8.8.2019 Annettu julkipanon jälkeen
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000
http://www.ely-keskus.fi/uusimaa
PL 36
00521 HELSINKI
Asia
Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.
Ilmoituksen tekijän nimi
Espoon kaupunki / Kaupunkitekniikan keskus PL 41
02070 Espoo
Kunnostettava alue
Sijainti Espoo, Vermo
Ravitie 1 Kiinteistötunnus 49-51-9901-0
Omistaja Espoon kaupunki
Asian vireilletulo
Alueella tehdään Raide-Jokeriin liittyviä kaivutöitä. Kaivutöiden yhteydes- sä havaittiin vanhan tien pohjalta tuhkapitoinen täyttökerros, josta ote- tuissa näytteissä todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittäviä elohopeapitoisuuksia. Pilaantumisen aiheut- taja ei ole tiedossa.
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantu- neen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan ELY-keskuksel- le 6.8.2019. Ilmoitusta päivitettiin 7.8.2019.
Kunnostettavan alueen kuvaus Nykyinen ja tuleva käyttö
Alue on Ravitien katualuetta ja sille rakennetaan Raide-Jokerin linjaa.
Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne
Kunnostettava alue sijaitsee Espoon Vermossa Ravitien katualueella osoitteessa Ravitie 1. Alueen sijainti on esitetty liitteen 1 kartalla.
Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Ravitien pohjoispuolella noin 30 m etäisyydellä Ravitiestä.
Pohjoispuolella Ravitien alue rajautuu puistoon, jonka pohjoispuolella on asuinrakennuksia. Eteläpuolella alue rajautuu Vermon raviradan alueeseen. Idässä ja lännessä jatkuvat katualueet.
Voimassa olevassa asemakaavassa kunnostettava alue on katualuetta.
Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet
Alueen pohjamaa on silttiä ja savea, jonka päällä on täyttömaana tuhkakerros ja tien pohja.
Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjave- sialue (Kaivokselan vedenhankintaan varten tärkeä pohjavesialue, tun- nus 0109202) sijaitsee noin 5 km etäisyydellä kohteelta pohjoiseen.
Lähin pintavesi on lähimmillään noin 100 m etäisyydellä sijaitseva Moni- konpuroon laskeva uoma. Monikonpuro laskee Iso Huopalahteen noin kilometrin etäisyydellä etelässä.
Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat
Ilmoitus pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta, Espoon kaupunki/Kaupunkitekniikan keskus, 6.8.2019
Alueella tehdyt maaperä- ja vesitutkimukset Maaperä
Tuhkapitoisesta täyttökerroksesta otettiin kaksi näytettä heinäkuussa 2019. Näytteistä analysoitiin laboratoriossa metallien ja PAH–yhdisteiden pitoisuuksia. Tämän lisäksi otettiin kaksi näytettä kaatopaikkakelpoi- suustestausta varten.
Molemmissa näytteissä elohopean pitoisuus ylitti valtioneuvoston asetuk- sen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon. Todetut pitoisuudet olivat 3,8 mg/kg ja 4,3 mg/kg.
Muiden analysoitujen haitta-aineiden pitoisuudet alittivat kynnysarvon.
Vesi
Koekuoppakaivantoihin kertyneestä vedestä otettiin kaksi vesinäytettä heinäkuussa 2019. Näytteistä analysoitiin laboratoriossa pH-arvo sekä metallien kokonaispitoisuuksia ja liukoisia pitoisuuksia.
Vesinäytteiden pH-arvot olivat 9,2 ja 6,7. Näytteissä todettiin laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan ylittäviä vanadiinin kokonaispitoi- suuksia (41 µg/l ja 36 µg/l) sekä vanadiinin (34 µg/l) ja sinkin (13 µg/l) liu- koisia pitoisuuksia.
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia ei ole laadittu.
Esitetty kunnostussuunnitelma
Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen
Pilaantuneet maat poistetaan massanvaihdolla rakentamisen vaatimassa laajuudessa ympäristöteknisen asiantuntijan valvonnassa. Mahdollisesti maaperään jäävät haitta-aineiden pitoisuudet käsitellään loppurapor- tissa.
Pilaantuneen maa-aineksen määrä on arviolta 3 000 m3 (4 000 t).
Pilaantuneen maan puhdistustyö aloitetaan mahdollisimman nopeasti 7.8.2019 alkaen. Puhdistustyö kestää arviolta kolme viikkoa.
Työn aikainen näytteenotto
Puhdistustyön seuranta ja lopputuloksen valmistaminen tehdään näyt- teenotolla ja laboratorioanalyyseillä.
Maa-ainesten ja jätteiden käsittely
Pilaantuneet jätteelliset maa-ainekset toimitetaan asianmukaisiin vas- taanottopaikkoihin.
Ympäristövaikutukset ja ympäristöhaittojen ehkäisy
Puhdistamisella saadaan vähennettyä haitta-aineiden määrää maape- rässä, jolloin ympäristövaikutus on positiivinen. Negatiivisena vaikutuk- sena voidaan pitää maa-aineksen poistamisessa käytetyn raskaan liiken- teen melua ja päästöjä. Tämä ei kuitenkaan poikkea tavanomaisen rakennustyömaan vaikutuksista. Alueella on tällä hetkellä joka tapauk- sessa rakennustoimintaa, joten puhdistamisen ympäristövaikutukset ei- vät ole merkittävät.
