• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y07-071: Haapamäki (Lapinlahti). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y07-071: Haapamäki (Lapinlahti). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y07-071

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli

3528000

3528000

3529000

3529000

3530000

3530000

7025000 7025000

7026000 7026000

7027000 7027000

7028000 7028000

7029000 7029000

(2)

HAAPAMÄEN KUMPUMOREENIALUE LAPINLAHTI

Tietokantatunnus: MOR-Y07-071 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni

Arvoluokka: 3 Karttalehti:3332 08 Alueen pinta-ala: 203,0 ha

Korkeus: 190 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 55 m Muodon suhteellinen korkeus: 15 m

Moreenimuodostuman sijainti: Haapamäen kumpumoreenialue sijaitsee Haapamäen kylässä, 9 km Lapinlahdelta itään.

Geologia

Haapamäen 2600 x 1200 metrin kokoinen kumpumoreenialue sijoittuu Kiuruveden-Nilsiän

kumpumoreenikentän keskiosaan. Mäkimaastoon kerrostuneella alueella on runsaasti erikokoisia kumpuja ja selänteitä sekä pienipiirteistä kumpareikkoa. Muodostumat ovat paikoin heikosti luode-kaakkosuuntaisia.

Kumpujen halkaisija on 20-150 metriä ja korkeus 3-15 metriä. Koko alueen korkeusero on noin 55 metriä.

Viljellyllä alueella Haapamäen päällä ja rinteillä kummut ovat osittain maanmuokkauksen takia loivapiirteisiä ja maisema on lähinnä aaltoilevaa. Mäen juurella kummut ovat hieman kookkaampia ja jyrkkäpiirteisempiä.

Muodostumat ovat ilmeisesti syntyneet pääosin subglasiaalisesti jäätikön pohjan halkeamiin puristumalla.

Kohdealue on edustava näyte seudun laajahkosta hienoaineskumpumoreeniosakentästä (vertaa MOR-Y07-072).

Pintalohkareisuus on vähäinen tai lähes olematon (alle 1 kpl aarilla). Kiviä on jonkin verran. Rajauksen pohjoisreunalla on huuhtoutunut alue, jossa on paikoin lohkaretihentymiä ja hiekkaiseen rantakerrostumaan kaivettu sorakuoppa. Valuneissa tieleikkauksissa aines on harmaata, vähälohkareista hienoainesmoreenia. Ylin ranta on seudulla noin 160 metrin tasolla, joten alue on puolittain subakvaattinen. Haapamäen viljelty laki on kuitenkin vedenkoskematonta supra-akvaattista maastoa.

Biologia

Haapamäen kumpumoreenialueen metsät ovat pääosin varttuneita ja paikoitellen järeitä kuusikoita.

Voimakkaasta kulttuurin vaikutuksesta huolimatta metsät ovat hyvin luonnontilaisia. Osa metsistä on ollut laajalti laidunnuksen piirissä. Osa Haapamäen eteläpuolisista hiirenporrasvaltaisista lehtokorvista ja pelloista on aidattu laitumeksi. Samanlaisia aitauksia on myös tien itäpuolisten peltojen lähimetsissä. Rinteen alla sijaitseva lehtokorpi on säilynyt lähes luonnontilaisena ja järeää, vanhaa kuusimetsää on laajalla alueella. Rehevyyden vuoksi hakkuualueet ovat jo tiheän lehtipuuston peitossa. Haapamäellä on hieman harvempaa sekapuustoista metsää, jossa on sekä tuoretta niittykasvillisuutta että metsälajeja. Syvemmällä metsässä puusto on sammaleista kuusikkoa. Alueen reunaosissa olevat saarekkeet ovat karumpaa tuoretta kangasta (MT), josta voi löytää vanamoa ja keltaliekoa, niiltä löytyy myös karuja rämesoita. Rinnemetsissä on useita lähteitä sekä kosteita tihkupintoja, joilla kasvaa oma lajistonsa. Rehevissä tuoreissa lehdoissa kasvavia lajeja ovat mm. sudenmarja, mustakonnanmarja, kaiheorvokki, lehtokorte, tesma, ahomansikka ja nokkonen. Kosteimmista lehtokorvissa kasvaa mm. hiirenporrasta, isoalvejuurta, suokelttoa ja velholehteä. Kylän pellot ovat viljelyksessä, kauniisti kukkivia peltoja ja tienpiennarta on kosolti.

Maisema ja muut arvot

Alue erottuu ympäristöstä melko selkeästi. Rajaus voisi olla itäosassa huomattavasti laajempikin, sillä selänne- ja kumpumaasto jatkuu samantyyppisenä useiden kilometrien päähän. Tietä pitkin kuljettaessa kumpareikko hahmottuu melko hyvin. Haapamäen päältä avautuu peltojen yli ympäristöön paikoin laajoja näköaloja, mäen alla maasto on kuitenkin muutamia hakkuita lukuun ottamatta peitteinen. Sisäinen maisema on vaihteleva, etenkin pienipiirteinen viljelymaisema mutkaisine sorateineen ja näköaloineen on omaleimainen. Haapamäki muodostaakin yhdessä luoteispuolisen Saarismäen kanssa varsin tyylikkään kulttuurimaisemakokonaisuuden.

Tietä pitkin kulkee retkeilyreitti. Alueen kaakkoispuolella 2-4 kilometrin päässä ovat Kuikkasuon ja Suurisuon Natura-alueet (FI0600072).

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Pintalohkareisuus on vähäinen (noin 1 kpl aarilla), ja lohkareet ovat pieniä tai keskikokoisia, noin metrin kokoluokkaa.. Kiviä on

Alueen eteläpuolella kilometrin päässä on samantapainen, mutta selvästi loivapiirteisempi ja heikommin suuntautunut hienoainesmoreeniselänne.. Pintalohkareisuus on vähäinen

Koitereen reunamuodostuma jatkuu alueen lounaispuolella erikokoisina moreeniselännemuotoina (katso MOR-Y08-070), mutta heti alueen pohjoispuolella moreenivaltaiset selänteet

Alueen suuri koko, erilliset osaselänteet, kalliot, asutus, viljelykset ja rannat tekevät sisäisestä maisemasta hyvin monipuolisen ja vaihtelevan. Keskiosissa on kuitenkin

Lounaisrinteessä piha-alueen ulkopuolella on avointa nuorta havulehtipuusekametsää, jossa kasvaa katajia. Drumliinin distaaliosassa on tiheää

Kumpujen rinteillä on myös 120 metrin tasossa melko runsaasti huuhtoutunutta lohkareikkoa, ja alueen lounaisosassa noin 110 metrin tasossa on niin ikään

Moreenimuodostuman sijainti: Vasaraniemen drumliini sijaitsee Kallaveden itärannalla, 10 km Vehmersalmelta

Selänteet ovat yleensä hyvin jyrkkärinteisiä ja selkeästi rajattavissa, kummut ovat hieman loivapiirteisempiä.. Muodostumien välissä on kapeita