24.3.2017 Annettu julkipanon jälkeen
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 021 000
www.ely-keskus.fi/uusimaa
Opastinsilta 12 B 5 krs.
00520 Helsinki
PL 36
00521 Helsinki
Asia
Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.
Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite
Logicor (Space) Topco Oy Unioninkatu 22
00130 Helsinki
Kunnostettavan alueen sijainti
Ruukinmestarintie 2, Espoo Kiinteistötunnus: 49-42-4-8
Kiinteistöjen omistaja
Logicor (Space) Topco Oy
Toiminnan kuvaus
Kunnostettava alue sijaitsee Espoon Kivenlahden teollisuusalueella.
Kiinteistöllä on ollut painotoimintaa vuosina 1983–2007. Toiminnan pääraaka-aineita olivat paperi sekä tolueenia liuottimena sisältävä painoväri. Raskasta polttoöljyä käytettiin höyryn tuottoon.
Lastausalueella on tapahtunut tolueenivuoto vuonna 2001.
Todennäköisesti vuotokohta on ollut ulkona sijainneen tolueenisäiliön läheisyydessä. Vuonna 2003 tolueenia on päässyt säiliön ympärillä olevaan keräilyaltaaseen, mutta yhtään tolueenia ei saadun tiedon mukaan päässyt maaperään. Lisäksi 1980 tai 1990–luvulla värien pumppaushuoneessa on tapahtunut tolueenivuoto. Kyseisessä tilassa ei ole lattiakaivoja ja tila on allastettu.
Tällä hetkellä kiinteistössä toimii VTT. Aiempaan painotoimintaan liittyvät kemikaalisäiliöt on kohteesta poistettu.
Alueella olevaa rakennusta on tarkoitus laajentaa. Alueelle on suunnitteilla VTT Vihreän kemian keskus kiinteistöllä sijaitsevan entisen painorakennuksen yhteyteen.
Maksu
770 €Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 §
Asian vireilletulo
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta saapui Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 23.2.2017. Ilmoitusta täydennettiin 20.3.2017.
Kaavoitustilanne, ympäristö ja lähimmät häiriintyvät kohteet
Kunnostettava alue sijaitsee Espoossa osoitteessa Ruukinmestarintie 2.
Alueen sijainti on esitetty liitteessä 1.
Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat reilun 100 metrin etäisyydellä koillisessa. Lähin erityisen herkkä kohde on päiväkoti, joka sijaitsee 400 metrin etäisyydellä etelään Länsiväylän eteläpuolella.
Lainvoimaisessa asemakaavassa alue on osoitettu teollisuusraken- nusten korttelialueeksi (kaavamerkintä TT).
Aikaisemmat viranomaispäätökset
- Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1275/16.9.2008, UUS-2008-Y-400, joka on annettu Acta Print Kivenlahti Oy:lle. Päätös koski tolueenilla pilaantuneen maan puhdistamista kiinteistöllä 49-42- 4-8. Päätökseen liittyi pohjaveden tarkkailuvelvoite.
- Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto No YS 833/7.7.2009, UUS-2008-Y-400. Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi lausunnolla kunnostuksen loppuraportin ja pohjaveden jatkotarkkailun.
- Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto 8.9.2010, UUDELY/884/07.00/2010. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi pohjavesitarkkailun lopettamisen.
Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat
- Logicor Oy. VTT Vihreän kemian keskus, Ruukinmestarintie 2, Espoo. Maaperän kunnostustarpeen arviointi ja kunnostussuun- nitelma. Pöyry Finland Oy, 14.2.2017.
Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet
Maanpinnan taso vaihtelee alueella vähän. Aluetta ei ole asfaltoitu.
