22.11.2019 Annettu julkipanon jälkeen
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000
http://www.ely-keskus.fi/uusimaa
PL 36
00521 HELSINKI
Asia
Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.
Ilmoituksen tekijän nimi
Nurmijärven kunta PL 37
01901 Nurmijärvi
Kunnostettava alue
Sijainti Nurmijärvi, Kirkonkylä Iivarin metsätie
Kiinteistötunnus 543-402-7-88 METSÄ-TUOMELA
Omistaja Nurmijärven kunta
Asian vireilletulo
Jäteaseman kiinteistöllä sijaitsevien maanalaisten jäteöljysäiliöiden (2 x 10 m3) sekä yhdysputkien todettiin elokuussa 2019 tehdyissä maaperä- tutkimuksissa vuotaneen liitoksistaan. Vuotamista maaperään on tapah- tunut arviolta 10 vuoden ajan.
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantu- neen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 8.10.2019. Kyseinen Ilmoitus korvattiin 20.11.2019 Uudenmaan ELY- keskukseen toimitetulla ilmoituksella.
Kunnostettavan alueen kuvaus
Toimintahistoria sekä nykyinen ja tuleva käyttö
Metsä-Tuomelan jäteasemalla on harjoitettu jäteasematoimintaa vuodes- ta 1993. Jäteasemalla on ympäristölupa ja toiminnan on tarkoitus jatkua samankaltaisena. Jäteasemalla on ollut käytössä maanalaiset jäteöljysäi- liöt, joihin on varastoitu vastaanotettuja öljyisiä vesiä ja öljy-vesi-seosta.
Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne
Kunnostettava alue sijaitsee Nurmijärvellä osoitteessa Iivarin metsätie 224. Alueen sijainti on esitetty liitteen 1 kartalla. Kunnostettava alue rajautuu etelässä, idässä ja lännessä jätetäyttöalueeseen. Pohjoispuo- lella kunnostettavaa aluetta sijaitsevat mm. varastohalli sekä konehalli.
Välittömästi kunnostusalueen vieressä on jätetäyttö ja sitä suojaava kivikorirakenne.
Alueella sijaitsee jäteasematoimintoihin liittyviä toimisto-, varasto-, ja huoltorakennuksia. Kiinteistön lounaiskulmassa sijaitsee Kekkilä Oy:n tunnelikompostointilaitos. Jäteaseman pohjois-luoteispuolella on maan- kaatopaikka. Jäteasema-alueen kokonaispinta-ala on noin 20 hehtaaria.
Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat Kyläjoentien varrella jäteasema- alueelta noin 440 metriä kaakkoon ja 450 metriä pohjoiseen. Kyläjoentien varrella sijaitsee myös muita asuinkiinteistöjä noin 500 metrin päässä.
Laitoksen eteläpuolella lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 750 metrin etäisyydellä. Lounaispuolella etäisyyttä asuinrakennuksiin on noin kilometri.
Kunnostettava alue on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa jät- teenkäsittelyalueeksi, joka on tarkoitettu jätteen käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen (EJ-2).
Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet
Maaperä säiliöiden päällä ja sivuilla on täyttömaata (soraa ja hiekkaa).
Säiliöiden alapuolella ja säiliökaivannon ulkopuolella maaperä on silttiä ja mahdollisesti savea.
Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä 30 m³/d. Pohjaveden päävirtaussuunnan on alueella todettu olevan pohjoisesta/koillisesta etelään/lounaaseen.
Jäteaseman pohjavesivaikutusten olemassaoloa etelän suuntaan ei voida täysin pois sulkea. Haitta-aineet saattavat kulkeutua jäteaseman alueelta ympäristöön kallioperän rakosysteemien välityksellä. Jätease- man ympäristössä on 11 pohjavesiputkea. Pohjaveden laatua tark- kaillaan myös seitsemästä lähialueen talousvesikaivosta. Jäteasema saa käyttövetensä toimistorakennuksen pohjoispuolelle asennetusta porakaivosta. Vettä käytetään talousvetenä sekä jäteaseman muissa toiminnoissa.
Jäteasema-alueen niskaojien vesi, käsitelty kaatopaikkavesi sekä likaantuneet hulevedet johdetaan avo-ojaan jäteaseman eteläpuolelle.
