MOR-Y06-071
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli 3491000
3491000
3492000
3492000
3493000
3493000
3494000
3494000
6797000 6797000
6798000 6798000
6799000 6799000
6800000 6800000
PIENEN PAAVOLAMMEN KUMPUMOREENIALUE MÄNTYHARJU
Tietokantatunnus: MOR-Y06-071 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni
Arvoluokka: 4 Karttalehti:3114 12 Alueen pinta-ala: 49,9 ha
Korkeus: 138 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 28 m Muodon suhteellinen korkeus: 15 m
Moreenimuodostuman sijainti: Pienen Paavolammen kumpumoreenialue sijaitsee Mouhun kylän koillispuolella, 13 km Mäntyharjulta etelään.
Geologia
Pienen Paavolammen 1000 x 700 metrin kokoinen kumpumoreenialue sijoittuu Mäntyharjun kumpumoreenikentän länsipuolelle. Alueella on suuntautumattomia, suuria ja lohkareisia kumpuja ja pienipiirteisempää kummukkoa. Alueen suurrakenteet (kumpuryhmät) ovat kuitenkin ilmeisesti kallioperän rakenteiden vaikutuksesta hieman kulmikkaita, ja alueelta hahmottuu lievä pohjois-etelä- ja itä-länsisuuntaus.
Kumpujen halkaisija on 20-200 metriä ja korkeus 3-15 metriä. Osa kummuista on hyvin jyrkkäpiirteisiä, ja niiden lakiosat ovat vaihtelevasti kekomaisia, tasaisia tai kumpuilevia. Suuria kumpuja erottavat toisistaan soistumat ja pienet suot. Kohdealue on osa laajahkoa ja hajanaista, hyvin lohkareista osakenttää, joka on kerrostunut jyrkkäpiirteiseen kalliomaastoon pääosin kalliokohoumien päälle ja vain osittain itsenäisiksi moreenimuodostumiksi. Kokonaisuutena alue ympäristöineen on kuitenkin kohtalaisen edustava ja hyvin hahmottuva käyntikohde.
Kalliosta ei ole havaintoa, mutta todennäköisesti sitä on mukana joidenkin suurten kumpujen ja suurten kumpuryhmien rakenteessa. Tieleikkauksissa aines on melko soraista hiekkamoreenia. Pintalohkareisuus vaihtelee kohtalaisesta hyvin suureen (1- yli 10 kpl aarilla), lohkareita on kummuilla ja painanteissa. Lohkareet ovat kooltaan keskikokoisia tai suuria (1-4 m), hallitsevia ovat suuret, punertavat graniittilohkareet. Ylin ranta on seudulla noin 110 metrin tasolla, joten alue on ilmeisesti lähes kokonaan supra-akvaattinen.
Biologia
Pienen Paavolammen kumpumoreenialueen metsät ovat suurimmaksi osaksi kuivia, karuja männiköitä, joissa kasvaa puolukkaa ja kanervaa. Luonnontilaisen kaltaista aluetta on alueen pohjoisosassa. Pohjoiset metsät ovat kangasmetsäsammalen verhoamia ja niissä on jonkin verran lahopuuta. Painanteiden rämeillä kasvaa suopursua, juolukkaa ja kanervaa. Laajan isovarpurämeen yhteydessä on tuoretta mustikkatyypin kangasmetsää (MT).
Tuoreella kankaalla kasvaa järeitä kuusia. Avoimilla, kivikkoisilla kumpareilla on hyvin kehittyneitä monilajisia jäkälikköjä. Pienen Paavolammen laskuojan kohdalla on alueen ainoa kapea-alainen hiirenporrasvaltainen korpi.
Pääosin karu alue on vähälajinen eikä harvinaisia lajeja ei ole.
Maisema ja muut arvot
Alue on rajaukseltaan vaihettuva, ympäristössä on runsaasti samantyyppistä maastoa. Kummukko on sekä kartalla että maastossa hyvin selväpiirteistä, ja muodot hahmottuvat hakkuiden takia mainiosti. Osa kummuista näkyy tieltä. Muutamalta korkealta kummulta on näköaloja metsäiseen ympäristöön, jossa kalliomäet,
moreenikummut ja pienet lammet vuorottelevat. Sisäinen maisema on vaihteleva ja korkeuserot melko suuret, lisäksi näkyvyys on tällä hetkellä pääosin erittäin hyvä. Polkuja (metsittyneitä autoteitä) pitkin myös alueella liikkuminen on kohtalaisen vaivatonta. Repoveden kansallispuisto on noin 10 kilometrin päässä alueen eteläpuolella.
