• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y07-092: Ketunpesäkangas (Sonkajärvi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007.

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y07-092: Ketunpesäkangas (Sonkajärvi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007."

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y07-092

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli

3551000

3551000

3552000

3552000

3553000

3553000

7073000 7073000

7074000 7074000

7075000 7075000

7076000 7076000

7077000 7077000

(2)

KETUNPESÄKANGAS SONKAJÄRVI

Tietokantatunnus: MOR-Y07-092 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni

Arvoluokka: 4 Karttalehti:3344 04 Alueen pinta-ala: 85,2 ha

Korkeus: 188 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 23 m Muodon suhteellinen korkeus: 15 m

Moreenimuodostuman sijainti: Ketunpesäkankaan kumpumoreenialue sijaitsee Pitkäjärven pohjoispuolella, 29 km Sonkajärveltä koilliseen.

Geologia

Ketunpesäkankaan 2400 x 800 metrin kokoinen kumpumoreenialue sijoittuu Kajaanin-Outokummun kumpumoreenikentän pohjoisosaan. Luode-kaakkosuuntaisella alueella on runsaasti jokseenkin

suuntautumattomia, kooltaan ja muodoiltaan vaihtelevia kumpuja ja selänteitä. Alueelta hahmottuu kuitenkin myös joitain jäätikön liikesuuntaan nähden heikosti poikittaisia ja pitkittäisiä rakenteita, ja jopa rengasmaisiakin muotoja löytyy. Kumpujen halkaisija on 10-200 metriä ja korkeus 2-15 metriä. Alueen kokonaiskorkeusero on 23 metriä. Muodostumat ovat yleensä melko loivapiirteisiä tai aaltoilevia, mutta alueella on myös joitain jyrkkiä ja kekomaisia kumpuja. Kumpujen väliset painanteet ovat soistuneet. Kummukko on ilmeisesti syntynyt jäätikön osan pysähtyessä ja sulaessa paikalleen. Kohdealue on osa Laakajärven ja Tiilikkajärven välissä olevaa pitkää luode-kaakkosuuntaista kumpumoreeniosakenttää. Osakentän molemmin puolin maasto on kohtalaisesti drumlinisoitunutta. Kohdealue on melko edustava ja helposti saavutettava käyntikohde.

Pintalohkareisuus on vähäinen (noin 1 kpl aarilla), ja lohkareet ovat melko pieniä, enintään metrin kokoluokkaa.

Kiviä on kohtalaisesti. Maantien pohjoispuolisten luotaus- ja koekuoppatietojen mukaan (Tikkanen & Breilin 1986) kerrostumien paksuus on jopa 16 metriä (pohjavesi 10 metrin syvyydessä), ja aines on huuhtoutuneen pintakerroksen alla tiivistä, massamaista hiekkamoreenia. Ylin ranta on seudulla noin 160 metrin tasolla, joten alue on supra-akvaattinen. Seudulla on muutamia ilmeisesti jäätikön edustalle kuivalle maalle syntyneitä marginaalisia tai ekstramarginaalisia sulavesiuomia.

Biologia

Moreenialueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Alue sijaitsee pohjoisinta osaa lukuun ottamatta valtion maalla, ja alueen metsät ovat kuivahkon ja osin tuoreen kankaan kasvatusmännikköjä. Jonkin verran on myös kuusi- ja mäntytaimikoita sekä pari varttunutta männikköä. Alueen suot ovat muuttumia ja osin jo turvekankaita (Metsähallituksen kuviotiedot).

Maisema ja muut arvot

Alue erottuu pienipiirteisyytensä takia melko hyvin ympäristöstä. Rajaus on kuitenkin lähes täysin vaihettuva, sillä samantyyppistä maastoa on runsaasti alueen luoteis- ja kaakkoispuolella. Peitteisyyden ja muotojen loivapiirteisyyden vuoksi alueelta ei ole näkymiä ympäristöön. Kumpujen runsaus tekee sisäisestä maisemasta vaihtelevan. Näkyvyys on rajauksen eteläosassa paikoin hyvä.

Kirjallisuutta

Tikkanen, J. & Breilin, O. 1986. Kiviainestutkimuksia TVL:n Kuopion piirin Sukevan yhteistyöalueella 1985.

Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, P 13.3.2.013. 65 s. ja liitteet.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Alue sijaitsee kokonaan valtion maalla, ja alueen metsät ovat paria mäntytaimikkoa lukuun ottamatta kuivahkon kankaan nuoria kasvatusmännikköjä.. Kuohupuron varrella on

Pintalohkareisuus on vähäinen (noin 1 kpl aarilla), ja lohkareet ovat pieniä tai keskikokoisia, noin metrin kokoluokkaa.. Kiviä on

Alueen eteläisin drumliini ja osa seuraavista kahdesta drumliinista etelästä päin lukien ovat valtion maalla.. Eteläisin ja seuraavasta eteläpää on tuoreen kankaan ja osin

Alueen suuri koko, erilliset osaselänteet, kalliot, asutus, viljelykset ja rannat tekevät sisäisestä maisemasta hyvin monipuolisen ja vaihtelevan. Keskiosissa on kuitenkin

Lounaisrinteessä piha-alueen ulkopuolella on avointa nuorta havulehtipuusekametsää, jossa kasvaa katajia. Drumliinin distaaliosassa on tiheää

Kumpujen rinteillä on myös 120 metrin tasossa melko runsaasti huuhtoutunutta lohkareikkoa, ja alueen lounaisosassa noin 110 metrin tasossa on niin ikään

Moreenimuodostuman sijainti: Vasaraniemen drumliini sijaitsee Kallaveden itärannalla, 10 km Vehmersalmelta

Selänteet ovat yleensä hyvin jyrkkärinteisiä ja selkeästi rajattavissa, kummut ovat hieman loivapiirteisempiä.. Muodostumien välissä on kapeita