Purkuojan vedet laskevat pelto-ojan kautta noin 2,3 kilometrin päässä jäteasema-alueesta virtaavaan Kyläjokeen. Kyläjoki muuttuu Luhtajoeksi ja yhtyy Luhtaanmäenjokeen, joka virtaa puolestaan Vantaanjokeen.
Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat
Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma, Käytöstä poistettu- jen jäteöljysäiliöiden poisto ja maaperän kunnostus, Metsä-Tuomelan jäteasema, Nurmijärvi, Nordic Envicon Oy 14.11.2019 (korvannut 7.10 laaditun kunnostussuunnitelman)
Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma, Käytöstä poistettu- jen jäteöljysäiliöiden poisto ja maaperän kunnostus, Metsä-Tuomelan jäteasema, Nurmijärvi, Nordic Envicon Oy 7.10.2019
Käytöstä poistettujen jäteöljysäiliöiden ympärysmaan pilaantunei- suustutkimus, Metsä-Tuomelan jäteasema, Nurmijärvi, Nordic Envicon Oy 9.9.2019
Alueella tehdyt maaperätutkimukset
Käytöstä poistettujen jäteöljysäiliöiden alueella tehtiin maaperätutkimus 28.8.2019. Maaperätutkimuksen tarkoituksena oli selvittää säiliöiden ym- pärysmaan mahdollinen pilaantuminen jatkotoimenpiteiden suunnittele- miseksi. Säiliöiden vaipan yläpuoleiset maa-ainekset oli poistettu ennen näytteenottoa. Säiliöiden reunoja ei kaivettu esiin eikä säiliöiden alapuo- lista maaperää tutkittu.
Aistinvaraisten havaintojen perusteella säiliöt olivat vuotaneet tuloputken liitoskohdista sekä miesluukun teleskooppiputken liitoksesta. Näissä koh- dissa oli selvästi havaittavissa öljyä. Säiliöiden yläpuolelta kaivetuissa maissa ei vaikuttanut olevan öljypilaantuneisuutta.
Maaperätutkimuksessa otettiin seuraavat maanäytteet:
Kasa (kokoomanäyte säiliöiden yläpuolelta kaivetuista kasalla ole- vista maista)
Liitos (tanahallin (konehalli) puoleisen säiliön tuloputken liitoksen alta noin 30 cm säiliön yläreunan alapuolelta)
Liitos toimisto (toimiston puoleisen säiliön huoltoputken liitoksen ala- puolelta noin 30 cm säiliön yläreunan alapuolelta)
Otetuista maaperänäytteistä analysoitiin laboratoriossa hiilivedyt C5–C40
sekä BTEX–yhdisteet (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit).
Näytteissä "Liitos" ja "Liitos toimisto" todettiin ns. vaarallisen jätteen raja- arvon ylittävät pitoisuudet (27 800 mg/kg ja 35 800 mg/kg) öljyhiilivetyjä
>C10–C40. Em. näytteissä ylittyivät myös valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C10– C21) sekä raskaille öljyjakeille (>C21–C40). Näytteessä "Liitos toimisto"
todettiin lisäksi alempien ja ylempien ohjearvojen välille sijoittuvat pitoi- suudet bentseeniä (0,51 mg/kg), tolueenia (9,8 mg/kg) ja ksyleenejä (18,7 mg/kg).
Näytteestä "Liitos toimisto" tehtiin jälkitilauksena tarkempi fraktiointi. To- dettu pilaantuneisuus koostuu tuloksien perusteella valtaosin alifaattisista C16–C35 –jakeista, jotka ovat ominaisuuksiltaan ja ympäristökäyttäyty- miseltään hyvin niukkaliukoisia, kohtalaisen haihtuvia, vesiliuoksesta helposti haihtuvia, kulkeutumattomia ja hieman kertyviä.
Haitta-ainepitoisen alueen laajuutta leveys- ja syvyyssunnassa ei tehdys- sä tutkimuksessa selvitetty. Se on esitetty selvitettäväksi samanaikaisesti kunnostustoimien yhteydessä.
Näytteenoton yhteydessä näytteenottokuoppiin (noin 40 cm säiliöiden yläreunan alapuolella) purkautui öljyistä vettä.
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Riskinarvioinnissa on selvitetty terveysriskejä. Ekologisia riskejä ei ole ar- vioitu, koska kohde sijaitsee jäteaseman alueella, eikä sen ympäristössä ole erityistä suojeltavaa.
