Kunnostettava alue

13.11.2019 Annettu julkipanon jälkeen

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000

http://www.ely-keskus.fi/uusimaa

PL 36

00521 HELSINKI

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

Ilmoituksen tekijän nimi

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta PL 69

35541 Tampere

Kunnostettava alue

Sijainti Raasepori, Dragsvik, Raaseporintie 39 Kiinteistötunnus 710-405-1-1

Omistaja Suomen valtio / Senaatti-kiinteistöt

Asian vireilletulo

Kiinteistöllä puretaan käytöstä poistettua jakeluasemaa. Purkutöiden yh- teydessä maaperässä on havaittu öljyhiilivetyjä säiliöiden välissä ja beto- nialtaan pohjalla. Öljyhiilivetyjä on todettu vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävänä pitoisuutena.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantu- neen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan ELY-keskuksel- le 7.11.2019.

Kunnostettavan alueen kuvaus

Toimintahistoria ja tuleva käyttö

Polttoaineen jakelupiste on aloittanut toimintansa vuonna 1981. Jakelu- pisteessä on 2 kpl 30 m³:n maanalaista bensiinisäiliötä, 2 kpl 50 m³:n die- selsäiliötä sekä yksi 50 m³:n maanalainen polttoöljysäiliö. Maanalaiset säiliöt on sijoitettu yhteen matalaan betoniseen suoja-altaaseen ja säiliöi- den päällä on ollut betonikansi sekä mittarit. Kansibetonin päällä on ollut asfalttipinnoite. Jakelupaikan hulevedet on ohjattu öljynerottimen kautta suoja-altaan itäpuolella sijaitsevaan sadevesiviemäriin. Alueen sadevesi- viemärin purkupiste on kosteikossa lähellä merenrantaa jakelupisteestä noin 80 metriä etelään.

Jakeluaseman toiminta on lopetettu vuonna 2018 ja jakeluasemaraken- teita puretaan parhaillaan. Alueelle on suunniteltu varastointikenttä.

Jakeluaseman toiminnan lopettamisesta ja ympäristöluvan rauettamises- ta on annettu 16.8.2019 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 311/2019 (ESAVI/15055/2019).

Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne

Kunnostettava alue sijaitsee Raaseporissa Dragsvikin varuskunta-alueel- la osoitteessa Raaseporintie 39. Kunnostusaluetta ympäröivät varuskun- ta-alueen tiet ja lähistöllä on ajoneuvohalleja, varastoja ja uusi polttoai- neen jakelupaikka. Alueen sijainti on esitetty liitteen 1 kartalla.

Kiinteistö on merkitty lainvoimaiseen oikeusvaikutuksettomaan osayleis- kaavaan merkinnällä EP/s, (puolustusvoimien alue / alue, jolla ympäristö säilytetään). Maakuntakaavassa alue on merkitty puolustusvoimien alueeksi (kaavamerkintä EP).

Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet

Geologian tutkimuskeskuksen maankamara –karttapalvelun ja tehtyjen kaivutöiden perusteella alueen maaperä on kivistä hiekkaa.

Entinen polttoaineen jakelupaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueel- la. Lähin luokiteltu pohjavesialue Björknäs (0183551, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä pohjoi- sessa. Jakelupaikan pohjoispuolella noin viiden metrin etäisyydellä sijait- see pohjavesiputki 1232X004.

Maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa vesipinta havaittiin noin 3–3,5 metrin syvyydellä maanpinnasta.

Lähin pintavesi on meri (Sjöbodviken) noin 120 metrin etäisyydellä ete- lässä.

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

Puolustushallinnon rakennuslaitos, Dragsvik, polttoaineen jakelupaikka, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma. Sitowise Oy, 31.10.2019.

Maaperä-, kaivantovesi- ja pohjavesitutkimukset Maaperä

Jakeluasemalla purettiin maanpäälliset rakenteet ja kaivettiin maanalai- sia polttoainesäiliöitä esiin niiden poistamista varten 14.10.2019 alkaen.

Maa-aineksen laatua tarkkailtiin näytteenotolla.

