Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite

8.9.2017 Annettu julkipanon jälkeen

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000

http://www.ely-keskus.fi/uusimaa

PL 36

00521 HELSINKI

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.

Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite

St1 Oy PL 100

00381 Helsinki

Kunnostettavan alueen sijainti

Urheilukatu 15, Järvenpää

Kiinteistötunnukset: 186-1-114-4, 186-1-114-4-M501, 186-1-114-6 ja 186-1-114-8 (osa kiinteistöstä)

Kiinteistöjen omistajat

Kiinteistöt 186-1-114-4, 186-186-1-114-6 ja 186-1-114-8 omistavat As.

Oy Järvenpään Ainonranta ja As. Oy Järvenpään Urheilukatu 15 Määräalan 186-1-114-4-M501 omistaa Järvenpään kaupunki

Asian vireilletulo

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta saapui Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 29.3.2017. Ilmoitukseen toimitettiin täydennystä 28.6.2017 ja 6.9.2017.

Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 §

Maksu

Toiminnan kuvaus

Kunnostusalueella sijaitsee toiminnassa oleva St1 Oy:n polttoaineen jakeluasema. Alueella on harjoitettu polttoaineiden kaupallista jakelutoimintaa 1960-luvulta alkaen. Alueella harjoitetaan myös ajoneuvojen pesu- ja huoltotoimintaa. Lisäksi alueella sijaitsee kahvila.

Huoltoasematoiminta päättyy vuoden 2017 loppuun mennessä.

Kohdealueelta puretaan kahvila, huoltamorakennus, mittarikenttä sekä säiliöalue laitteistoineen.

Yksittäistä laitteistovikaa tai onnettomuutta alueella ei ole tiedossa.

Maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden arvioidaan aiheutuneen vuosien varrella tapahtuneesta huolimattomasta polttoaineen käsittelystä.

Kaavoitustilanne, ympäristö ja lähimmät häiriintyvät kohteet

Kunnostettava alue sijaitsee Järvenpäässä osoitteessa Urheilukatu 15.

Kunnostusalueen sijainti on esitetty liitteessä 1.

Kunnostusalue rajoittuu etelässä ja idässä katualueisiin. Pohjoispuolella alue rajoittuu liike- ja toimistotilojen kiinteistöön ja länsipuolella viherkaistaleeseen. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 15 metrin etäisyydellä kunnostusalueesta itään ja etelään.

Alue on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialueeksi (kaavamerkintä AK).

Aikaisemmat viranomaispäätökset

- Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 832/14.12.1999 jätehuoltolain 21 a §:n mukaisen jätehuoltoilmoituksen johdosta

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

- Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen yleissuunnitelma, polttoaineiden jakeluasema, St1 1294 Järvenpää, Urheilukatu 15, 04400 Järvenpää, PTI-Palvelut Oy 23.3.2017

- PIMA-ilmoituksen täydennys, St1 Järvenpää, Urheilukatu 15, FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 27.6.2017

Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet

Kunnostusalueen piha-alue on asfaltoitu. Alueen maaperä on noin 2,8 metrin syvyydelle asti hiekasta ja sorasta koostuvaa täytemaata.

Täyttökerroksen alapuolella sijaitseva perusmaa on savea.

Ympäristöhallinnon pohjavesitietokannan mukaan pohjavesialueella on paksujakin (jopa 20 m) savi-/silttikerroksia. Alueen topografian ja geologian perusteella hienoaineskerrosten (savi/siltti) viettosuunnan

arvioidaan olevan pääosin lännen-lounaan suuntaan kohti Tuusulanjärveä. Jakeluaseman alueella on vettä johtavampia täyttömaakerroksia noin 1-4 metrin syvyydellä. Kallioperän korkeudesta jakeluasema-alueella ei ole tietoa. Kunnostusalueen koillis-, itä- ja eteläpuolella sijaitsee kallioalueita, jotka ohjaavat alueen pohjaveden virtausta lännen suuntaan