Kriittisiksi haitta-aineiksi on valittu bentseeni, tolueeni ja ksyleenit sekä öljyhiilivedyt >C10–C40 (erityisesti alifaattiset jakeet C16–C35). Mahdollisina haitta-aineiden kulkeutumisreitteinä on tarkasteltu haihtumista ulkoil- maan tai kulkeutumista pohja-/orsiveteen.
Haitta-aineet sijaitsevat yli kahden metrin syvyydessä. Todettujen BTEX–
yhdisteiden (helposti haihtuvia tai haihtuvia) pitoisuudet maaperässä ovat pieniä (< ylempien ohjearvotasojen). Mikäli haihtumista ulkoilmaan BTEX–yhdisteiden osalta tapahtuu, ei maaperästä ulkoilmaan aiheutuvat pitoisuudet ole merkittäviä. Lisäksi ulkoilmaan haihtuessaan BTEX- yhdisteiden pitoisuudet laimenisivat hyvin nopeasti. Alifaattiset hiilivedyt C16–C35 ovat heikommin haihtuvia, eikä näiden yhdisteiden haihtuminen yli kahden metrin syvyydestä ulkoilmaan ole todennäköistä.
Pilaantuneisuustutkimuksen yhteydessä säiliökaivannossa havaittiin öljyistä orsivettä. Vedestä ei tutkimusten yhteydessä otettu näytettä. Ha- vainto osoittaa kuitenkin, että haitta-aineita on kulkeutunut orsiveteen.
Alifaattiset hiilivedyt C16–C35 sekä tolueeni ja ksyleenit ovat niukkaliukoi- sia tai hyvin niukkaliukoisia, joten näiden yhdisteiden kulkeutuminen orsi- veden mukana laajemmalle on mahdollista, mutta epätodennäköistä.
Bentseeni on ominaisuuksiltaan liukeneva, joten on todennäköistä, että bentseeniä on voinut kulkeutua orsiveden mukana pilaantuneen alueen ulkopuolelle.
Jäteasema saa käyttövetensä toimistorakennuksen pohjoispuolelle asennetusta porakaivosta, joka sijaitsee noin 90 metrin päässä pilaantuneesta alueesta. Pohjaveden päävirtaussuunnan on alueella todettu olevan pohjoisesta/koillisesta etelään/lounaaseen, jonka perusteella pilaantunut alue sijaitsee virtaussuunnassa porakaivon alapuolella. Näin ollen haitta-aineille altistuminen talousveden kautta on erittäin epätodennäköistä.
Riskitarkastelun perusteella maaperän pilaantuneisuus ei aiheuta merkit- tävää ympäristö- tai terveysriskiä. Haitta-aineet (etenkin bentseeni) ovat saattaneet kuitenkin jonkin verran levitä orsiveden mukana.
Riskinarviointiin liittyy tekijöitä, jotka aiheuttavat epävarmuutta tuloksiin.
Tässä kohteessa epävarmuutta aiheuttaa lähinnä pilaantuneen alueen rajaus. Toisaalta riskitarkastelussa on käytetty maanäytteitä, jotka on otettu aivan säiliöiden vuotokohtien vierestä ja on oletettavaa, että maa- näytteiden pitoisuudet edustavat voimakkaimmin pilaantunutta maa- ainesta. Lisäksi orsi- ja pohjaveden virtaussuunnista pilaantuneella alueella ei ole tutkimustietoa.
Esitetty puhdistussuunnitelma
Puhdistusmenetelmä ja puhdistuksen toteuttaminen
Maaperän puhdistustyö tehdään massanvaihdolla. Ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maat kaivetaan pois niiltä osin kuin se on mahdollista ja korvataan puhtailla massoilla.
Säiliöiden poistoa tai täysimittaista massanvaihtoa ei voi asiantuntijalau- sunnon perusteella tehdä ilman, että jätetäytön tukirakenteeksi tehtyä kivikoria puretaan, kaivanto tuetaan ja jätetäyttöä leikataan. Säiliöt esite- tään jätettäväksi maahan ja täytettäviksi puhtaalla hiekalla. Pilaantuneen maan poistoa tehdään vain niiltä osin kuin se on kivikoria ja jätetäyttöä vaarantamatta mahdollista.
