MOR-Y06-010
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli 3495000
3495000
3496000
3496000
3497000
3497000
6909000 6909000
6910000 6910000
6911000 6911000
6912000 6912000
6913000 6913000
PALTAMÄKI PIEKSÄNMAA
Tietokantatunnus: MOR-Y06-010 Muodostumatyyppi: Drumliini
Arvoluokka: 1 Karttalehti:3214 11, 12 Alueen pinta-ala: 157,3 ha
Korkeus: 178 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 43 m Muodon suhteellinen korkeus: 43 m
Moreenimuodostuman sijainti: Paltamäen crag-and-tail-drumliini sijaitsee Paltasen kylän kaakkoispuolella 12 km Pieksämäeltä länteen.
Geologia
Paltamäen erittäin hyvin suuntautunut crag-and-tail-drumliini sijoittuu Pieksämäen drumliinikentän keskiosaan.
Suuren ja muodoltaan varsin symmetrisen muodostuman koko on 4700 x 500 metriä ja korkeus jopa 43 metriä.
Kalliosta muodostunut proksimaalipää on jyrkähkö ja pyöreäpiirteinen, ja sen edustalla on Tervalammen osittain täyttämä kaariallas. Molemmat kyljet ovat melko jyrkät. Länsikylki on aavistuksen jyrkempi ja korkeampi, ja sen juurella olevassa painanteessa on kapea Raapunlampi. Drumliiniselänteen laella on vähäistä kumpuilua.
Distaalipää on matala ja vaihettuva. Kohdealue on rakenteeltaan seudulle tyypillinen, mutta poikkeuksellisen hyvin kehittynyt kookas drumliini.
Kalliota on proksimaaliosassa pinnassa vain vähän, ja se muodostanee melko pienen osan drumliinista. Matalissa tieleikkauksissa aines on hiekkamoreenia. Pintalohkareisuus vaihtelee vähäisestä kohtalaiseen (1-5 kpl aarilla), pelloilta lohkareet on raivattu aidoiksi ja kasoiksi. Lohkareet ovat melko pieniä, noin metrin kokoluokkaa. Kiviä on kohtalaisesti. Ylin ranta on seudulla noin 130 metrin tasolla, joten alue on ilmeisesti kokonaan supra-
akvaattinen.
Biologia
Paltamäen proksimaaliosan jyrkät rinnemetsät ovat lehtomaisia kankaita ja lehtoja. Rinteellä on useita puroja ja valuvesiuomia, joiden kostealla maaperällä kasvaa runsaasti hiirenporrasta. Puusto on suurimmaksi osaksi tiheää kuusikkoa. Laajoilla alueilla, varsinkin kosteilla puronvarsilla, on reheviä harmaaleppäsekametsiä, joissa kasvaa tuomea, mustaherukkaa ja kosteikkojen ruohoja ja sanikkaisia. Paltamäen laella, ylärinteillä ja pihojen liepeillä on avaria koivikoita, joissa kasvaa lehto- ja niittylajeja. Tervalammen rannan metsät ovat järeäpuustoista kuusilehtoa (OMaT). Metsän pohjalla on runsaasti neulaskariketta, käenkaalia, oravanmarjaa, sudenmarjaa, metsäimarretta, kastesammalta, kangasmetsäsammalia sekä lehtojen suikerosammalia. Rinteen alaosa on rehevämpää kuin jyrkkä ylärinne. Rannassa on noin kymmenen metrin levyinen rämereunus, jolla kasvaa suovarpuja, hillaa ja vaiveroa. Metsän reunassa kasvaa runsaasti mesimarjaa.
Maisema ja muut arvot
Alue rajautuu kartalla hyvin ja hahmottuu maastossa pitkänä, viljeltynä selänteenä varsin selkeästi. Alueen muodot näkyvät tieltä kohtalaisesti. Korkean proksimaalipään hakatulta laelta näkyy kauas pohjoiseen, mutta muuten melko matalalta ja peltojen metsittymisen myötä peitteisemmäksi tulleelta selänteeltä on jokseenkin vaatimattomia näkymiä ympäristöön. Idässä erottuu kuitenkin mm. avoin Paltasuo ja matalia drumliiniselänteitä.
Sisäinen maisema on virtaviivaisella selänteellä melko yksitoikkoinen, tilat viljelyksineen tuovat kuitenkin vaihtelua. Selänteen laella on säännöllisessä jonossa 10 maatilaa tai taloa, ja proksimaalipäässä on masto. Alueen itäpuolinen Paltasuo on pääosin Natura-aluetta (FI0500007).