Jakeluasema sijaitsee I-luokan veden hankintaa varten tärkeän pohjavesialueen (Järvenpää, 0118601) länsireunalla lähellä Tuusulanjärveä. Pohjavesialue sijaitsee tiheästi rakennetulla Järvenpään kaupungin keskusta-alueella. Pohjavesialue on merkitty kerääväksi, mutta alueen orsi- ja pohjavedet purkavat todennäköisesti luonnollisesti Tuusulanjärveen. Alue muuttuu mahdollisesti osittain keräävän luontoiseksi, jos alueella suoritetaan pohjaveden ottoa. Alueen pohjaveden tilaa ei ole tutkittu. Jakeluaseman aiemmissa kunnostuksissa on kaivantoihin havaittu kertyneen orsivettä. Varsinaisen pohjaveden syvyydestä ei ole tietoa. Kohteen koillis-, itä- ja eteläpuolella sijaitsee kallioalueita, jotka ohjaavat alueen pohja- ja orsiveden virtausta. Kohteen sijainnin, geologian ja topografian perusteella jakeluaseman alueen orsi- ja pohjaveden virtaussuunnan arvioidaan olevan lännen-lounaan suuntaan kohti Tuusulanjärveä. Pohjavesi (todennäköisesti paineellinen) sijaitsee paksujen savi-silttikerrosten alapuolella.

Kunnostettavan alueen sadevedet on johdettu pintakallistuksin kiinteistön ulkopuolelle. Jakelualueen sadevedet on johdettu sadevesiviemäriin öljynerottimen kautta. Huolto- ja pesuhallin sekä ulkopesupaikan vedet on johdettu öljynerottimen kautta viemäriin. Lähin vesistö, Tuusulanjärvi, sijaitsee kunnostusalueesta noin 200 metrin etäisyydellä lännessä- lounaassa.

Alueella tehdyt aiemmat maaperäkunnostukset

Alueella on tehty aiemmin pilaantuneen maaperän kunnostustöitä 15.12.1999 - 20.1.2000 ja kesäkuussa 2000. Kunnostukset tehtiin Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 832/14.12.1999 mukaisesti. Päätöksessä kiinteistöltä edellytettiin poistettavaksi maaperässä oleva mineraaliöljyä (kevyt polttoöljy) yli 1 000 mg/kg sisältävä maa-aines sekä maaperässä mahdollisesti oleva helposti haihtuvia hiilivetyjä (bensiini) yli 100 mg/kg ja/tai bentseeniä yli 2,5 mg/kg ja/tai MTBE:tä yli 5 mg/kg sisältävä maa-aines. Lisäksi päätöksessä edellytettiin poistettavaksi huoltoasemarakennuksen läheisyydestä mineraaliöljyä (kevyt polttoöljy) yli 300 mg/kg, helposti haihtuvia hiilivetyjä (bensiini) yli 100 mg/kg, bentseeniä yli 0,5 mg/kg, etyylibentseeniä yli 5 mg/kg, ksyleenejä yli 0,5 mg/kg ja/tai tolueenia yli 2 mg/kg sisältävä maa- aines vähintään kolmen metrin etäisyydeltä rakennuksen ulkoseinälinjasta niin syvältä ja laajalta alueelta kuin se kaivuteknisesti rakennusta vaurioittamatta on mahdollista.

Joulukuun 1999 ja tammikuun 2000 välisenä aikana tehdyssä maaperäkunnostuksessa alueelta poistettiin yhteensä 1 244,6 tonnia eriasteisesti hiilivedyillä pilaantuneita maa-aineksia. Kesäkuussa 2000 tehdyssä kunnostuksessa alueelta poistettiin yhteensä 33,88 tonnia öljyistä maa-ainesta. Kohdealueelle ei jäänyt kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia tehtyjen kunnostustoimenpiteiden jälkeen.

Kunnostettavalla alueella ei ole tehty uudempia maaperätutkimuksia tai - kunnostuksia.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kunnostusalueelta vuosina 1999 - 2000 tehtyjen maaperän kunnostuksen jälkeen otetuista jäännöspitoisuusnäytteistä ei todettu nykyisen valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

Tarkempi maaperän pilaantuneisuustutkimus tehdään kohdealueen purku-, puhdistus- ja uudisrakentamisen maarakennustöiden yhteydessä.