Diesel- ja polttoöljysäiliöiden täyttöpaikkojen kaivojen tiivistysten todettiin vuotaneen hieman todennäköisesti ylitäyttöjen seurauksena.

Kolme näytettä (N17, N19 ja N21) toimitettiin laboratorioanalyyseihin.

Kaikista näytteistä analysoitiin öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C₁₀–C₂₁) ja raskaiden öljyjakeiden (C₂₁–C₄₀) pitoisuudet sekä öljyjakeiden C₁₀–C₄₀ summapitoisuus. Näytteestä N21 analysoitiin lisäksi bensiinijakeiden (C₅–C₁₀), oksygenaattien (MTBE ja TAME) ja BTEX–yhdisteiden (bent- seeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) pitoisuudet.

Säiliöiden välisestä maa-aineksesta otetussa näytteessä N21 todettiin raskaiden öljyjakeiden (C₂₁–C₄₀) pitoisuus 10 000 mg/kg ja öljyjakeiden C₁₀–C₄₀ summapitoisuus 11 000 mg/kg. Muutoin tutkittujen haitta- aineiden pitoisuudet alittivat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvotason tai laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan.

Kaivantovesi

Betonialtaaseen kertyneestä vedestä otettiin näyte 23.10.2019 (VN1).

Näytteestä analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivetyjen C₅-C₄₀ pitoisuudet, BTEX–yhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuudet. Näytteessä todettiin kohonneina pitoisuuksina etyylibentseeniä 0,7 μg/l, ksyleeneitä 3,3 μg/l ja öljyhiilivetyjä C₁₀–C₄₀ 470 μg/l.

Suoja-altaasta 3.5.2019 otetusta vesinäytteestä analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivetyjen C₅–C₄₀ pitoisuudet, BTEX–yhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuudet. Näytteessä todettiin MTBE:tä 25 μg/l ja TAME:a 6,8 μg/l. Muiden tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet olivat alle laboratorion analyysimenetelmien määritysrajojen.

Pohjavesi

Alueen pohjaveden laatua on tarkkailtu kahdesti vuodessa (keväällä ja syksyllä) pohjavesiputkesta 1232X004 vuodesta 2015 alkaen. Pohjave- dessä on todettu matalia öljyhiilivetyjen pitoisuuksia vuosina 2015–2016 ja matalia ETBE:n pitoisuuksia vuosina 2016–2017. Keväällä 2019 pohja- vedessä todettiin MTBE:n pitoisuus 0,1 µg/l.

Ennen purkutöiden aloittamista 22.8.2019 otettiin pohjavesinäyte put- kesta 1232X004. Näytteessä ei todettu laboratorion määritysrajat ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita.

Kunnostustarve ja -tavoitteet

Kohteessa puretaan polttoaineiden jakeluasema, jonka vuoksi alueella tehdään kaivutöitä. Kaivutöiden yhteydessä on tarpeen tarkkailla haitta- aineiden pitoisuuksia maaperässä ja poistaa maa-aineksia.

Kaikki alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa- ainekset esitetään poistettavaksi purkutyön vaatimassa laajuudessa.

Kohde ei sijaitse pohjavesialueella ja arvioitu pohjaveden virtaussuunta on läheisestä pohjavesialueesta poispäin. Alueella ei esiinny talousvesi- käytössä olevaa pohjavettä. Näin ollen arvioidaan, että alemmat ohjear- vot soveltuvat kohteen kunnostustavoitteiksi.

Jos purettavan alueen ulkopuolelle todetaan jäävän kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, tehdään alueelle jäävistä haitta- aineista ja niiden mahdollisesti aiheuttamista riskeistä yksityiskohtaisem- pi tarkastelu ennen jatkotoimenpiteiden esittämistä.

Esitetty kunnostussuunnitelma

Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen

Kunnostus toteutetaan massanvaihdolla, sillä alueella tullaan tekemään kaivutöitä jakeluasemarakenteiden purkutöiden takia. Alueen maaperäs- tä poistetaan haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuu- det ylittävät kunnostustavoitteet. Maa-ainekset korvataan pilaantumatto- milla maa-aineksilla. Massanvaihto on käyttökelpoinen tekniikka tämän tyyppisessä kunnostuksessa, jossa muut maa-ainesten käsittelymene- telmät kohteessa ovat teknistaloudellisesti kannattamattomia.