Puhdistustavoitteeseen ei kaikilta osin todennäköisesti päästä. Kunnos- tuksen osalta tehdään seuraavat toimenpiteet:
säiliöiden tarkastus/puhdistus (tehty ja todettu ehjiksi, luokka A)
säiliöt täytetään puhtaalla hiekalla
haitta-ainepitoinen maa ja vesi poistetaan säiliöiden ympäristöstä niil- tä osin kuin se kivikoria ja jätetäyttöä vaarantamatta on mahdollista
pilaantuneisuus rajataan niiltä osin kuin se on mahdollista ja jäännös- pitoisuudet selvitetään
poistetut massat korvataan puhtailla massoilla
alueen pinnat ennallistetaan
haitta-ainepitoisen alueen kaakkoispuolelle asennetaan pohjaveden tarkkailuputki
jäteaseman porakaivon vedestä analysoidaan öljyhiilivedyt ja BTEX–
yhdisteet
jäännöspitoisuusnäytteiden tulosten ja haitta-ainepitoisen alueen rajauksen pohjalta tehdään tarkempi riskinarviointi
Kunnostus lopetetaan, kun seuraavat ehdot täyttyvät:
säiliöt on täytetty hiekalla
jäännöspitoisuudet on laboratorioanalyyseillä todettu kunnostusta- voitteiden mukaisiksi tai mikäli haitta-ainepitoista maata joudutaan
jättämään, riskinarviolla on osoitettu, että jäännöspitoisuuksista ei ole ympäristö- tai terveyshaittaa
pilaantuneet maat on korvattu puhtailla massoilla
pinnat on entisöity
riskinarviointi on tehty
Koska maaperään joudutaan todennäköisesti jättämään pitoisuuksiltaan ylemmät ohjearvot ylittäviä maa-aineksia, tehdään puhdistuksen lopuksi riskinarvio, jossa maaperän pilaantuneisuuden ympäristö- ja terveysvai- kutuksia arvioidaan tarkemmin.
Alueen maaperän puhdistaminen on suunniteltu tehtäväksi syksyn 2019 aikana. Pilaantuneen maa-alueen pinta-alaksi on arvioitu 50 m2 ja pilaan- tuneen maan määräksi 50–100 m3, josta vaaralliseksi jätteeksi luokitel- tavaa maata on arviolta 20 m3. Pilaantuneisuustutkimuksen perusteella säiliökaivannossa on myös öljypitoista vettä.
Työn aikainen näytteenotto
Poistetuista maamassoista otetaan vähintään yksi kokoomanäyte (10 osanäytettä) kutakin 200 tonnia kohden.
Maaperän jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan pilaantuneeksi todetusta kerroksesta seuraavasti:
Seinämä: korkeintaan metrin kerroksesta ja 10 metrin matkalta ko- koomanäyte, joka koostuu vähintään kymmenestä osanäytteestä
Pohja: kutakin alkavaa 50 m2 kohti yksi kokoomanäyte, joka koostuu vähintään kymmenestä osanäytteestä.
Pilaantuneen maan käsittely
Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan aluksi jäteaseman pilaantuneen maan käsittelykentälle kasoihin, joissa kasat näytteistetään ja peitetään sadevesikontaktin minimoimiseksi. Tämän jälkeen maamassat kuljete- taan laboratorioanalyysien perusteella vastaanottopaikkoihin, joilla on jät- teen vastaanottoon voimassa oleva ympäristölupa. Kaikki kuormat varus- tetaan siirtoasiakirjoin ja peitetään kuljetuksen ajaksi.
Pilaantuneen veden käsittely
Öljyinen vesi poistetaan joko suoraan imuautolla tai kerätään esim. 1000 litran IBC-säiliöihin kunnostustyön edetessä. Öljypitoinen vesi toimitetaan siirtoasiakirjalla varustettuna asianmukaiseen luvan omaavaan vastaan- ottopaikkaan.
Pohjavesinäytteenotto
Haitta-aineiden mahdollisen orsivedessä leviämisen seuraamiseksi hait- ta-ainepitoisen alueen kaakkoispuolelle esitetään asennettavaksi poh-
javeden tarkkailuputki, josta haitta-ainepitoisuuksia seurataan ainakin yh- den vuoden ajan.