Riskinarvio rajataan koskemaan alueellisesti jakeluasemaa ja sen lähiympäristöä sekä ajallisesti muutamaa kymmentä vuotta.

Huoltoasematoiminnasta voi päästä maaperään öljyhiilivetyjä, BTEX- yhdisteitä sekä bensiinin vesiliukoisia lisäaineita (MTBE ja TAME).

Maaperään päässeet öljyhiilivedyt leviävät pääasiassa painovoiman vaikutuksesta alaspäin ja kulkeutumalla orsi- ja pohjaveden mukana.

Alueen maaperässä oleva savi estänee haitta-aineiden leviämistä syvemmälle. Kevyemmät hiilivedyt voivat kulkeutua maaperän huokosilman kautta ulkoilmaan. Haitta-ainepitoisuuksien arvioidaan sijaitsevan melko syvällä maaperässä. Lisäksi huoltoasematoiminnassa tapahtuneet mahdolliset päästöt ovat tapahtuneet pitkän ajan kuluessa, jolloin kevyiden hiilivetyjen arvioidaan todennäköisesti jo haihtuneen maaperästä. Edellä mainittujen seikkojen perusteella haihtuvien yhdisteiden leviäminen ilmaan arvioidaan vähäiseksi.

Välitön altistuminen öljyhiilivetypitoisuuksille kohteessa arvioidaan epätodennäköiseksi. Mahdollisesti pilaantuneesta maaperästä ei arvioida haihtuvan sellaisia määriä hiilivetyjä, joka aiheuttaisi terveysriskin kiinteistön alueella oleskeleville ihmisille. Mahdollisten haitta-ainepitoisuuksien arvioidaan sijaitsevan myös niin syvällä maaperässä, ettei altistumista haitallisille yhdisteille pidetä todennäköisenä.

Maaperässä olevat haitta-aineet saattavat lisätä ympäristö- ja terveysriskiä merkittävästi levitessään maaperässä. Jos haitalliset yhdisteet pilaavat pohjaveden, voivat ne altistaa orsi-/pohjavettä käyttävät ihmiset aineiden haitallisille vaikutuksille. Jakeluasema-alueen

maaperä on savea/silttiä, eikä mahdollisen pohjavedenoton keskuskoulun vedenottamolta arvioida vaikuttavan jakeluasema-alueen orsiveden virtauksiin, jossa polttoaineen jakeluun liittyviä haitta-aineita saattaa esiintyä.

Kohteessa kunnostuksen (1999 - 2000) yhteydessä suoritetun näytteenoton perusteella pilaantuma on sijainnut pääosin kaivantojen täyttöhiekassa ja luonnollisen savikerroksen pinta-osassa maksimissaan 3-4 m syvyydessä. Haitta-aineiden ei ole todettu levinneen syvemmällä savisessa maaperässä. Tämän perusteella polttoaineen jakeluun liittyvien haitta-aineiden, mukaan lukien bensiiniin liittyvien BTEX- yhdisteiden (p-kirjain merkintä) ja lisäaineiden (oksygenaatit), ei arvioida kulkeutuvan alueen maaperässä merkittävästi. Em. perusteella jakeluasema-alueen maaperässä mahdollisesti todettavien haitta- aineiden ei arvioida aiheuttavan riskiä keskuskoulun vedenlaadulle tai kulkeutuvan savi-silttikerroksen alapuolella mahdollisesti sijaitsevaan pohjavesikerrokseen.

Kunnostettavalta alueelta on esitetty poistettavaksi valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot ylittävät haitta-aineita sisältävät maa-ainekset.

Esitetty kunnostussuunnitelma

Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen

Kunnostuksen tavoitetasoksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvotasoja.

