MOR-Y06-039
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli 3520000
3520000
3521000
3521000
3522000
3522000
6892000 6892000
6893000 6893000
6894000 6894000
6895000 6895000
6896000 6896000
PAIKASMÄKI PIEKSÄNMAA
Tietokantatunnus: MOR-Y06-039 Muodostumatyyppi: Drumliini
Arvoluokka: 4 Karttalehti:3232 07 Alueen pinta-ala: 17,6 ha
Korkeus: 130 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus: 15 m
Moreenimuodostuman sijainti: Paikasmäen drumliini sijaitsee aivan Pieksämäen-Virtasalmen tien vieressä 4 km Virtasalmelta luoteeseen.
Geologia
Paikasmäen erittäin hyvin suuntautunut sukkulamainen drumliini sijoittuu Pieksämäen drumliinikentän keskiosaan. Selänteen koko on 1600 x 100 metriä ja korkeus 15 metriä. Proksimaali- ja distaalipäät ovat hyvin terävät ja selkeästi rajautuvat. Molemmat kyljet ovat jyrkät ja melko korkeat, ja paikoin harjumaisen kapea laki on distaalipäässä jonkin verran kumpuileva. Alueen korkein kohta sijoittuu selänteen proksimaaliosaan.
Kohdealue on muodoltaan seudulle tyypillinen, mutta selvästi tavallista paremmin suuntautunut, lähes symmetrinen drumliini.
Matalissa tieleikkauksissa aines on hiekkamoreenia. Drumliinin proksimaalikärjestä on maantien kohdalla leikattu pois kapea viipale. Itäkyljen juurella metsätien varrella on paksulti hiekkaa (hiekkakuoppa).
Pintalohkareisuus on vähäinen (alle 1 kpl aarilla), ja lohkareet ovat pieniä, alle metrin kokoluokkaa. Kiviä löytyy jonkin verran. Ylin ranta on seudulla noin 120 metrin tasolla, joten alue lienee aivan alimpia rinteitä lukuun ottamatta kokonaan supra-akvaattinen.
Biologia
Paikasmäen drumliinin proksimaaliosassa on varttunutta lehtomaisen kankaan (OMT) kuusimetsää sekä männikköä. Rehevässä metsässä kasvaa runsaasti kulttuurilajeja. Metsäkastikka kasvaa paikoin valtalajina sekä männikössä että kuusimetsässä. Metsäkastikan lisäksi runsaita lajeja ovat käenkaali, oravanmarja,
nuokkutalvikki, nuokkuhelmikkä, kultapiisku, kevätpiippo, ahomansikka, metsämaitikka, sormisara ja mustikka.
Paikoin metsän pohjalla on vain paksu sammalkerros, jossa viihtyvät vanamo ja yövilkka. Varsinkin pohjoisosan jyrkällä koillisrinteellä on sammalpeitteistä tiheää kuusikkoa. Drumliinin harjanteen kärrypolulla kasvaa
kulttuurilajeja kuten ruusuruohoa, pukinjuurta, ahomansikkaa, virnoja, niittynätkelmää, tädykkeitä, röllejä, keltanoita, kärsämöitä, päivänkakkaraa, apiloita, orvokkeja, akileijaa, nokkosta, leinikeitä ja mesiangervoa.
Proksimaalikärjessä on pensastoinen rehevä, metsäkastikkaniitty, jossa kasvaa rätvänää, lillukkaa, puolukkaa, juolukkaa, variksenmarjaa, puumaisia pihlajia ja nuoria kuusia. Kaakkoisosassa on laaja hakkuualue.
Maisema ja muut arvot
Alue rajautuu kartalla selkeästi ja hahmottuu erittäin hyvin maastossa kuljettaessa. Tieltä ja eteläpuoliselta viljellyltä moreeniselänteeltä jyrkkä ja metsäinen selänne näkyy myös erinomaisesti. Tie on linjattu hieman tavallisesta poiketen drumliinin sivuitse eikä sen lakea pitkin - kovin leveä tie ei laelle mahtuisikaan. Drumliinin laelta on laajahko, hieman peitteinen näköala itään, distaaliosan hakkuulta näkyy puolestaan tien eteläpuoliselle pellolle. Sisäinen maisema on virtaviivaisella selänteellä melko yksitoikkoinen, mutta jyrkät rinteet tuovat vaihtelua. Selänteen laella on polku, ja maasto on helppokulkuista.