Tehtyjen maaperätutkimusten perusteella alueen maaperä koostuu täyttömaasta, kuten hiekasta. Täyttökerroksen paksuus on alueella 1–4
metriä. Täyttömaan alla on myös karkeita maalajeja, kuten moreenia ja kivistä hiekkaa. Kairaukset päättyivät useassa näytepisteessä kiveen tai kallioon 1–4 metrin syvyydessä. Tehdyissä tutkimuksissa ei havaittu viitteitä kaatopaikasta tai varsinaisesta jätetäytöstä, mutta yhdessä pisteessä oli havaittavissa tolueenin haju.
Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Lähin pohjavesialue, Brinkinmäki 0104901, sijaitsee noin 800 m kiinteistöstä pohjoiseen. Lähin porakaivo sijaitsee noin 250 m kiinteistön rajasta ja 400 m pilaantuneeksi arvioidusta alueesta itään Tiiliskiventiellä.
Kohteen eteläpuolella noin 600 m päässä sijaitsee Kivenlahti.
Alueella tehdyt tutkimukset
Alueella tehtiin maaperätutkimuksia 21.–22.3.2016. Näytepisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2.
Maanäytteitä otettiin kuudesta pisteestä (201–206) raskaalla porakoneella. Näytteet otettiin kokoomanäytteinä maalajikerrosten perusteella 0,2–1,3 m paksuisista kerroksista. Kaikista näytteistä tehtiin aistinvaraiset havainnot (maalaji, haju, jätejakeet). Näytteenotto ulotettiin kallion pintaan, joka vaihteli pisteissä 1,0–4,0 m syvyydellä. Näytteitä otettiin yhteensä 23 kpl.
Kaikista maanäytteistä mitattiin haihtuvat yhdisteet PID–kenttämittarilla.
Laboratorioon toimitetut näytteet (19 kpl) valittiin kenttämittausten sekä historiatietojen perusteella. Laboratoriossa analysoitiin kuudesta näytteestä öljyhiilivetyjen C10–C40 pitoisuudet, 14 näytteestä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (TVOC) C5–C10 pitoisuudet ja kuudesta näytteestä Vna 214/2007 mukaisten metallien pitoisuudet.
Tutkimuspisteestä 202 syvyydeltä 1,0–2,1 m otetussa näytteessä todettiin tolueenia alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus (7,5 mg/kg).
Syvyydeltä 2,1–2,3 m otetussa näytteessä todettiin tolueenia alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus (13 mg/kg).
Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Tolueenista aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja on arvioitu pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnilla. Lähtökohtana arvioinnille on alueen kaavan mukainen käyttö.
Kohonneita tolueenipitoisuuksia esiintyy arviolta 150 m2 suuruisella alueella. Maita, joissa ylittyy tolueenin alempi ohjearvo, on arvioitu olevan noin 200 m3 (400 t).
Tolueeni ei oletettavasti ole lähtöisin rakennuksen sisätiloissa tapahtuneesta vuodosta, vaan ulkona säiliö- / lastausalueella tapahtu-
neista vuodoista, koska rakennusten seinustojen lähellä ei ole todettu kohonneita tolueenipitoisuuksia.
Tolueenin terveydellisin perustein määritetty suurin haitaton pitoisuus SHPter–viitearvo (7 mg/kg) ylittyy kohteessa nykytilanteessa (todettu pitoisuus 13 mg/kg). Ekologisten riskien SHPeko–viitearvo (28 mg/kg) ei kohteessa nykytilanteessa ylity. Kunnostamalla kohde alempaan ohjearvotasoon (5 mg/kg), ei kohteessa enää ylity SHPter.
Tolueenin leviäminen ympäristöön voi tapahtua kulkeutumalla haihtuneena ilman mukana maan tai lattian läpi, leviämällä maaperässä ja kulkeutumalla liuenneena pinta- ja pohjaveteen.
Tolueeni kulkeutuu maaperässä hyvin. Tolueeni on voinut kulkeutua laajemmalle maanalaisten rakenteiden, kuten putkien tai kaivojen, ympärillä olevien hyvin vettä johtavien kerrosten kautta. Maaperän kunnostuksessa tolueeni poistetaan maasta, joten ympäristökuormitusta ei tapahdu.