Kaivutöitä valvoo ja ohjaa ympäristötekninen valvoja, jonka tehtäviin kuu- luvat näytteenotot, kenttämittaukset ja -havainnot, pois kuljetettavan ja hyötykäytettävän maa-aineksen sijoituskohteiden osoittaminen ja vas- taanotosta sopiminen, massamäärien kirjanpito ja yhteydenpito valvo- vaan ympäristöviranomaiseen.

Massanvaihtoa ohjataan näytteenotolla. Purkutyön edetessä paikalla ole- va ympäristötekninen valvoja ohjaa urakoitsijaa kaivumassojen lajittelus- sa ja läjityksessä tutkimusta varten. Erityistä huomiota kiinnitetään mas- sojen lajittelevaan läjittämiseen, kun kaivutyötä tehdään maaperän pi- laantuneisuuden kannalta tunnistettujen riskirakenteiden alueella (kes- keinen tankkausalue ja mittarien alapuoli, säiliöiden täyttöpaikka, huol- tokaivojen ympärys ja vierustäyttö sekä öljynerotinkaivon alue).

Valvoja ottaa yhteyttä valvovaan ympäristöviranomaiseen, jos työn aika ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita.

Maaperän kunnostus päättyy, kun kunnostustavoitteet ylittävät haitta- ainepitoiset maa-ainekset on poistettu. Kunnostuksen lopputulos esite- tään ja jälkiseurantatarve arvioidaan kunnostuksen loppuraportissa.

Kunnostuksen jälkeen kaivanto täytetään pilaantumattomilla tulevaan käyttötarkoitukseen sopivalla maa-aineksella. Kohteessa voidaan hyö- dyntää kunnostusalueelta kaivettuja, haitta-ainepitoisuudeltaan kunnos- tustavoitteet alittavia ja geoteknisiltä ominaisuuksiltaan kelpaavia maa- aineksia. Hyödynnettävien maa-ainesten ottopaikka ja sijoituspaikka kirjataan muistiin ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Kunnostettavalta alueella on todettu haitta-ainepitoisuuksia noin 2–3,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Haitta-ainepitoista maa-ainesta arvioi- daan pilaantuneisuustutkimuksen perusteella olevan noin 500 m² suurui- sella alueella. Haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävää maa-ainesta arvioidaan olevan noin 30 m² suuruisella alueella noin 2 metrin kerrospaksuudella yhteensä noin 100 tonnia. Vielä purkamattomalla alueella olevan kunnostettavan pilaantuneen maan määräksi arvioidaan noin 150 m³ eli 250 tonnia.

Pilaantuneen maa-alueen kunnostus aloitetaan viikolla 44/2019 ja kun- nostuksen arvioitu kesto on noin yksi kuukausi.

Työn aikainen näytteenotto

Maanäytteitä otetaan edustavina kokoomanäytteinä ja maalajikerrokset huomioiden. Näytteet otetaan kaasutiiviisiin näytepusseihin ja säilytetään ja kuljetetaan mahdollisia kenttä- ja laboratorioanalyyseja varten läm- möltä ja valolta suojattuna. Laboratoriossa analysoitavat näytteet pyri- tään toimittamaan laboratorioon vuorokauden sisällä näytteenotosta.

Kaivumassoista ja kaivannosta otetuista näytteistä tutkitaan haihtuvat yh- disteet PID–kenttämittarilla ja tarpeen mukaan öljyhiilivedyt PetroFlag–

kenttämittarilla. Osa kaivua ohjaavista näytteistä analysoidaan labora- toriossa. Laboratoriossa analysoidaan vähintään yksi näyte jokaista 500 m³ kaivumassaerää kohti. Analyyseissä käytetään akkreditoitua laboratoriota.

Haitta-ainepitoisesta hyödynnettävästä maa-aineksesta otetaan edusta- via kokoomanäytteitä vähintään 1/500 m³ ja näytteistä tutkitaan öljyhiili- vetyjen C₅–C₄₀, BTEX-yhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuudet.