Puhdistusmenetelmänä käytetään massanvaihtoa. Jos kohteeseen jää haitta-ainepitoisuuksia rakenteiden tms. alle, ne eristetään. Mikäli haitta- ainepitoisuudet tai pilaantuneiden massojen määrät ovat niin korkeita, että ne voivat aiheuttaa merkittäviä ympäristö- tai terveysriskejä, käytetään jatkokunnostusmenetelmänä mahdollisesti in situ -menetelmiä (huokoskaasupuhdistus, kemiallinen hapetus). In situ -menetelmät otetaan huomioon myös silloin, jos kohteen kunnostuksen yhteydessä todetaan arvioitua laajempaa maaperän pilaantuneisuutta. Mahdollisesti tarvittavan jatkokunnostusmenetelmän valinnasta neuvotellaan valvovan viranomaisen kanssa.

Alueen maaperän kunnostus toteutetaan kaivamalla pilaantuneet maa- ainekset pois. Puhdistustöiden kestoksi arvioidaan yhteensä noin kolme viikkoa. Toimenpiteet suoritetaan vuoden 2017 syyskuun aikana.

Työn aikainen näytteenotto

Työn yhteydessä suoritetaan maaperän haitta-ainetutkimus, jossa pilaantuneet maa-ainekset luokitellaan lievästi ja voimakkaasti pilaantuneisiin maa-aineksiin.

Työn aikana ympäristökonsultti valvoo ja tarkkailee maamassojen pitoisuuksia pääosin kenttäanalyysein. Kenttänäytteet tutkitaan paikan päällä PetroFlag -kenttätesteillä. Vähintään joka kymmenes kenttänäyte lähetetään laboratorioon tarkempia analyysejä varten ja kenttämittaustulosten varmistukseksi.

Ennen avokaivantojen peittämistä kontrolloidaan sekä kenttämittauksin (20 - 30 kpl) että laboratorionäyttein (3 - 5 kpl), ettei alueelle jää alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely

Maansiirtotöissä käytetään kaivinkonetta ja kuorma-autoja.

Pilaantumattomat ja lievästi pilaantuneet maa-ainekset läjitetään vähintään viiden metrin etäisyydelle kaivannon reunasta.

Mahdollisesti pilaantuneet maat sijaitsevat arviolta 1 - 3,5 metrin syvyydellä. Poistettavat maa-ainekset toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Kenttätestien jätteet toimitetaan hävitettäväksi luvanvaraiseen laitokseen.

Pilaantunut maa-aines kuljetetaan kuorma-auton lavalla. Poistettavista maa-aineksista laaditaan siirtoasiakirjat.

Pilaantuneen veden käsittely

Kaivantoon mahdollisesti kertyvästä vedestä otetaan tarvittaessa näyte.

Näyte analysoidaan joko laboratoriossa tai PHA-100 -mittarilla. Jos vedessä todetaan merkittäviä hiilivetypitoisuuksia, voidaan se käsitellä alueella paikallisen viemärilaitoksen ohjeiden mukaisesti ja johtaa jätevesiviemäriin. Veden käsittelyssä käytetään öljynerotinta, mikäli siihen saadaan lupa viemärilaitokselta. Jos öljynerottimesta lähtevässä vedessä on merkittävästi bensiiniä (yli 3 mg/l), voidaan vesi jatkokäsitellä aktiivihiilisuodattimella. Kaivanto voidaan tarvittaessa myös tyhjentää imuautolla ja toimittaa vedet käsiteltäväksi asianomaisen luvan omaavaan laitokseen.

Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Mikäli maamassat sisältävät runsaasti haihtuvia yhdisteitä, voidaan ne tarvittaessa peittää. Avokaivannoissa työskennellessä mitataan ennen työn aloitusta räjähdysalttiiden kaasujen pitoisuudet. Mikäli kaivannossa todettaan suuria räjähdysherkkien kaasujen pitoisuuksia, tehdään kaivanto kaasuvapaaksi. Poistokaasut johdetaan aktiivihiilen läpi.

Työntekijät käyttävät aktiivihiilellä varustettuja puolimaskeja, mikäli työskentely-ympäristössä on suuria pitoisuuksia haihtuvia hiilivetyjä.

Hiilivetyjen määrää tarkkaillaan räjähdyskaasumittarilla tai vastaavalla analysaattorilla.

