MOR-Y07-077
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli 3573000
3573000
3574000
3574000
3575000
3575000
7036000 7036000
7037000 7037000
7038000 7038000
7039000 7039000
PALOKANGAS RAUTAVAARA
Tietokantatunnus: MOR-Y07-077 Muodostumatyyppi: Drumliini
Arvoluokka: 4 Karttalehti:3334 12 Alueen pinta-ala: 34,9 ha
Korkeus: 192 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 28 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m
Moreenimuodostuman sijainti: Palokankaan drumliini sijaitsee Höylän kylän länsipuolella, 11 km Rautavaaralta kaakkoon.
Geologia
Palokankaan melko hyvin suuntautunut drumliini sijoittuu Sonkajärven-Outokummun drumliinikentän keskiosaan. Loivapiirteisen selänteen koko on 1800 x 250 metriä ja korkeus 10 metriä. Kaakkoon viettävän alueen kokonaiskorkeusero on 28 metriä. Drumliinin kallioytiminen proksimaaliosa on melko jyrkkä- ja selväpiirteinen. Keskiosan kyljet ovat epäsymmetriset. Itäkylki on loiva ja matala, länsikylki korkeampi ja rajaukseltaan hieman epämääräinen. Distaalipää vaihettuu puolestaan kumpareikoksi.
Drumliinin geologinen arvo perustuu sen yhteydessä oleviin sulavesiuomiin. Selänteen poikki kulkee keskellä ja distaalipäässä yhteensä neljä pohjois-eteläsuuntaista subglasiaalista sulavesiuomaa. Uomien pituus on noin 300 metriä, leveys 20-75 metriä ja syvyys 2-5 metriä. Uomien pohjat ovat ohuelti soistuneet. Uomat ovat osa Rautavaaran alueella deglasiaatiovaiheessa toiminutta laajaa subglasiaalista uomastosysteemiä (Saarelainen 1994).
Pintalohkareisuus on vähäinen (noin 1 kpl aarilla), ja lohkareet ovat pieniä tai keskikokoisia, noin metrin kokoluokkaa. Kiviä on melko paljon. Tieleikkauksissa aines on hiekkamoreenia, distaalipään kummut ovat pinnaltaan kivisiä ja soraisia. Maaperäkartan luotausten mukaan moreenikerroksen paksuus on drumliinin keskiosassa yli 15 metriä. Ylin ranta on seudulla noin 150 metrin tasolla, joten alue on supra-akvaattinen.
Biologia
Moreenialueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Alue sijaitsee pohjoisinta osaa lukuun ottamatta valtion maalla, ja alueen metsät ovat kuivahkon kankaan kasvatusmännikköjä tai mäntytaimikoita. Alueen keskiosan soiset notkelmat ovat korpisia ojittamattomia koivikoita ja aivan pienialaisesti rämemäistä muuttumaa.
Kurttopuron varsi on ojitettua hiirenporraslaikkuista korpea (Metsähallituksen kuviotiedot). Pohjoisosa on hakattua aukeata tai nykyään nuorta taimikkoa (Ilmakuva 2001). Mustinmäen entiset pellot puskevat koivikkoa.
Maisema ja muut arvot
Alue hahmottuu maastossa melko selkeästi, mutta kartalla drumliinin muoto on jokseenkin deformoitunut ja hieman hankala rajata. Peitteisyydestä huolimatta itäkyljeltä avautuu muutamia näkymiä Kurttosuolle, ja proksimaaliosan hakkuulta on lisäksi laaja näköala etelään. Sisäinen maisema on melko yksitoikkoinen, selkeät uomat tuovat kuitenkin näkymiin vaihtelua. Proksimaaliosassa on Mustinmäen talon rauniot ja kiviaitoja. Aluetta ympäröivät suoalueet kuuluvat hajanaiseen Matalasuon-Hyvärilänsuon Natura-alueeseen (FI0600026).
Kirjallisuutta
Saarelainen, J. 1994. Rautavaaran Ylä-Keyrityn jääjärvet ja niihin liittyvät uomastot. Savon Luonto 25, 8-11.
