25.2.2016 Annettu julkipanon jälkeen
Asia
Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014)136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.
Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite
Raaseporin kaupunki Hiekkaharjunkatu 3 A 10300 KarjaaKunnostettavan alueen sijainti
Ratakatu 11, Karjaa, Raasepori Kiinteistötunnus: 710-52-107-5
Kiinteistöjen omistaja
Raaseporin kaupunki
Toiminnan kuvaus
KHnteistöllä on sijainnut 1990-luvulla toimintansa lopettanut sementtiva Ilmo. Rakennus purettiin vuonna 2015 ja rakennuksen itäpuolella ollut öl jysäiliö poistettiin.
Valimossa käytettiin mm. öljy-yhdisteitä. Valimotoiminnan lopettamisen jälkeen alueella ei ole ollut muuta toimintaa. Alueen maaperä on pilaan tunut valimotoiminnan yhteydessä. Yksittäisistä vuodoista tai onnetto muuksista ei ole tietoa.
Toiminnan ilmoitusvelvollisuus
ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 §Asian vireilletulo
Ympäristänsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantu neen maaperän puhdistamisesta saapui Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle 16.2.2016.
Maksu
660€UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRIsTÖKESKus Kutsunumero 0295 021 000 Opaslinsilta 12 B 5 krs. PL 36
www.ely-keskusSi/uusimaa 00520 Helsinki 00521 Helsinki
UUDELY/153012016 2/12
Kaavoitustilanne, ympäristö ja lähimmät häiriintyvät kohteet
Kunnostettava kiinteistö sijaitsee Raaseporin Karjaalla osoitteessa Rata- katu 11. Kiinteistön sijainti on esitetty lUtteessä 1.
Kiinteistön ympäristössä on asuinaluetta. Kiinteistö on merkitty asema kaavassa teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialueeksi (TT1).
Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat
Raaseporin kaupunki, Vanhan sementtivalimon maaperätutkimukset, Karjaa, Tutkimusraportti. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, päivätty 2.2.20 16.
Alueen maaperä-, pohja-ja pintavesiolosuhteet
Maaperätutkimusten perusteella kiinteistön maaperä koostuu hiekasta.
Kaivettu syvin koekuoppa ulottui noin 4,5 metrin syvyyteen maanpin nasta. Kallionpinnantasosta ei ole tietoa. Noin 450 metriä kiinteistöstä etelään sijaitsee kalliopaljastumia.
Kiinteistön maanpinta on noin tasolla + 28 m mpy. Maaperä nousee noin 200 metrin matkalla yli 10 metriä koillisen suuntaan. Maaperä laskee kaakkoon ja lounaaseen 400 - 500 metrin matkalla noin 20 metriä.
KUnteistö sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (Karjaa, 0122001 B, 1-luokka). Pohjavesimuodostuma on antiklhninen, purkava. Kiinteistö sijaitsee pohjavesialueen eteläosassa noin 200 metrin päässä muodostumisalueen reunasta ja noin 300 metriä pohjavesialueen reunasta. KHnteistöllä ei ole pohjaveden tarkkailuputkia. Alueen lähellä sijaitsevien pohjaveden tarkkailuputkien pinnankorkojen perusteella, pohjavedenpinta kiinteistöllä on arviolta noin 14- 16 metrin syvyydellä maanpinnasta. Karttatarkastelun perusteella pohjaveden virtaussuunta on todennäköisesti etelään kohti Kilamossenia.
Lähin pintavesistö, Mustionjoki (Karjaanjoki), sijaitsee noin 600 metriä kUnteistöstä luoteeseen. Kiinteistö on astaltoitu, paitsi purettujen raken teiden kohdilla maaperä on päällystämätön. Hulevedet on johdettu Rata- kadun pientareella kulkevaan ojaan. Lisäksi hulevesiä imeytyy maape rään toistaiseksi päällystämällömillä alueilla.
Kiinteistöllä tehdyt
maaperätutkimukset
Khnteistöllä tehtiin maaperätutkimuksia 9.12.201 5. Tutkimukset kohden nettUn puretun tehdasrakennuksen sekä betonibunkkerissa sijainneen poistetun öljysäiliön alueille. Näytteet otettiin osittain kokoomanäytteitä ja osittain koekuoppanäytteinä. Näytepisteiden(FCG1 - FCG12)sijainniton esitetty lUtteessä 2. Lisäksi otettiin yksi kasanäyte (FCG13).
Tutkimusten yhteydessä otettiin yhteensä 23 kpl maanäytteitä. Kaikista näytteistä tehtiin näytteenoton yhteydessä aistinvaraiset havainnot. di jyhHlivetyjen esiintymistä tutkittiin yhdeksästä näytteestä PetroFlag-kent tätesteillä. Laboratoriossa analysoitHn kuudesta näytteestä öljyhHlivetyjen keskitisleiden (>Cio - C21) ja raskaiden öljyjakeiden (>C21 - 040) pitoisuu det.