Viranomaisen ratkaisu
Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Espoon kaupungin Kaupunkitek- niikan keskuksen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdista- mista Espoon Vermossa osoitteessa Ravitie 1 kiinteistöillä 49-51-9901-0 ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:
Kunnostustavoitteet
1.1. Kunnostettavalla alueella on maaperä puhdistettava siten, ettei siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
1.2. Jos maaperään jää kunnostamiseen jälkeen valtioneuvoston ase- tuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneu- voston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta esim. rakentamisen vuoksi, ei arvioin- tia tarvitse tehdä.
Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskuk- selle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle.
1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Es- poon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alu- een maanomistajalle jatkotoimenpiteiden harkintaa varten.
Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset
2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maape- ränäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivet- tavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näyt- teet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.
Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana- lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksis- sa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Alueen yleinen hoito ja järjestys
3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.
Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaan- tunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.
3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.
Kaivualueiden jäännöspitoisuudet
4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen sei- nämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenotto- tiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta- aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvite- tyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kui- tenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoi- tava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen
5. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan- tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vas- taanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekis- teriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely
6. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mu- kaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsi- teltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväk- sytty kyseisen jätteen käsittely.
Pilaantuneen veden käsittely
7. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava vähintään alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta- aineet.
Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.
Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja nou- datettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.
Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuk- sesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaan- ottajalle. Mikäli käsiteltyä vettä johdetaan maastoon, siitä ei saa aiheutua veden purkualueen vettymistä, liettymistä eikä muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle.
Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi
8.1. Kaivutyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyk- sien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä työn aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös työn lo- pettamisajankohta.
8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.
8.3. Kaivutyöstä on tehtävä raportti, jossa on esitettävä haitta-ainepi- toisten maa-ainesten kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikai- sista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset maaperän haitta-aineiden jään- nöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuk- sessa esitettyinä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.
Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.
Päätöksen perustelut
Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohjave- den puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhtey- dessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toi- mitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkas- taa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annet- tava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen ta- voitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.
Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus- tarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylem- mät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja
puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, va- rasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit- tää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alem- man ohjearvon.
Kunnostettavalla alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu kohonneita pitoisuuksia elohopeaa. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty elohopealla kynnysarvot, alemmat ohje- arvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:
Haitta-aine Kynnysarvo
mg/kg
Alempi ohjearvo
mg/kg
Ylempi ohjearvo
mg/kg
Elohopea 0,5 2 5
Päätöksessä on edellytetty maaperä kunnostettavaksi siten, ettei haitta- aineista voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Nu- meerisia kunnostustavoitteita ei ole asetettu, koska ilmoituksessa ei ole maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia eikä ilmoi- tuksessa ole esitetty numeerisia kunnostustavoitteita. (Määräys 1.1.) Mikäli kunnostamisen jälkeen maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon tai alueellisen taustapitoi- suuden ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia on niiden osalta maaperän pilaan- tuneisuus ja puhdistustarve arvioitava em. asetuksen mukaan. Arvioin- nin avulla asetetaan todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uu- denmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tar- vitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta esim. määräyksen 1.1. mukaisen kunnostustavoitteen saavut- tamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.)
Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty il- moitettavaksi, jotta voidaan tehdä harkinta tarvittavista jatkotoimen- piteistä. (Määräys 1.3.)
Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivu- syvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsitte- lyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-ai- neseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavano- maiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohon- neita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaik- koihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 2.)
Kunnostettava alue on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteil- lä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiatto- mien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta si- sältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa- aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.)
Jäännöspitoisuusnäytteenotolla varmistetaan kaivutyön jälkeen maape- rään mahdollisesti jäävien haitta-aineiden pitoisuudet. (Määräys 4.) Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirto- asiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava muka- na jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siir- toasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määrä- ys 5.)
Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanot- topaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 6.)
Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdolli- suuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjes- tyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleen- käyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräys 6.)
Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa tervey- delle tai ympäristölle. (Määräys 7.)
Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 8.1.)
Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen virano- maisvalvonnan kannalta. (Määräykset 8.2. ja 8.3.)
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar- peen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisis- ta suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018)
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 275 €.
Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 5 tuntia.
Valvonnan maksullisuus
Ympäristönsuojelulain 205 §:n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksul- lisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä ole- vaan maksutaulukkoon.
Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
Päätöksestä tiedottaminen Päätös
Espoon kaupunki (sähköisesti)
Tiedoksi
Espoon kaupunki, Virpi Nikulainen (sähköisesti)
Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen(sähköisesti) Sitowise Oy, Juha Kallio, Tuukka Tonteri (sähköisesti)
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla
Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Es- poon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti.
Tietojärjestelmään merkitseminen
Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maape- rän tilan tietojärjestelmään.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oi- keuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joi- den oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 2.
Hyväksyntä
Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkas- taja Elina Kerko ja ratkaissut ylitarkastaja Vesa Suominen.
Liitteet
Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. ValitusosoitusEsittelijä Kerko Elina 08.08.2019 08:46 Ratkaisija Suominen Vesa 08.08.2019 08:49
100m
2019 Tuhkatäytön likimääräinensijaintiNäytteetN3,N5jaN8 tuhkakerroksesta
Valitusviranomainen
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.
Valitusaika
Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi- vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu- raavana arkipäivänä.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija- na on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille
Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 260 Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204
65101 Vaasa
Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760
Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi
Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15