Lisäksi jäteaseman porakaivon vedestä on tarpeen ottaa kertaluonteisia näytteitä sen varmistamiseksi, ettei haitta-aineita ole päässyt jäteaseman käyttöveteen.
Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy
Ympäristötekninen valvoja seuraa, että kunnostuksessa noudatetaan määräyksiä ja annettuja ohjeita työsuojelun suhteen. Ympäristötekninen valvoja nimetään ennen työn aloitusta. Suojavarusteina käytetään vähin- tään turvakenkiä, huomioliivejä ja kypärää sekä hengityssuojainta tar- vittaessa. Tarkemmat työsuojeluun liittyvät seikat esitetään ennen työn aloitusta laadittavassa työmaan turvallisuussuunnitelmassa.
Työssä merkittävät haitta-aineet ovat raskaat öljyhiilivedet, jotka eivät ole haihtuvia. Haitta-aineille altistuminen hengitysilman kautta ei ole merkit- tävää. Suoraa ihokontaktia pilaantuneen maan kanssa vältetään.
Kunnostusalue rajataan aidoin siten, että ulkopuolisten pääsy kunnostus- alueelle estetään. Kaivantojen luiskaukset tehdään riittävän loiviksi. Työ- maa-alueella on ensisammutuskalusto sekä ensiaputarvikkeet.
Toimenpiteillä poistetaan vuotaneista jäteöljysäiliöistä mahdollisesti ai- heutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Puhdistustyö vastaa normaalia maarakennustyötä, josta ei aiheudu erityistä haittaa ympäristölle.
Raportointi
Kunnostuksesta laaditaan loppuraportti, kun koko kunnostustyö on päät- tynyt. Mahdollisista poikkeamatilanteista raportoidaan erikseen.
Viranomaisen ratkaisu
Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Nurmijärven kunnan ilmoituk- sen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Nurmijärvellä Metsä- Tuomelan jäteaseman kiinteistöllä 543-402-7-88 ja hyväksyy sen seuraa- vin määräyksin:
Kunnostustavoitteet
1.1. Öljysäiliöiden alueelta on poistettava maa-ainekset, joiden öljyhiili- vetyjen keskitisleiden (>C10–C21) ja raskaiden öljyjakeiden (>C21–C40) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot.
1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuk- sina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita tai aiem-
missa tutkimuksissa todettuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa korkeampina pitoisuuksina tai laajemmilla alueilla, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kysei- set maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta esim. kunnostus- tavoitteiden saavuttamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä.
Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskuk- selle ja tiedoksi Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle.
1.3. Mikäli maaperästä ei ole mahdollista poistaa säilytettäviä rakenteita vaarantamatta kaikkea määräyksen 1.1. mukaiset kunnostuksen ta- voitetasot ylittävää maa-ainesta, on maaperään jäävistä kunnos- tustavoitteet ylittävistä haitta-ainepitoisuuksista laatia riskinarvio.
Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskuk- selle ja tiedoksi Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle määräyksen 11.3. mukaisen loppuraportin liitteenä. Arviointiin tulee tarvittaessa liittää jatkotoimenpidesuunnitelma.
Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset
2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maape- ränäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivet- tavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näyt- teet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.
Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana- lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksis- sa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Alueen yleinen hoito ja järjestys
3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.
Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaan- tunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.
3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen, mahdollisen välivarastoinnin ja kuljetuksen aikana.
Välivarastointi
4. Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan välivarastoida kunnostuksen aikana siihen erikseen varatulla alueella jätekes- kuksen alueella. Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhyt- aikaista.
Välivarastointi on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa- ainesten sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämis- tä, haitta-ainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.
Mikäli välivarastointi toteutetaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen haitta-ainepitoisuus selvitettävä edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä.
Kaivualueiden jäännöspitoisuudet
5. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen sei- nämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenotto- tiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta- aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvite- tyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kui- tenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoi- tava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Erottava/eristävä rakenne
6. Mikäli kaivantojen reunoille ja/tai pohjiin jää maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot, on haitta-ainepitoiset maa-ainekset erotettava ja tarvittaessa eristettävä täytöissä käytettävästä maa- aineksesta tarkoitukseen soveltuvalla maarakentamisessa yleisesti käytettävästä materiaalista poikkeavalla materiaalilla.
Tiedot toteutuneista erottavista/eristävistä rakenteista on esitettävä määräyksessä 11.3. edellytetyssä loppuraportissa kartta- ja poikki- leikkauskuvineen.
Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen
7. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan- tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vas- taanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekis- teriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely
8.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mu- kaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsi- teltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväk- sytty kyseisen jätteen käsittely.
8.2. Kunnostuksen yhteydessä kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympä- ristöluvassa on hyväksytty kyseisin jätteen käsittely.
Pilaantuneen veden käsittely
9. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet.
Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.
Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja nou- datettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.
Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuk- sesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaan- ottajalle. Mikäli käsiteltyä vettä johdetaan maastoon, siitä ei saa aiheutua veden purkualueen vettymistä, liettymistä eikä muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle.
Orsi-/pohjavesitutkimukset
10.1. Alueelle on asennettava kunnostussuunnitelmassa esitetty orsi- /pohjavesiputki.
Putken asentamisesta on tehtävä tarkempi suunnitelma, joka on toi- mitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi
Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahta viik- koa ennen putken suunniteltua asentamista.
10.2. Asennettavasta orsi-/pohjavesiputkesta ja jäteaseman porakaivosta on otettava vesinäytteet vähintään kaksi kertaa vuoden sisällä.
Näytteistä on analysoitava vähintään alueen maaperä- ja pohja- vesitutkimuksissa todettujen aineiden pitoisuudet.
Näytteenoton yhteydessä on mitattava orsi-/pohjavesiputken ve- denpinnan ja putken pohjan taso.
10.3. Tutkimustulokset on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ELY-kes- kukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden viikon kuluessa näytteenottotulosten valmistumisesta. Tu- losten mukana on toimitettava orsi-/pohjavesiputken veden pinnan korkeustieto korkeusjärjestelmän N2000 mukaisesti. Ensimmäisten tulosten mukana on toimitettava orsi-/pohjavesiputken sijaintitieto koordinaattijärjestelmän ETRS-TM35FIN mukaisesti.
Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi
11.1. Kaivutyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyk- sien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä työn aloittamisajankohta on il- moitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös työn lo- pettamisajankohta.
11.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.
11.3. Kaivutyöstä on tehtävä raportti, jossa on esitettävä haitta-ainepi- toisten maa-ainesten kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus to- teutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikai- sista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset maaperän haitta-aineiden jään- nöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirus- tuksessa esitettyinä, mahdollinen riskinarvio alueelle jääneistä kunnostustavoitteet ylittävistä haitta-ainepitoisuuksista, yhteenve- to mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä sekä tiedot toteutetuista erottavista/eristävistä rakenteista. Raporttiin on liitettävä yhteen- veto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.
Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Nurmi- järven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kunnostustyön loppuunsaattamisesta.
Päätöksen perustelut
Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohjave- den puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhtey- dessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toi- mitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkas- taa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annet- tava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen ta- voitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.
Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus- tarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylem- mät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, va- rasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit- tää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alem- man ohjearvon.
Alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maaperässä kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä >C10–C40 ja BTEX-yhdisteitä.
Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty öljyhiilive- dyille >C10–C40 kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:
Haitta-aine Kynnysarvo mg/kg
Alempi ohjearvo
mg/kg
Ylempi ohjearvo
mg/kg
bentseeni 0,02 0,2 1
TEX-summapitoisuus
(tolueeni, etyylibentseeni ja
ksyleenit) 1 - -
tolueeni - 5 25
etyylibentseeni - 10 50
ksyleenit - 10 50
Öljyjakeet (>C10–C40) 300 - -
Öljyhiilivetyjen keskitisleet
(>C10–C21) - 300 1 000
Raskaat öljyjakeet (C21–C40) - 600 2 000
Öljyjakeet (>C10–C40) 300 - -
Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti öljyhii- livetyjen keskitisleille (>C10–C21) ja raskaille öljyjakeille (>C21–C40) kunnostustavoitteeksi valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt ylemmät ohjearvot. Kunnostustaso katsotaan riittäväksi nykyinen maan- käyttö ja tehty riskinarvio huomioiden. (Määräys 1.1.)
Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittä- vinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita tai alueella aiemmissa tutkimuksissa todettuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa todettua suurempina pitoisuuksina tai laajemmalla alueella, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arvi- ointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapa- uksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnos- tustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.)