Kunnostuksen lopputulos varmennetaan jäännöspitoisuusnäytteillä.

Näytteitä otetaan kaivannon pohjalta vähintään 15x15 m alalta edustavi- na kokoomanäytteinä. Kaivannon luiskista/seinämistä otetaan jokaiselta noin 20 m matkalta edustava kokoomanäyte niiltä osin, kun kaivannossa on selkeä luiska/seinämä.

Kaikista jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa vähin- tään öljyhiilivetyjen C₅–C₄₀, BTEX–yhdisteiden ja oksygenaattien pitoi- suudet. Mikäli kunnostustyön aikana maaperässä havaitaan muita haitta- aineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, analysoidaan niiden pitoi- suudet jäännöspitoisuusnäytteissä niiltä alueilta, joissa haitta-aineita on havaittu.

Pohjavesiputkesta otetaan näytteet kahdesti purkutöiden jälkeen, jonka jälkeen arvioidaan jälkiseurannan tarve.

Maa-ainesten ja jätteiden käsittely

Kaivumassat erotellaan näytteiden, analyysien ja havaintojen avulla seu- raavasti:

 pilaantumattomat maa-ainekset (pitoisuus alle kynnysarvon),

 kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävä maa-aines (pitoisuus alle alemman ohjearvon, mutta yli kynnysarvon),

 alemman ohjearvon ylittävä maa-aines ja

 ylemmän ohjearvon ylittävä maa-aines.

Pois kuljetettavat maa-ainekset toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on voimassa oleva ympäristölupa ottaa vastaan kyseistä materiaalia.

Jakeluaseman purkamistyössä syntyvät jätteet lajitellaan ja poistetaan asianmukaisesti urakoitsijan toimesta. Betonikannen ja -altaan betonit näytteistetään erikseen ja toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa ko. materiaaleja vastaan.

Pilaantuneen maan ja jätteen kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kuor- mat varustetaan asianmukaisella siirtoasiakirjalla. Esimerkki siirtoasiakir- jasta liitetään kunnostuksen loppuraporttiin ja ympäristötekninen valvoja tai tilaaja säilyttää asiakirjoja 3 vuotta kunnostuksen päättymisestä.

Kaivettuja materiaaleja ei lähtökohtaisesti välivarastoida kohteessa pitkiä aikoja, vaan ne kuljetetaan mahdollisuuksien mukaan soveltuvaan vas- taanottopaikkaan tai käytetään kohteessa. Välivarastointia joudutaan te- kemään lyhytaikaisesti (noin 1 viikko) esimerkiksi laboratoriomääritysten ajan. Alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sisältävät maa-aineskasat peitetään.

Välivarastointi toteutetaan pääsääntöisesti työmaa-alueen sisällä asfal- toidulla, pilaantuneella, kunnostamattomalla alueella. Mikäli välivaras- tointia tehdään pilaantumattomalla alueella, varmistetaan maaperän puh- taus näytteenotolla välivarastoinnin jälkeen.

Pilaantuneen veden käsittely

Betoniseen suoja-altaaseen on kertynyt haitta-ainepitoista vettä. Kaivu- työn aikana vedestä tutkitaan vähintään öljyhiilivetyjen C₅–C₄₀, BTEX–

yhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuudet akkreditoidussa laboratoriossa.

Vedet käsitellään tarvittaessa ympäristölle haitattomiksi ennen maastoon johtamista.

Kaivantovesien johtamisessa käytetään kiinteistöllä jo olevaa uuden ja- keluaseman 1-luokan öljynerotinkaivoa, jonka kautta käsittelyä tarvitse- via vesiä on johdettu jakelupaikalta sadevesiviemäriin. Viemäri purkaa alueen vedet jakelupaikalta noin 80 metrin päähän meren ranta-alueelle.

Mikäli kaivannon kuivana pitämiseksi on tehtävä veden johtamista, huolehditaan riittävästä hienoaineksen erotuksesta ja tarpeeksi hitaasta pumppausnopeudesta öljynerottimen kapasiteettiin nähden. Johdettavan

veden määrä arvioidaan esimerkiksi pumpun tehollisen tuoton ja pump- pausajan perusteella.