Työmaa-alue aidataan sivullisten työmaalle pääsyn estämiseksi.

Sortumisvaaran ehkäisemiseksi kaivannot luiskataan 1:1 tai tarvittaessa loivemmiksi.

Kunnostustyöstä aiheutuvia haju- ja pölyhaittoja voidaan vähentää kuormaamalla pilaantuneet maa-ainekset suoraan kaivannosta kuorma- auton lavalle. Pölyhaittoja voidaan myös vähentää kastelemalla maamassoja tarvittaessa. Alueen kuorma-autoliikenne ei merkittävästi lisäänny kunnostustyön aikana.

Mikäli pilaantuneet maat sisältävät runsaasti aromaattisia yhdisteitä, kuormat peitetään.

Toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa

Odottamattomia tilanteita voivat olla poistettavan maan massamäärän huomattava muuttuminen, uusien haitta-aineiden löytyminen tai onnettomuudet työmaalla. Mikäli pilaantunut massamäärä on huomattavasti suurempi kuin arvioitu, pilaantuminen on levinnyt arvioitua laajemmalle tai alueelta löytyy uusia haitta-aineita, ilmoitetaan kyseisistä asioista välittömästi ympäristöviranomaisille sekä työn tilaajalle. Tämän jälkeen sovitaan jatkotoimenpidemenettelyistä.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Ennen maaperän puhdistustöiden aloittamista, siitä ilmoitetaan alueelliselle ja paikalliselle ympäristöviranomaiselle. Työmaalla tapahtuvista odottamattomista tilanteista tiedotetaan välittömästi viranomaiselle ja työn tilaajalle.

Työmaalla pidetään kirjanpitoa työnaikaisesta näytteenotosta sekä poistettavien maamassojen pitoisuuksista, määristä ja loppusijoituspaikoista.

Töiden päätyttyä toimitetaan puhdistustyötä koskeva loppuraportti työn tilaajalle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Loppuraportissa esitetään alueen tunnistetiedot, puhdistushankkeeseen osallistuneet henkilöt, alueelta poistettujen maamassojen määrät pilaantuneisuusluokittain, kartat ja maaperän poikkileikkauskuvat, joista käy ilmi mistä kohdin maat on poistettu, alueelle jääneen maan määrä ja kuormakohtaisten maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet, arvio siitä miten puhdistustyön tavoite on saavutettu, kenttähavainnot sekä mahdolliset valokuvat ym. materiaali.

Maanomistajan kuuleminen

Luovutuskirjan ja kauppakirjan mukaan St1 Oy vastaa alueen maaperän puhdistamisesta.

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut St1 Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Järvenpäässä osoitteessa Urheilukatu 15 sijaitsevilla kiinteistöillä 186-1-114-4, 186-1-114-4-M501, 186-1-114-6 ja 186-1-114-8 (osa kiinteistöstä) ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Kunnostustavoitteet

1.1. Kunnostusalueelta on poistettava maa-ainekset, joiden bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin, ksyleenien, bensiinijakeiden (C₅ - C₁₀) öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C₁₀ - C₂₁), raskaiden öljyjakeiden (>C₂₁ - C₄₀) ja/tai MTBE-TAMEn summan pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot.

1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueelliset taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haitta- aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavut- tamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä.

Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Järvenpään kaupungin ympäristönsuojelu- viranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.

Orsivesitutkimukset

2.1. Jakeluaseman alueen läheisyyteen on asennettava viimeistään kuukausi ennen kunnostuksen alkua vähintään kolme orsivesiputkea. Putket on sijoitettava siten, että alueen orsiveden tila ja haitta-aineiden mahdollinen kulkeutuminen orsiveden mukana tulevat luotettavasti selvitetyksi.

Putkien asentamisesta on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä putkien sijainnit perusteluineen ja kuvaus putkien asentamisesta.

Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkei- no-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään viikko ennen putkien asentamista.