Öljysäiliön alueelta (FCG1) syvyydeltä 4 -4,5 metriä otetussa näytteessä todettHn öljyhHlivetyjen keskitisleitä 350 mg/kg. Pitoisuus ylittää valtioneu voston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason.
Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
KNnteistölle on laadittu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Arvioinnissa on huomioitu alueen erityispNrteet sekä öljyhUlivetyjen fysikaaliset ja ke mialliset ominaisuudet. Öljyhfllivetyjen kulkeutumista pohjaveteen on ar vioitu laskennallisesti. Arvioinnin perusteella maaperässä todetuista öl jyhNlivedyistä ei aiheudu sellaista ympäristö- tai terveyshaittaa, joka edel
lyttäisi kunnostustoimenpiteitä alueella.
Esitetty kunnostussuunnitelma
Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen
Poistetun öljysäiliön alue kunnostetaan massanvaihdolla. Kunnostuksen tavoitetaso on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen öljyhNlive tyjen kynnysarvopitoisuus. Kunnostus toteutetaan helmikuussa 2016 ja työn arvioidaan kestävän 1 - 3 päivää.
Massanvaihdossa pilaantunut maa poistetaan kaivamalla ja tarpeen mu kaan korvataan puhtaalla maa-aineksella. Työ suoritetaan kaivinko neella.
Alueelta kaivetut pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset sNrtoasiakirjat vastaanottopaikkaan.
Kunnostuksen valvojana toimii riittävän kokemuksen omaava ympäristö asiantuntija. Valvojan tehtävänä on kunnostustyön seuranta ja ohjaus näytteenotoin sekä pilaantuneiden maa-ainesten ohjaaminen asianmu kaisNn vastaanottopaikkoihin.
Kunnostus on päättynyt, kun kunnostustavoitteet on saavutettu tai kun alueelle kunnostustavoitteet ylittävien maiden jättämisestä on sovittu asi anosaisten (maanomistajatja viranomaiset) kanssa. Jos alueelle jää kun nostustasot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, neuvotellaan asiasta tilaajan, alueen ympäristöviranomaisten sekä kiinteistön omistajan kanssa. Tar
UUDELY/1530/2016 4/12
peen mukaan pilaantuneet maat eristetään, kohteen kunnostamista jat ketaan muilla menetelmillä tai kohteeseen jääneiden haitta-aineiden ris kejä ympäristölle ja terveydelle arvioidaan erillisellä riskinarviolla.
Työn aikainen näytteenotto
Kunnostuksen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikai sella näytteenotolla. Kaivun aikaiset näytteet tutkitaan aistinvaraisesti ja PetroFlag-kenttätesteillä. Kaivetuista maa-aineksista otettujen näyttei den kenttätestituloksista vähintään noin 10 % varmistetaan laboratori ossa. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hNlivetyjakeiden C10 - pitoisuudet eri jakeittain (kevyet tisleet Cio -C21 ja raskaat öljyjakeet C21 -
Kaivun päätyttyä kaivannon seinämistä ja pohjasta otetaan jäännöspitoi suusnäytteet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoo manäyte jokaista noin 100 m2:n pinta-alaa kohti, kuitenkin nhn, että jokai sesta kaivannosta otetaan 1 - 2 jäännöspitoisuusnäytettä kaivannon koosta riippuen. Muutaman neliömetrin kaivannoista otetaan tarpeen mu kaan vain yksi jäännöspitoisuusnäyte.
Jäännöspitoisuusnäytteet tutkitaan aistivaraisesti ja kenttätestein. Labo ratoriossa jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan hNlivetyjakeiden Cio- C40 pitoisuudet eri jakeittain (kevyet tisleet Cw - C21 ja raskaat öljyjakeet C21 - C40).
Pilaantuneen veden käsittely
Kaivantoon kertyvästä vedestä ja kaivosta otetaan tarpeen mukaan näyt teitä. J05 veden pinnalle kertyy polttoainefaasia, poistetaan polttoaine imuautolla tms.
Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy
Kunnostustyön ympäristövaikutusten ei arvioida poikkeavan normaalista rakennustyömaasta. Pilaantuneen maan kaivu toteutetaan siten, ettei pi laantunutta maata pääse leviämään muualle ympäristöön. Ympäristöhait toja ehkäistään mm. peittämällä pilaantuneet maat välivarastoinnin ja kul jetuksen aikana pressulla.
Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin
Ympäristötekninen valvoja seuraa työn aikana työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa.