Öljynerottimen kautta sadevesiviemäriin johdettavan veden laatua seura- taan näytteenotolla öljynerottimen jälkeisestä kaivosta, jos mahdollista, tai vaihtoehtoisesti sadevesiviemärin purkuputken päästä.

Sadevesiviemärin purkualueen maaperän haitta-ainepitoisuudet tutki- taan jakeluaseman kunnostuksen päätteeksi ja tarvittaessa poistetaan haitta-ainepitoiset maa-ainekset kunnostustavoitteiden mukaisesti.

Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Työmaa-alue aidataan ulkopuolisten pääsyn estämiseksi ja merkitään selvästi. Työmaa-aitaan kiinnitetään varoituskyltit, joissa ilmoitetaan työ- maa-alueesta ja pilaantuneen maaperän kunnostamisesta.

Kaivannot luiskataan turvallisella luiskakaltevuudella ja tarvittaessa kai- vannot tuetaan. Tarvittaessa kasalla olevia maa-aineksia kastellaan tai pidetään peitettyinä pölyämisen estämiseksi.

Sääolosuhteet, kuten voimakas tuuli ja voimakas sade huomioidaan kun- nostustyössä ja tarvittaessa työt keskeytetään.

Alueilla, joilla välivarastoidaan pilaantuneita maa-aineksia ja jätteitä, huo- lehditaan siitä, ettei pilaantumaton maaperä pilaannu varastoinnin seu- rauksena.

Tärkeimmät työsuojelun kannalta huomionarvioiset seikat ovat pilaantu- neiden maa-ainesten (ja haitta-aineiden) leviämisen estäminen, haitta- aineille altistumisen minimointi, työkoneiden läheisyydessä työskentely ja työmaaliikenteen järjestelyt. Ensisijaisia haitta-aineille altistumisreittejä ovat haitta-ainepitoisen ilman hengittäminen, ihokosketus, maa-aineksen nieleminen sekä haitta-aineita sisältävän pölyn hengittäminen.

Pilaantuneilla alueilla työskenneltäessä käytetään henkilökohtaisia suo- jaimia (turvaliivi/heijastava suojavaatetus, kypärä, työkäsineet, turvaken- gät sekä tarvittaessa hengityssuojaimet ja suojalasit) tarpeen mukaan.

Kohteessa käytetään PID–kenttämittaria haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuuden toteamiseksi. Mikäli kokonaispitoisuus työskente- lyalueen ilmassa nousee yli 20 ppm:n käytetään kohteeseen soveltuvaa hengityssuojainta.

Kunnostuksen aikana tarkkaillaan pölyämistä ja tarvittaessa aluetta esim.

kastellaan pölyämisen estämiseksi. Kaivutyössä kiinnitetään huomiota myös henkilökohtaiseen hygieniaan. Kädet pestään aina ennen lounas- ja kahvitaukoja. Työjalkineet pestään tai vaihdetaan poistuttaessa kaivu- alueelta. Syöminen on kunnostusalueella sallittu vain sosiaalitiloissa.

Näytteenoton yhteydessä käytetään suojakäsineitä ihokosketuksen ja viilto/pistohaavojen välttämiseksi. Näytteitä ei haistella.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Mikäli kunnostussuunnitelmassa, kunnostuksen toteuttamisessa tai laa- juudessa esiintyy kunnostuksen aikana muutostarvetta, valvoja ottaa vä- littömästi yhteyttä lupaviranomaisiin ja kunnostuksesta vastaavaan.

Mikäli alueelta löytyy merkittäviä määriä uusia haitta-aineita, ilmoitetaan havainnoista kunnostuksesta vastaavalle ja Uudenmaan ELY-keskuk- seen. Kunnostusta jatketaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti.

Mikäli alueen ulkopuolisia vesiä valuu kaivantoon, hallitaan vesitilannetta erilaisin kuivatusjärjestelmin ja ojituksin. Tarvittaessa tiivistetään kaivan- non reunoja esimerkiksi ponttiseinin.

Mikäli alueen maaperässä havaitaan mahdollisesti erittäin voimakkaita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä massoja tai kemikaalitynnyreitä otetaan ylimääräinen edustava kokoomanäyte ja toimitetaan laboratorioon tutkit- tavaksi. Havainnoista ilmoitetaan kunnostuksesta vastaavalle ja virano- maiselle.