2.2. Asennettavista orsivesiputkista on otettava vesinäytteet kaksi viikkoa putkien asentamisen jälkeen sekä maaperäkunnostuksen päätyttyä. Vesinäytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään BTEX-yhdisteiden, bensiinijakeiden (C₅ - C₁₀) öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C₁₀ - C₂₁), raskaiden öljyjakeiden (>C₂₁ - C₄₀) sekä MTBE:n ja TAMEn pitoisuudet.

Näytteenoton yhteydessä on mitattava jokaisesta havaintoputkesta orsiveden pinnantaso.

2.3. Orsiveden tarkkailutulosten sekä maaperäkunnostuksen aikana tehtyjen havaintojen ja tutkimustulosten perusteella on arvioitava orsiveden jatkotarkkailutarve sekä mahdollinen pohjaveden tarkkailutarve.

Yhteenveto orsivesitutkimusten tuloksista sekä selvitys orsiveden jatkotarkkailutarpeesta ja mahdollisesta pohjaveden tarkkailutarpeesta on liitettävä määräyksen 9.3. mukaiseen kunnostuksen loppuraporttiin.

Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset

3. Kaivutöiden aikana on otettava näytteitä kaivettavasta maa- aineksesta haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa- ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.

Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana- lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuk- sissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Alueen yleinen hoito ja järjestys

4.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

4.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.

Kaivualueiden jäännöspitoisuudet

5. Haitta-aineita sisältävän maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä.

Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivu- alueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä.

Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen

6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi.

Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuolto- rekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely

7. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset on luokiteltava seuraa- vasti:

- kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset - vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset.

Pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukai- sesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsi- teltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväk- sytty kyseisen jätteen käsittely.

Pilaantuneen veden käsittely

8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet.

Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.

Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.

Talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on

tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi

9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta.

Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.

9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoi- suuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskoh- teista.

9.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta- aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesi- näytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.

Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Järvenpään kaupungin ympäristönsuojelu- viranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuun- saattamisesta.

Päätöksen perustelut Käsitteet

Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa- aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta- ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta- ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä.

Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi.

Valtioneuvoston asetuksen jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) liitteen 4 jäteluettelossa vaarallisiksi jätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka sisältää vaarallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että maa-aineksella katsotaan olevan jokin asetuksen 86/2015 liitteessä 4 mainituista vaaraominaisuuksista.

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.

Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.

Kunnostusalueella tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu maaperässä kohonneita pitoisuuksia BTEX-yhdisteitä, bensiinijakeita (C5–C10) ja öljyhiilivetyjä (>C10–C40). Lisäksi alueen pitkä historia polttoaineiden jakeluasemana huomioon ottaen, on mahdollista, että maaperään on päässyt myös oksygenaatteja (MTBE ja TAME).

Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty BTEX–

yhdisteille (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), MTBE- TAME -summapitoisuudelle ja öljyhiilivedyille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:

Haitta-aine Kynnysarvo mg/kg

Alempi ohjearvo

mg/kg

Ylempi ohjearvo

mg/kg

bentseeni 0,02 0,2 1

tolueeni 5 25

etyylibentseeni 10 50

ksyleenit 10 50

TEX^* 1

MTBE-TAME 0,1 5 50

Bensiinijakeet (C5–C10) 100 500

Kevyet öljyjakeet (>C10–C21) 300 1 000 Raskaat öljyjakeet (>C21–C40) 600 2 000 Öljyjakeet (>C10–C40) 300

* summapitoisuus sisältäen tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenit.

Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi ilmoituksessa esitetty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen alempi ohjearvotaso BTEX-yhdisteille, MTBE-TAME -summa- pitoisuudelle ja öljyhiilivedyille. Em. tavoitetta pidetään riittävänä ottaen huomioon tehty riskinarvio, alueen käyttötarkoitus ja ympäristöolosuhteet. (Määräys 1.1.)

Mikäli alueella todetaan kynnysarvot tai alueelliset taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haitta- aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti.

Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1.

mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä.

(Määräys 1.2.)

Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä.

(Määräys 1.3.)