Lisärakennuksen alueelta poistetaan pilaantuneet, alemman ohjearvon ylittävät, massat alustavan arvioin mukaan noin 2,3 metrin syvyyteen.
Tutkimuksien perusteella alemman ohjearvon ylittäviä maita on vain tulevan rakennuksen laajennuksen alueella. Alueen kunnostamisen jälkeen haitta-aineiden kulkeutuminen on merkityksetöntä, koska pilaantuneet massat on poistettu. Uuden rakennuksen lattian ja maanpinnan väliin tulee erillinen ryömintätila, joka entisestään vähentää kulkeutumisriskiä sisäilmaan.
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2014) tolueenille esitetyt alemmat ja ylemmät ohjearvot perustuvat terveysperusteisiin riskeihin.
Maaperässä todettu tolueenilla pilaantunut kerros voi aiheuttaa rakennuksen sisäilmaan haju- tai terveyshaittaa, jos se jää tulevien rakennusten alle ja siksi maaperän kunnostus arvioidaan tarpeelliseksi terveysriskin takia. Tolueeni on helposti haihtuva ja suhteellisen vesiliukoinen. Siten se voi kulkeutua rakennusten sisäilmaan ja maaperässä pohjaveteen. Maaperän kunnostuksen jälkeen, poistamalla tulevan rakennuksen laajennuksen alueelta alemman ohjearvon ylittävät maat, kohteesta ei katsota aiheutuvan haittaa terveydelle tai ympäristölle nykyisen kaltaisessa käytössä. Näin ollen alueella tulevaisuudessa työskenteleville tai oleskeleville ei voida arvioida aiheutuvan terveysriskiä. Alueelle tuleva kiinteistö on teollisuuskäytössä, ja pilaantuneen alueen rakenteille on koetilojen takia asuinkäyttöä pidättävämpiä lattiamateriaalivaatimuksia, joten haihtuminen teollisuustiloihin arvioidaan olevan kunnostuksen jälkeen merkityksetöntä. Muissa osissa kiinteistöä, huomioiden alueen teollisuuskäyttö, riittävänä kunnostustasona pidetään ylempää ohjearvoa.
Alue ei ole luontoarvoiltaan herkkää eikä alueella ole merkittäviä pintavesiesiintymiä tai pohjavettä, joten altistumista ei tapahdu merkittävästi nykytilanteessa. Ekologinen riski ei ole merkittävä, koska kohde ei ole luontoarvoiltaan herkkää.
Pilaantuneet maa-ainekset eivät kohteen nykykäytössä aiheuta merkittävää terveys- tai ympäristöriskiä, mutta voivat aiheuttaa terveyshaittoja, jos alueelle rakennetaan. Tämän vuoksi pilaantuneella alueella esitetään tehtäväksi maaperän puhdistustoimenpiteitä.
Maista ei aiheudu haittaa suunnitellulle käytölle, jos maa-ainekset, joissa on alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, poistetaan laajennuksen alueelta. Muissa osissa kiinteistöä käyttötarkoituksen perusteella kunnostustasona on ylempi ohjearvo.
Haitta-aineiden kulkeutumis- ja ominaisuustietojen perusteella esitetyt kunnostustavoitteet ovat riittävät.
Esitetty kunnostussuunnitelma
Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen
Alue kunnostetaan massanvaihdolla.
Jos pilaantuneisuus (pitoisuus yli ylemmän ohjearvon) jatkuu kunnostettavan kiinteistön ulkopuolelle, ilmoitetaan siitä viipymättä viranomaiselle. Kaivannon seinämään asennetaan tarvittaessa tällöin eristysrakenne erottamaan puhtaat täyttömaat ja pilaantuneet maat toisistaan. Eristyksestä esitetään tällöin erillinen periaatekuva.