Mikäli kunnostustavoitetta ei syystä tai toisesta saavuteta, selvitetään haitta-ainepitoisuudet, esiintyminen (vesi, kaasu, maa-aines) ja esiinty- mislaajuus ja -syvyys. Jatkotoimenpiteistä (mm. kunnostuksen jatkami- nen eri menetelmillä, eristysratkaisut, riskinarviointi) neuvotellaan kun- nostuksesta vastaavan ja toimivaltaisen viranomaisen kanssa.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Kunnostuksesta vastaava huolehtii kunnostustyöhön liittyvästä tiedotta- misesta, ellei muuta asiaan liittyen sovita. Valvojan yhteystiedot ja työn aloitusajankohta ilmoitetaan ympäristöviranomaiselle ennen töihin ryhty- mistä.

Työmaan ympäristötekninen valvoja pitää kunnostustyön aikana kirjaa kaikista työmaalta pois kuljetettavista massoista, kirjaa näytteenotto- havainnot ja mittaustulokset sekä dokumentoi näytteenottopisteet kartta- pohjalle.

Kunnostustöiden päätyttyä tiedot työstä kootaan raporttiin, joka toimi- tetaan hyväksyttäväksi valvovalle ympäristöviranomaiselle sekä tiedoksi Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportissa esi- tetään mm. seuraavat tiedot:

 tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt ja muut kunnostushankkee- seen osallistuneet tahot,

 laadunvarmistusmenetelmät,

 poistetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset (määrä, laatu, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta),

 kohteeseen jäävien haitta-ainepitoisten maa-ainesten laatu, sijainti ja mahdollinen riskinarvio,

 kunnostuksen toteutus ja aikataulu,

 maa-ainesten ja jätteiden käsittelytiedot,

 hyödynnetty haitta-ainepitoinen maa-aines,

 mahdollisten vesien käsittely ja johtaminen,

 käyttörajoitukset,

 arvio tavoitteiden toteutumisesta,

 asiakirjojen säilytys,

 tiedot työskentelyolosuhteista ja

 erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt mahdollisiin poikkeamiin.

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Puolustusvoimien logistiikkalai- toksen esikunnan ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdista- mista Raaseporin Dragsvikissa osoitteessa Raaseporintie 39 sijaitsevalla kiinteistöllä 710-405-1-1 ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Suostumus kunnostustöihin

1. Maaperän kunnostustöihin on oltava kiinteistön omistajan suostu- mus ennen töihin ryhtymistä.

Kunnostustavoitteet

2.1. Käytöstä poistetun jakeluaseman alueelta on poistettava purku- töiden vaatimassa laajuudessa maa-ainekset, joiden öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C₁₀–C₂₁) ja/tai raskaiden öljyjakeiden (>C₂₁–C₄₀) pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot.

2.2. Jos maaperään jää kunnostamisen jälkeen valtioneuvoston asetuk- sen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtio- neuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arviointiin tulee tarvit- taessa liittää jatkotoimenpidesuunnitelma.

Arviointi on liitettävä määräyksen 11.3. mukaiseen kunnostuksen loppuraporttiin.

Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset

3. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maape- ränäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivet- tavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näyt- teet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.

Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana- lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksis- sa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Alueen yleinen hoito ja järjestys

4.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaan- tunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

4.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.

Välivarastointi

5. Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan tarvittaessa väli- varastoida kunnostusalueella kunnostuksen aikana. Välivarastoin- nin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, haitta-ainepitoi- sen maa-aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto-/valuma- vesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Väli- varastoitavat maa-ainekset on peitettävä välivarastoinnin ajaksi.

Mikäli välivarastointi toteutetaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen haitta-ainepitoisuus selvitettävä edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä.

Kaivualueiden jäännöspitoisuudet

6. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen sei- nämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenotto- tiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta- aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvite- tyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kui- tenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoi- tava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen

7. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan- tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vas- taanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekis- teriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely

8.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mu- kaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsi- teltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväk- sytty kyseisen jätteen käsittely.

