MOR-Y11-071
2533000
2533000
2534000
2534000
2535000
2535000
2536000
2536000
7094000 7094000
7095000 7095000
7096000 7096000
7097000 7097000
7098000 7098000
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
MIESTENMÄKI YLIVIESKA
Tietokantatunnus: MOR-Y11-071 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni
Arvoluokka: 3 Karttalehti:2342 12 Alueen pinta-ala: 109,0 ha
Korkeus: 105 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 26 m Muodon suhteellinen korkeus: 11 m Moreenimuodostuman sijainti: Miestenmäen kumpumoreenialue sijaitsee Ylivieskan
kaakkoisosassa, noin 6 km Raudaskylästä lounaaseen Törmäjärven ympäristössä.
Geologia
Miestenmäen kumpumoreenimuodostuma liittyy Kalajoen - Pihtiputaan kumpumoreenivyöhykkeen pohjoisreunan muodostumiin. Muodostuma koostuu lukuisista jäätikön reunan suuntaisista, lähes etelästä pohjoiseen suuntautuneista selänteistä ja useista suuntautumattomista kummuista. Rinteet ovat yleensä jyrkkiä.
Laajemmissa pyöreähköissä kummuissa varsinkin itärinteet ovat hieman loivempia. Selänteiden länsirinteet ovat yleensä hieman jyrkempiä kuin itärinteet, mutta päinvastaisiakin tapauksiakin esiintyy.
Muodostuma on syntynyt Kalajoen länsireunalle, jossa pohjataso viettää lännestä itään. Moreeniselänteiden ja -kumpujen laet kohoavat ympäröiviltä suoalueilta noin 5-10 metriä. Selänteiden pituudet ovat yleensä 200-400 metriä ja leveydet ovat pääosin 80-200 metriä. Alue on muinaista Itämeren pohjaa. Maankohoamisen yhteydessä kummut ovat huuhtoutuneet muinaisissa rantavyöhykkeissä. Selänteiden ja kumpujen rinteillä on ohuita
rantakerrostumia. Pintalohkareisuus on yleensä kohtalainen, mutta vaihtelee runsaasti aina vähäisestä runsaaseen.
Biologia
Törmäjärveä ympäröivässä kumpuilevassa maastossa on tuoretta (VMT) tai kuivahkoa (EVT), varttunutta mäntymetsää. Lahopuuta alueella ei ole. Matalammista kohdista löytyy tuoretta (VMT), varttunutta sekametsää, jossa kuusi ja koivu ovat vallitsevia puulajeja männyn harvinaistuessa tai puuttuessa kokonaan. Alueen rajaus sivuaa varttunutta kuusta kasvavaa lehtomaista korpea (GOMT) ja alueelta löytyy myös lehtipuuvaltainen entinen hiekanottopaikka, jossa kasvaa harvinaista kivikkoalvejuurta. Varsinaisia soita alueella ei ole muutamaa kosteampaa suopainannetta (KgR-VIR) lukuun ottamatta, mutta itse järven rannasta löytyy korpimaisia alueita, joilla kasvaa muun muassa suo-orvokkia, raatetta ja useita saroja. Nämä korvet vaihettuvat hieman lähempää järveä nevaksi. Törmäjärvi on alkuaan padottu suo, joka tällä hetkellä on melko umpeenkasvanut.
Nevakasvillisuuden keskellä on vain pieni, avoin vesialue.
Maisema ja muut arvot
Moreenikummut sijaitsevat suhteellisen alavassa maastossa, joten ne hahmottuvat vain lähimaastosta ja erityisesti säännöstellyltä Törmäjärveltä. Alueelta avautuu maisema vain lähiympäristöön. Selänteiden ja kumpujen muodot luovat hieman vaihtelua sisäiseen maisemaan. Törmäjärvi saarineen luo säännösteltynäkin paikallisesti kauniin maisemakuvan. Vaikka Törmäjärvi on padottu, sen ympärillä oleva kumpumoreenialue on säilynyt melko luonnontilaisena loma-asutuksesta huolimatta. Kohteella on lisäksi arvoa marjastus ja
virkistysalueena.