Alueella aiemmin tehdyssä maaperäkunnostuksessa havaittiin säiliökaivantoon kertyneen orsivettä. Tällöin veden pinnalla todettiin ohut öljykalvo. Varsinaisen pohjaveden syvyydestä ei ole tietoa, eikä alueen pohjaveden tilaa ole tutkittu. Jakeluasema-alue sijaitsee I-luokan veden hankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Edellä mainitun perusteella päätöksessä on edellytetty asennettavaksi jakeluaseman läheisyyteen vähintään kolme orsivesiputkea. Pohjavesiputkia ei ole edellytetty asentamaan tässä vaiheessa, jotteivat orsivedessä mahdollisesti olevat haitta-aineet pääsisi leviämään pohjaveteen. Alueen pohjavesi on todennäköisesti paineellista. Orsivesiputkista otettavien vesinäytteiden analyysitulosten perusteella, voidaan arvioida maaperän mahdollisten

haitta-aineiden vaikutusta alueen orsiveteen sekä haitta-aineiden mahdollista kulkeutumista orsiveden mukana. (Määräykset 2.1. ja 2.2.) Orsiveden tutkimustulosten sekä kunnostuksen aikana maaperästä ja orsivedestä saatujen tietojen perusteella arvioidaan orsiveden jatkotarkkailutarve. Mikäli on syytä epäillä haitta-aineita kulkeutuneen myös alueen pohjaveteen, on pohjaveden tila selvitettävä ja tarvittaessa pohjavettä tarkkailtava. Kunnostuksen loppuraporttiin liitettävässä orsivesitutkimusten tulosten yhteenvetoraportissa on edellytetty esitettäväksi selvitys kunnostustoimenpiteiden jälkeisistä orsi- ja pohjavesitarkkailuista. (Määräys 2.3.)

Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet.

Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa- ainekset. (Määräys 3.)

Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa- aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

(Määräykset 4.1., 4.2. ja 7.)

Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta- ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen.

Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 5.)

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle.

Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan.

(Määräys 6.)

Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle.

(Määräys 6.)

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä

kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa- ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta- ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.) Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä.

Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräys 7.)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.)

Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.)

Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2., 9.3. ja 2.3.)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §

Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkenotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016)

Käsittelymaksun määräytyminen

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 16 tuntia.

Päätöksestä tiedottaminen Päätös

St1 Oy, Matti Paatero (sähköisesti)

Tiedoksi

As. Oy Järvenpään Ainonranta (sähköisesti) As. Oy Järvenpään Urheilukatu 15 (sähköisesti) Järvenpään kaupunki (sähköisesti)

Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Järvenpään kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti.

Tietojärjestelmään merkitseminen

Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 2.

Hyväksyntä

Tämän päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Mikko Tuomikoski ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää.

Liitteet

Ratkaisija Valkeapää Hanna 07.09.2017 15:25

186-1-156-28 186-1-156-3

186-1-156-27 186-1-114-5

186-1-114-4

186-1-156-25

186-1-113-5 186-401-1-684

186-403-1-360

186-1-113-4

186-1-156-14

186-1-112-12

186-401-1-2174 186-1-9901-0

6704718 6704888

394894

394724

Koordinaatisto: ETRS-TM35FIN Taustakartta on viitteellinen.

KIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE 7.3.2017 Rekisteriyksikkö 186-1-114-4

Sivu 1 (1)

Mittakaava 1:1 000

Kartat © MML, kunnat

Kiinteistötunnus: 186-1-114-4 Rekisteriyksikkölaji: Tontti

Kunta: Järvenpää (186)

Palstojen lukumäärä: 1

Rekisteriyksikön alueella on asemakaava ja yleiskaava.

Kiinteistörekisterin tiedoissa voi olla puutteita ja epätarkkuuksia.

Rekisteriyksikön tarkka alueellinen ulottuvuus selviää

toimitusasiakirjoista ja maastosta. Rekisteritiedoista katso tarkemmin www.maanmittauslaitos.fi/rekisteritiedot.

Tulostettu kiinteistötietojärjestelmästä 7.3.2017.

0 40 m

0 5 km

Valitusviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi- vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu- raavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija- na on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204

65101 Vaasa

Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760

Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi

Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15