Jos tällaisia löytyy, ympäristötekninen valvoja informoi tarpeen mukaan tilaajaa, maan omistajaa ja/tai ympäristöviranomaisia. Em. tahojen kanssa päätetään tarpeen mukaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
Jos kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneen alueen levinneen naa purikiinteistön puolelle, ilmoitetaan asiasta tilaajalle, maanomistajalle sekä ympäristöviranomaisille. Kunnostuksen jatkamisesta naapurikHn teistön puolelle sovitaan tarpeen mukaan kiinteistön omistajan kanssa.
Kirjanpito ja raportointi
Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta päiväkirjaa, johon merkitään alueelta poistettujen maiden määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta, näytetiedot, näytteenoton ajankohta ja mittaustulokset, näy tepisteiden paikat, maaperään mahdollisesti jäävien maiden haitta-ai nepitoisuudet ja sijainnit sekä erityishavainnot ja poikkeamat suunnitel mista.
Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti kunnostuksen päätyttyä. Loppuraportissa esitetään kunnostuksen aikainen näytteen ottoja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus, kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista, jäännöspitoisuustie dot, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskiarvio, pNrustus näytteenottopaikkojen sijainnista, tarvittaessa kopiot sNrtoasiakirjoista sekä mahdolliset jatkotoimenpiteet.
Viranomaisen ratkaisu
Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus on tarkastanut Raa seporin kaupungin ilmoituksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Raaseporissa osoitteessa Ratakatu 11 sijaitsevalla kNnteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 710-52-107-5, ja hyväksyy sen seuraavin määräyk sin:
Kunnostustavoifteet
1.1. Kiinteistöltä on poistettava vanhan öljysäiliön alueelta maa-aines, jonka öljyhiilivetyjen (>Cio - C40) pitoisuus ylittää 300 mglkg.
1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 21412007 mu kaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuk sina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita, on maa perän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-ai neiden osalta valtioneuvoston asetuksen 21412007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo esim. mää räyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi, ei arviointia tarvitse tehdä.
Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
1.3. J05 pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoiteifava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja
UUDELY/153012016 6/12
ympäristökeskukselle, Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluvi ranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpitei den sopimiseksi.
Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset
2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maape ränäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivet tavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näyt- teet on otettava siten, että eri käsiifelypaikkoihin toimitettavien maa- ainesten haifta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.
Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuk sissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Alueen yleinen hoito ja järjestys
3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.
Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaan tunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huoleh dittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostet tavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.
3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.
Kaivualueiden jäännöspitoisuudet
4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen sei nämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottoti heys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta- aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvite tyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kui tenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoi tava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen
5. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vas taanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekis teriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely
6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset on luokiteltava seuraa vasti:
- kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset
- tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset
- vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset.
Pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukai sesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltä väksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.
Pilaantuneen veden käsittely
7. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet.
Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdisteifava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.
Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja nou datettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.
Talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltä väksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siir toasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.
Tiedottaminen,
valvonta,
kirjanpito ja raportointi8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudaifamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. VaI vonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloitta misajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäris tönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä
UUDELY/1530/2016 8/12
mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamis ajankohta.
8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.
8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostus työn toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalu eistaja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomene telmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjan pitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, analyy situlokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuk sista ja näyfteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitet tyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysitulok sista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakir joista.
Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäris tökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomai selle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.
Päätöksen perustelut Käsitteet
Päätäksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainek sella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältä välIä maa-aineksella ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joi den kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä.
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi.
Valtioneuvoston asetuksen jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) lfltteen 4 jäteluettelossa vaarallisiksi jätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (1705 03). Vaarallisekpi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksell tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka sisältää vaarallisia aineita sellai sina pitoisuuksina, että maa-aineksella katsotaan olevan jokin asetuksen 86/2015 liitteessä 4 mainituista vaaraominaisuuksista.
Yleiset perustelut
Ympäristönsuojelulain (527/2014)136 §:n mukaan maaperän ja pohjave den puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhtey dessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toi mitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edel lytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa- aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.
Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus tarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitaliisten aineiden kynnysarvot, aiemmat ohjearvot ja ylem mät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, va rasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit tää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alem man ohjearvon.
Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä säädetty öljyhiilivetyjen
>C10- C40 kynnysarvo on 300 mg/kg.
Ilmoitusasiakirjoissa esitetyn mukaisesti öljyhNlivetyjen >Cio- C4o kun nostustavoitteeksi vanhan öljysäiliön alueella on asetettu kynnysarvopi toisuus. (Määräys 1.1.)
Mikäli alueella todetaan kynnysarvot tai alueen luontaiset taustapitoisuu det ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu kaisesti. AMoinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1.
mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä.
(Määräys 1.2.)
Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikHnteistöille on edellytetty il moitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Mää räys 1.3.)
UUDELY/1530/2016 10/12
Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kai vusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsitte lyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aine seräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavan omaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohon neita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaik koihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 2.)
Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kyl teillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiatto mien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunulla maa-ainesta sisältä vät kuormat on edellytelly peitettäviksi ja hailla-ainepitoiset kaivetut maa- ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-ai neksista, jolla haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2.ja 5.)
Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoi suudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Mää räys 4.)
Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava shr toasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Shrtoasiakirja on oltava mu kana jälleen sNrron aikana ja se on annettava jätteen vastaanollajalle.
Siirtoasiakiat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Mää räys 5.)
Jätelain(646/2011)29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekistehin hyväksytylle kuljettajalle. (Mää räys 5.)
Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanot topaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoi suuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukai sen luvan omaavaan vastaanollopaikkaan. (Määräys 6.)
Jätelain (646/2011) 8
§
edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdol lisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjes tyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole riiahdollista uudelleen käyttää, kierrällää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräys 6.)Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, elleivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta
enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa tervey delle tai ympäristölle. (Määräys 7.)
Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais valvonnan kannalta. (Määräys 8.1.)
Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viran omaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 8.2. ja 8.3.)
Sovelletut oikeusohjeet
Ympädstönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011)6,8, 13, 15, 29, 121, 122 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar peen aMoinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2015 (1397/20 14)
Käsittelymaksun määräytyminen
Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, kenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksulli sista suoritteista vuonna 2015 (1397/2014) ja sen liitteenä olevaan mak sutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoi tuksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn ku luvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 12 tuntia.
Päätöksestä tiedoifaminen Päätös
Raaseporin kaupunki Kjell Holmqvist Hiekkaharjunkatu 3 A 10300 Karjaa
Tiedoksi
Raaseporin kaupunki, Kjell Homlqvist (sähköisesti) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Lasse Korkalainen’
Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
UUDELY/1530/2016 12/12
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla
Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää töksestä kuuluttamalla Raaseporin kaupungin ilmoitustaululla ympäris tönsuojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti.
Tietojärjestelmään merkitseminen
Alueen maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oi keuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja nNllä, joi den oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3.
Yksikön päällikkö, Yli-insinööri Heli Antson
Ylitarkastaja Hanna Valkeapää
Liitteet Liite 1. KNnteistön sijainti
LNte 2. Tutkimusalueiden ja kunnostettavan alueen sijainnit Liite 3. Valitusosoitus
YmpähstökarttapalveluKarpala 20-tammi-2016Raasepori,Karjaa Vesienhoitoalueiden pohjavesienseurantapaikat 2010 Pohjavedenhavaintopisteet Paikkatyyppild HavaintopLaki Kaivo LteJe Ottamonhana Pohjavesitammikko Romapulki Lysimetri Lumikeppi Luminayte Pohjaveden Luokka Puhjavedenseuranta-asema Rauta-asema VHS-seuranta Puhjavedenseuranta-asemasekäVHS seuranta Pohjavesialuerajat Tyyppi —Pohjavesiatueenraja —Puhjavesialueenosa-alueenraja Pohjavesialueidenvälinenraja —Varsinaisenmuodostumisatueenraja --Vettätäpaiaevärantaviiva Pohjavesialue ETRS-TM35FIN
1,2 C 0,58 12km DNRO bJOcLy/;5-oJ Qoj
1:23029_____________________________________________
Helsingissä 5.
purettu rakennus
A
kokooma FCG4 FCGS”.
/ nLJ ‘.
m
LJLJ
\ ,‘/fCGT%\, kokooma FCG2 /
kokooma FG3
0
KOEKUOPPA
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontle 34, PL 950
00601 Helsinki Puh. 0104090 wwwfcg.fl
Jittyy Uudenmaan ELY
-tänään antamaan päätökseen DNRO UJOEL’i/ /
Helsingissä a5. 2oft’
KOKOOMANAYTEALUE
RAASEPORIN KAUPUNKI
KARJAA, VANHA SEMENUIVALIMO FCG12
n
FCG 10FCG11
c
FCG 1kokooma FCG5
0 25 5Dm
14
//
.2
/
//
TUTKIM USPISTEKARTrA
(4) 0:..- -44- “:j:
Valitusviranomainen
Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muu tosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.
Valitusaika
Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu raavana arkipäivänä.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoiteja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija na on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekiijoitettava.
Valituksen liitteet
Valituskiijelmään on liitettävä
- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- asiamiehen valtakhja Valituksen toimittaminen perille
Valituskiijelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 €. Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäyntiviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista an netussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204
65101 Vaasa
Puhelin 0295642611 Telekopio 0295642760
Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi
Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15