8.2. Kunnostuksen vuoksi kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepi- toisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kyn- nysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan hyötykäyttää kunnostuskaivantojen täytössä pohjavesivyöhykkeen yläpuolella.

Hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoitus- paikat on dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 11.3. edellytettyyn kunnostuksen loppura- porttiin.

8.3. Kunnostuksen yhteydessä kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympä- ristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.

Pilaantuneen veden käsittely

9.1. Pilaantuneen maan kaivantoihin kertyvän veden haitta-ainepitoisuu- det on selvitettävä ottamalla vedestä edustavia vesinäytteitä. Näyt- teistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperä- ja vesitutkimuksissa todetut haitta-aineet.

Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla ja toimitetta- va käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Pilaantunut vesi voidaan myös puhdistaa paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivan- toihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.

Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toi- mitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hy- väksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta

on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

9.2. Mikäli kaivantoon kertyvää haitta-ainepitoista vettä johdetaan sade- vesiviemäriin ja sitä kautta kosteikkoon lähelle merenrantaa, on sa- devesiviemärin vesien purkukohdan maaperän tila tarkastettava edustavalla näytteenotolla vesien johtamisen päätyttyä. Näytteistä on analysoitava vähintään jakeluaseman maaperä- ja kaivantove- situtkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet

Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaiset kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava valtioneuvoston ase- tuksen 214/2007 mukaisesti. Arviointiin tulee tarvittaessa liittää jatkotoimenpidesuunnitelma.

Arviointi on liitettävä määräyksen 11.3. mukaiseen kunnostuksen loppuraporttiin.

Pohjaveden tarkkailu

10.1. Kunnostuksen päätyttyä on otettava kahdesti vesinäyte pohjavesi- putkesta 1232X004.

Näytteistä on analysoitava vähintään öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C₁₀–C₂₁), raskaiden öljyjakeiden (>C₂₁–C₄₀), bensiinijakeiden (C₅– C₁₀), BTEX–yhdisteiden ja MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet.

10.2. Tutkimustulokset on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ELY-keskuk- selle, Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle kahden viikon kuluessa tuloksen valmistumi- sesta.

Tutkimustulosten perusteella on laadittava yhteenvetoraportti, jos- sa on selvitys jatkotarkkailutarpeesta. Yhteenvetoraportti on toimi- tettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiin- teistön omistajalle kahden kuukauden kuluttua jälkimmäisen näyt- teenoton tulosten valmistumisesta.

Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi

11.1. Kunnostukseen on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen mää- räyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvon- nasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä työn aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle, Raasepo- rin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön

omistajalle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille ta- hoille on ilmoitettava myös työn lopettamisajankohta.

11.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.

11.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnos- tustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostus- alueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenotto- menetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyy- situlokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuk- sista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitet- tyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysitulok- sista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakir- joista.

Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omista- jalle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.

Päätöksen perustelut

Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohjave- den puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhtey- dessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toi- mitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkas- taa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annet- tava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen ta- voitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.

Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus- tarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylem- mät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, va-

rasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit- tää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alem- man ohjearvon.

Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maape- rässä kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä.

Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta- aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraa- vasti:

Haitta-aine Kynnysarvo

mg/kg

Alempi ohjearvo

mg/kg

Ylempi ohjearvo

mg/kg Öljyhiilivetyjen keskitisleet

(>C10–C21) - 300 1 000

Raskaat öljyjakeet (C21–C40) - 600 2 000

Öljyjakeet (>C₁₀–C₄₀) 300 - -

Toisen omistuksessa olevalla alueella ei saa toimia ilman omistajan suostumusta. Ilmoitusasiakirjoihin ei oltu liitetty omistajan suostumista esitetyille toimenpiteille. (Määräys 1.)

Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti öljyhiilive- tyjen keskitisleille (>C₁₀–C₂₁) ja raskaille öljyjakeille (>C₂₁–C₄₀) kunnos- tustavoitteiksi valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot. Kunnostustaso katsotaan riittäväksi ottaen huomioon alueen ympäristöolosuhteet ja suunniteltu tuleva käyttö (varastokenttä). (Mää- räys 2.1.)

