 187–216.
Korvajärvi, P. & Kinnunen, M. 1996. Työelämän sukupuolistaminen. Teoksessa M. Kinnu-nen & P. Korvajärvi (toim.) Työelämän sukupuolistavat käytännöt. Jyväskylä: Vas-tapaino, 233–240.
Koskela, H. 2009. Pelkokierre. Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkiti-lasta. Helsinki: Gaudeamus.
Kosonen, P. Subjekti. 1996. Teoksessa A. Koivunen & M. Liljeström (toim.) Avainsanat: 10 askelta feministiseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino, 179–205.
Kuula, A. 2011. Tutkimusetiikka: Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Tampere: Vasta-paino.
Kuusela, P. 2003. Sosiaalisen konstruktionismin liike sosiaalitieteissä. Teoksessa P. Kuu-sela & M. Saastamoinen (toim.) Ruumis, minä ja yhteisö: Sosiaalisen konstruktio-nismin näkökulma. Kuopion yliopiston selvityksiä, 17–44.
Lahelma, E. 2002. Going into the army: A gendered step in transition to adulthood. Young 8 (4), 2–15.
Lahelma, E. 2002. Isänmaa, armeija ja tasa-arvo. Teoksessa T. Gordon, K. Komulainen &
K. Lempiäinen (toim.) Suomineitonen hei! Kansallisuuden sukupuoli. Tampere: Vas-tapaino, 197–210.
Laine, M., Bamberg, J. & Jokinen, P. 2007. Tapaustutkimuksen käytäntö ja teoria. Teok-sessa M. Laine, J. Bamberg & P. Jokinen (toim.) Tapaustutkimuksen taito. Helsinki:
Gaudeamus, 9–38.
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986.
Laki puolustusvoimista 551/2007.
116 Leinonen, M., Otonkorpi-Lehtoranta, K. & Autio, H-L. 2011. Mahdollisuuksien ja
vaatimus-ten kenttä – esimiestyö puolustusvoimissa hierarkian ja sukupuolen näkökulmasta.
Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE). https://www.defmin.fi/fi-les/1988/Mahdollisuuksien_ja_vaatimusten_kentta.pdf
Leinonen, M., Otonkorpi-Lehtoranta, K. & Heiskanen, T. 2017. Kyselyhaastattelu. Teok-sessa M. Hyvärinen, P. Nikander & J. Ruusuvuori (toim.) Tutkimushaastattelun kä-sikirja. Tampere: Vastapaino, 87–110.
Leinonen, M., Otonkorpi-Lehtoranta, K. & Nikkanen, R. 2017. Naisten ja miesten vuorovai-kutus ja osallisuus asepalveluksessa tasa-arvon näkökulmasta. Työelämän tutki-muskeskus. Tampere: Juvenes Print.
Leinonen, M., Terävä, S. & Uosukainen, K. 2008. Naisten ja miesten työhyvinvointi ja tasa-arvo puolustusvoimissa 2007. Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MA-TINE).
Liljeström, M. 1996. Sukupuolijärjestelmä. Teoksessa A. Koivunen & M. Liljeström (toim.) Avainsanat: 10 askelta feministiseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino, 111–138.
Liljeström, M. 1996. Sukupuolijärjestelmä. Teoksessa A. Koivunen & M. Liljeström (toim.) Avainsanat: 10 askelta feministiseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino, 111–138.