Kunnostusta ohjaa pilaantuneen maan kenttävalvoja. Kunnostusta ohjataan tehtyjen tutkimusten, tehtävien lisätutkimusten ja työn aikana tehtävien haihtuvien yhdisteiden kenttämittausten perusteella.
Kunnostus on tarkoitus toteuttaa juuri ennen rakentamista, todennäköisesti vuonna 2018.
Työn aikainen näytteenotto
Kunnostettavilla alueilla tehdään täydentäviä tutkimuksia purkutöiden aikana ennen kunnostustöiden aloitusta tai kunnostustöiden alkuvaiheessa. Tutkimuksissa keskitytään pilaantuneeksi todetun alueen ympäristöön. Näytteitä otetaan kattavasti yksi näyte jokaista 10 m x 10 m alaa kohti. Näytteistä analysoidaan tolueeni laboratoriossa. Näytetuloksia voidaan käyttää myös kaivun ohjauksessa.
Työn aikana otetaan maaperänäytteitä pilaantuneilta alueilta vähintään yksi näyte jokaista 10 m x 10 m alaa kohti. Tarvittaessa näytteet voidaan yksittäisissä kohdissa ottaa suoraan kaivinkoneen kauhasta. Yksi näyte
koostuu noin kymmenestä osanäytteestä. Analyysituloksen perusteella osa näytteistä voi olla myös jäännöspitoisuusnäytteitä.
Alueelta poistettavista maamassoista analysoidaan tarvittaessa haihtuvat hiilivedyt soveltuvilla kenttämittareilla. Haihtuvien hiilivetyjen mittaamiseen käytetään fotoionisaatiomittaria (PID).
Kaivantojen seinämistä ja pohjista otetaan edustavat näytteet jäännös- pitoisuuksien selvittämiseksi.
Näytteiden lopullisessa määrässä huomioidaan kaivannon koko.
Kaivantojen pohjista ja seinämistä jäännösnäytteet otetaan vähintään yksi kymmenestä osanäytteestä koostuva kokoomanäyte jokaista 100 m2 aluetta kohti. Näytteitä otetaan kuitenkin siten, että seinämistä otetaan vähintään yksi näyte/20 m. Jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Näytteet otetaan kunnostetuilta pilaantuneilta alueilta. Jäännöspitoisuusnäytettä ei kuitenkaan oteta, jos kaivu päättyy kallioon. Tällöin työmaapäiväkirjaan ja näytepistekarttaan merkitään, että kaivu päättyi kallioon.
Kaikista jäännösnäytteistä tutkitaan laboratoriossa haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet.
Laboratoriona käytetään akkreditoitua laboratoriota.
Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely
Kenttävalvoja ohjaa eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset oikeisiin loppusijoituspaikkoihin ja laatii pilaantuneen maaperän siirtoasiakirjat.
Kunnostustavoitteet ylittävät pitoisuudet haitta-aineita sisältävät maat ajetaan käsittelyasemalle, jolla on lupa ko. massojen käsittelyyn. Jos kohteessa joudutaan rakennuksen rakentamisen takia kaivamaan myös maita, joissa ylittyy kynnysarvo ja alittuu alempi ohjearvo, toimitetaan maat asianmukaiseen sijoituspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko.
maita. Maita voi vaihtoehtoisesti myös käyttää saman kiinteistön alueella.
Pilaantuneen veden käsittely
Alueella ei tarvita erillistä pohja-/orsiveden puhdistusta. Oletettavasti pilaantuneiden maiden kaivu ei ulotu vedenpinnan alapuolelle. Jos kaivantoon kertyy vettä, otetaan vedestä näyte ennen viemäriin laskemista (lupa pyydetään Espoon Vedeltä) tai vesi imetään loka-autolla pois.
Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin
Poikkeuksellisiin tilanteisiin varaudutaan opastamalla työntekijöitä työmaan luonteesta ja siihen liittyvistä vaaratekijöistä. Kaivun yhteydessä esiin tulevia poikkeuksellisia tai työtä hidastavia tilanteita voivat olla
kaivettavien pilaantuneiden massojen pölyäminen tai mahdollisesti poikkeavien jäte-erien löytyminen. Kunnostuskaivun yhteydessä esiin mahdollisesti tulevat poikkeavat jäte-erät poistetaan kaivannosta jäte- erän laatu huomioiden (esim. myrkyllinen) ja toimitetaan asianmukaiselle, voimassa olevan ympäristöluvan omaavalle jätteenkäsittelyasemalle.
Jäte-erien laatu kirjoitetaan muistiin ja sijainti merkitään kartalle.
Muita poikkeuksellisia tilanteita voi olla esim. pilaantuneen alueen odotettua suurempi laajuus. Mahdolliset poikkeukselliset tai työtä hidastavat tilanteet käydään läpi ennen kunnostusta järjestettävässä aloituspalaverissa.
Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy
Poistettava pilaantunut maa-aines on tolueenilla pilaantunutta.
Haitta-aineiden pääseminen ruoansulatukseen ja hengitysteihin estetään asianmukaisella suojavaatetuksella ja noudattaen hyviä työtapoja.
Kunnostuskohteessa työskentelevillä on käytettävissä puhtaat, asianmukaiset työhaalarit, turvakengät ja suojakäsineet.
Haihtuvien yhdisteiden varalta jokaisella työntekijällä on varalla henkilökohtainen puolinaamari varustettuna sopivalla suodattimella.
Puolinaamaria voidaan käyttää kerrallaan korkeintaan 0,5 tuntia ja koko työpäivän aikana yhteensä 2 tuntia. Tarvittaessa maita kastellaan.
Työn aikana varoitetaan ulkopuolisia ja kiinteistöllä työskenteleviä pilaantuneen maaperän kaivusta kertovin kyltein.
Aihetta melu- ja pölymittauksille ei katsota olevan, koska kunnostustyö tapahtuu päiväsaikaan ja koska kaivettavaa maata kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Kunnostus keskeytetään tarvittaessa kovalla tuulella.
Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi
Ennen kunnostuksen aloittamista tehdään aloitusilmoitus, kunnostettava alue merkitään varoituskyltein ja aidataan sekä järjestetään aloituspalaveri, jossa sovitaan työmaajärjestelyistä ja työajoista.
Valvojakonsultti laatii kunnostuksen päätyttyä loppuraportin Uudenmaan ELY–keskukselle. Raportissa esitetään mm. kunnostustyön toteutus, karttapiirustus toteutuneista kaivualueista, yhteenveto kaivun ohjausnäytteistä ja jäännöspitoisuuksista, päivittäiset kirjanpitotiedot, yhteenveto siirtoasiakirjoista sekä muut kunnostuksen kannalta merkitykselliset seikat.
Viranomaisen ratkaisu
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Espoossa osoitteessa Ruukinmestarintie 2 sijaitsevalla kiinteistöillä, jonka kiinteistötunnus on: 49-42-4-8, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:
Kunnostustavoitteet
1.1. Rakennuksen tulevan laajennuksen alueelta on poistettava maa- ainekset, joiden tolueenin pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason.
Muilta alueilta on poistettava maa-ainekset, joiden tolueenin pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvotason.
1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueelliset taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haitta- aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä.
Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojelu- viranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimen- piteiden sopimiseksi.
Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset
2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi.
Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.
Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana-
lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuk- sissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Alueen yleinen hoito ja järjestys
3.1. Kunnostusalue on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.
Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.
3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.
Kaivualueiden jäännöspitoisuudet
4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä.
Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivu- alueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä.
Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen
5. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi.
Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jäte- huoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely
6.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset on luokiteltava seuraavasti:
- kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset - vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset.
Pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.