Mikäli kunnostamisen jälkeen maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon tai alueellisen taustapitoi- suuden ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, on niiden osalta maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi em. asetuksen mukaisesti ja arvioinnin perusteella tarvittaessa esitettäväksi jatkotoi- menpidesuunnitelma. (Määräys 2.2.)

Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivu- syvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsitte- lyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-ai- neseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavano- maiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohon- neita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaik- koihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 3.)

Kunnostettava alue on edellytetty aidattavaksi ja merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu hait- taa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisäl- tävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa- aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 4.1., 4.2. ja 7.)

Päätöksessä on hyväksytty kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten välivarastointi siten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa.

(Määräys 5.)

Jäännöspitoisuusnäytteenotolla varmistetaan kaivutyön jälkeen maape- rään mahdollisesti jäävien haitta-aineiden pitoisuudet. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirto- asiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava muka- na jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siir- toasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 7.) Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määrä- ys 7.)

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanot- topaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 8.1.)

Päätöksessä on hyväksytty kunnostuksen vuoksi kaivettavien, haitta-ai- nepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kyn- nysarvotason ja alemman ohjearvotason välissä olevan maa-aineksen hyötykäyttö kunnostuskaivantojen täytössä pohjavesikerroksen yläpuo- lella. Päätöksessä on edellytetty hyötykäytettyjen maa-ainesten haitta- ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä.

(Määräys 8.2.)

Maaperän kunnostustoimien yhteydessä kaivettavat jätejakeet on edelly- tetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmu- kaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 8.3.)

Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdolli- suuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjes- tyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleen-

käyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 8.1.–

8.3.)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa tervey- delle tai ympäristölle. (Määräys 9.1.)

Sadevesiviemärin purkukohdan maaperän tilan on edellytetty selvitettä- väksi, mikäli kaivantoon kertyvää haitta-ainepitoista vettä johdetaan sa- devesiviemärin kautta ko. purkukohtaan. Tulosten perusteella on edelly- tetty tehtäväksi maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. ja arvioinnin perusteella tarvittaessa esitettäväksi jatkotoimenpidesuunnitelma.

(Määräys 9.2.)

Päätöksessä on edellytetty vesinäytteen ottamista pohjavesiputkesta kunnostamisen jälkeen kahdesti kunnostuksen yleissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Näytteenotolla on tarkoitus saada tietoa veden haitta-ainepitoisuudesta sekä havaita kunnostustoimenpiteiden mahdol- linen vaikutus. (Määräys 10.1.)

Näytteenottotulosten raportointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kan- nalta. (Määräys 10.2.)

Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 11.1.)

Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen virano- maisvalvonnan kannalta. (Määräykset 11.2. ja 11.3.)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16, 17, 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §

Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar- peen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisis- ta suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 880 €.

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän pää- töksen käsittelyyn kului 16 tuntia.

Valvonnan maksullisuus

Ympäristönsuojelulain 205 §:n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksul- lisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä ole- vaan maksutaulukkoon.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.

Päätöksestä tiedottaminen Päätös

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta (sähköisesti)

Tiedoksi

Puolutusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta / Marjut Remes (sähköisesti)

Puolustushallinnon rakennuslaitos / Reija Kalajo (sähköisesti) Senaatti-kiinteistöt (sähköisesti)

Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Sitowise Oy / Johannes Nurmi, Tuukka Tonteri (sähköisesti)

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Raaseporin kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti.

Tietojärjestelmään merkitseminen

Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maape- rän tilan tietojärjestelmään.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oi- keuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joi- den oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3.

Hyväksyntä

Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkas- taja Elina Kerko ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää.

Liitteet

Liite 2. Pohjavesiputken ja sadevesiviemärin purkukohdan sijainti Liite 3. Valitusosoitus

Ratkaisija Valkeapää Hanna 13.11.2019 12:37 Esittelijä Kerko Elina 13.11.2019 12:24

1,2 0 0,59

1:

1,2 km ETRS-TM35FIN

Lähde: Maanmittauslaitos

23 641

Valitusviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi- vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu- raavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija- na on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 260 Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204

65101 Vaasa

Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760

Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi

Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15