Päätöksessä on edellytetty tehtäväksi riskinarvio, mikäli alueelle jää kun- nostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Riskinarviolla selvite- tään mahdollinen jatkotoimenpidetarve. (Määräys 1.3.)
Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivu- syvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsitte- lyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-ai- neseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavano- maiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohon- neita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaik- koihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 2.)
Kunnostettava alue on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteil- lä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiatto- mien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta si- sältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa- aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 7.)
Päätöksessä on hyväksytty kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten välivarastointi siten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa.
(Määräys 4.)
Jäännöspitoisuusnäytteenotolla varmistetaan kaivutyön jälkeen maape- rään mahdollisesti jäävien haitta-aineiden pitoisuudet. (Määräys 5.) Mikäli kaivantojen reunoille ja/tai pohjiin jää maa-ainesta, jonka haitta- ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot, on maa-ainekset edellytetty erotettavaksi ja tarvit- taessa eristettäväksi täytöissä käytettävästä maa-aineksesta tarkoi- tukseen soveltuvalla maarakentamisessa yleisesti käytettävästä mate- riaalista poikkeavalla materiaalilla. Erottamisella/eristämisellä varmis- tetaan, että haitta-aineita yli ylemmän ohjearvon sisältävät maa-ainekset havaitaan alueella mahdollisesti myöhemmin tehtävien kaivutöiden yhteydessä ja että em. maa-ainekset eivät sekoitu eikä haitta-aineita kul- keudu täytöissä käytettävään maa-ainekseen. Tiedot toteutuneista rakenteista on esitettävä määräyksessä 11.3. edellytetyssä loppura- portista kartta- ja poikkileikkauskuvineen. (Määräys 6.)
Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirto- asiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava muka- na jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siir- toasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 7.) Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määrä- ys 7.)
Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanot- topaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 8.1.)
Maaperän kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on edelly- tetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukai- sen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 8.2.)
Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdolli- suuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjes- tyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleen- käyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräys 8.1. ja 8.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa tervey- delle tai ympäristölle. (Määräys 9.)
Orsi-/pohjavesiputken asentamisesta on edellytetty tehtäväksi tarkempi suunnitelma, joka on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY- keskukselle. Suunnitelman laatiminen on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 10.1.)
Päätöksessä on edellytetty vesinäytteiden ottamista alueelle asen- nettavasta orsi-/pohjavesiputkesta ja jäteaseman porakaivosta vähintään kaksi kertaa vuoden sisällä. Näytteenotolla on tarkoitus saada tietoa ve- den laadusta sekä havaita puhdistustoimenpiteiden mahdollinen vai- kutus. (Määräys 10.2.)
Näytteenottotulosten raportointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kan- nalta. (Määräys 10.3.)
Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 11.1.)
Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen virano- maisvalvonnan kannalta. (Määräykset 11.2. ja 11.3.)
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16, 17, 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar- peen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisis- ta suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018)
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 990 €.
Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 18 tuntia.
Valvonnan maksullisuus
Ympäristönsuojelulain 205 §:n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksul- lisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä ole- vaan maksutaulukkoon.
Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
Päätöksestä tiedottaminen Päätös
Nurmijärven kunta (sähköisesti)
Tiedoksi
Nordic Envicon Oy (sähköisesti)
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen(sähköisesti)
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla
Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Nurmijärven kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti.
Tietojärjestelmään merkitseminen
Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maape- rän tilan tietojärjestelmään.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oi- keuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joi-
den oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 2.
Hyväksyntä
Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkas- taja Mikko Tuomikoski ja ratkaissut ylitarkastaja Elina Kerko.
Liitteet
Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. ValitusosoitusRatkaisija Kerko Elina 22.11.2019 13:19 Esittelijä Tuomikoski Mikko 22.11.2019 13:17
Tulosteen keskipisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN): N: 6706939.0137642, E: 376356.3474788
Karttatuloste ei ole mittatarkka. Kiinteistörajat ja -tunnukset päivitetään toistaiseksi vain kerran viikossa.
Rekisteripalvelujen kautta kartalle haetut palstat ja määräalat ovat ajantasaiset.
Tulostettu Kiinteistötietopalvelusta 22.11.2019.
Valitusviranomainen
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.
Valitusaika
Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi- vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu- raavana arkipäivänä.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija- na on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille
Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 260 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204
65101 Vaasa
Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760
Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi
Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15