6.2. Mikäli kunnostamisen vuoksi kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta- ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä, hyödynnetään kunnostusalueella kaivantojen täytössä, on haitta- aineita sisältävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoi- tuspaikat dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 8.3. edellytettyyn kunnostuksen loppu- raporttiin.
6.3. Kunnostustöiden yhteydessä mahdollisesti kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaan- ottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseiseen jätteen käsittely.
Pilaantuneen veden käsittely
7. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet.
Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.
Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.
Talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsitel- täväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.
Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi
8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta.
Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloitta- mista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.
8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoi- suuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoitus- kohteista.
8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit kartta- piirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.
Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuoje- luviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuun- saattamisesta.
Päätöksen perustelut Käsitteet
Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa- aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta- ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta- ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä.
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi.
Valtioneuvoston asetuksen jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) liitteen 4 jäteluettelossa vaarallisiksi jätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka sisältää vaarallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että maa-aineksella katsotaan olevan jokin asetuksen 86/2015 liitteessä 4 mainituista vaaraominaisuuksista.
Yleiset perustelut
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.
Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.
Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu maaperässä kohonneita pitoisuuksia tolueenia. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty TEX–yhdisteiden (tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) summapitoisuudelle kynnysarvo ja tolueenille alempi ja ylempi ohjearvo seuraavasti:
Haitta-aine Kynnysarvo
mg/kg
Alempi ohjearvo
mg/kg
Ylempi ohjearvo
mg/kg
TEX–summapitoisuus 1
Tolueeni 5 25
Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi ilmoituksessa esitetty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen tolueenin alempi ohjearvotaso rakennuksen laajennuksen alueelle ja ylempi ohjearvotaso muille alueille. (Määräys 1.1.)
Mikäli alueella todetaan kynnysarvot tai alueelliset taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haitta- aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti.
Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden
kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1.
mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä.
(Määräys 1.2.)
Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä.
(Määräys 1.3.)
Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet.
Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa- ainekset. (Määräys 2.)
Kunnostettavat alueet on edellytetty erotettavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa- aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
(Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.1.)
Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta- ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen.
Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.)
Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle.
Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan.
(Määräys 5.)
Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle.
(Määräys 5.)
Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa- ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun
asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta- ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.1.) Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä.
Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 6.1. - 6.3.)
Päätöksessä on hyväksytty kunnostamisen vuoksi kaivettujen haitta- ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevien maa-ainesten hyötykäyttö kunnostuskaivantojen täytöissä. Päätöksessä on edellytetty hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoitus- kohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 6.2.)
Maaperän kunnostustöiden yhteydessä mahdollisesti kaivettavat jätejakeet on edellytetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaan- ottopaikkaan. (Määräys 6.3.)
Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.)
Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.)
Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 8.2. ja 8.3.)
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus- tarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkenotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016)
Käsittelymaksun määräytyminen
Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 14 tuntia.
Päätöksestä tiedottaminen Päätös
Logicor (Space) Topco Oy
Tiedoksi
Logicor Oy, Riitta Karvinen (sähköisesti)
Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti.
Tietojärjestelmään merkitseminen
Alueen maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3.
Hyväksyntä
Tämä päätös on sähköisesti hyväksytty. Asian on esitellyt ylitarkastaja Elina Kerko ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää.
Liitteet
Liite 1. Alueen sijainti, Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainti, Liite 3.Valitusosoitus
Hyväksyjä Valkeapää Hanna 23.03.2017 10:36
Sökö Soukka Malmen
Kurtby
Larsvik Kallvik
Brinken
Bastvik
Stensvik
Ladusved Kurttila
Esboviken
Latokaski
Kivenlahti Tillinmäki
Saunalahti
Laurinlahti
Espoonlahti Kitteldalen Brinkinmäki
Tillisbacken
Kattilalaakso
Valitusviranomainen
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.
Valitusaika
Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi- vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu- raavana arkipäivänä.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija- na on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille
Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204
65101 Vaasa
Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760
Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi
Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15
