MOR-Y11-088
2524000
2524000
2525000
2525000
2526000
2526000
7167000 7167000
7168000 7168000
7169000 7169000
7170000 7170000
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ISOKANGAS RAAHE
Tietokantatunnus: MOR-Y11-088 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni
Arvoluokka: 4 Karttalehti:2441 07 Alueen pinta-ala: 227,9 ha
Korkeus: 30 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 12 m Muodon suhteellinen korkeus: 12 m Moreenimuodostuman sijainti: Isokankaan kumpumoreenialue sijaitsee Raahen keskustasta noin
8 km kaakkoon Haapajärven tekojärven eteläreunalla.
Geologia
Isokankaan kumpumoreenialue sijaitsee Raahen - Pyhännän kumpumoreenikentän luoteisosassa. Muodostuma koostuu kolmesta jäätikön reunan suuntaisesta, lounas-koillinen -suuntaisesta moreeniselänteestä sekä useista kummuista, jotka ovat heikosti jäätikön liikkeen suuntaisia tai jäätikön reunan suuntaisia. Rinteet ovat yleensä melko loivia ja vain paikoin jyrkkiä. Länsirinteet ovat yleensä hieman loivempia kuin itärinteet.
Moreeniselänteiden ja -kumpujen laet kohoavat ympäröiviltä suoalueilta yleensä noin 4-11 metriä. Kaksi suurinta selännettä ovat noin kilometrin pituisia ja 200-300 metrin levyisiä. Suurimpien selänteiden itäpuolella olevat heikosti selännemäiset kumpareet ovat pituudeltaan 200-400 metriä ja leveyttä niillä on 100-200 metriä.
Mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta kumpumoreenit peittyivät muinaisen Itämeren peittoon.
Maankohoamisen johdosta maasto kohosi vähitellen veden alta ja aallokko huuhtoi moreenikumpuja ja – selänteitä. Huuhtoutunut aines kerrostui ohuiksi rantakerrostumiksi selänteiden ja kumpujen alarinteille sekä niiden välisiin painanteisiin.
Biologia
Isokankaan metsät ovat enimmäkseen tuoreen kankaan (VMT) varttunutta kuusikkoa tai sekametsää. Järven rantamilla sijaitseva alue on jokseenkin rehevää, ja siellä kasvaa runsaasti myös haapaa ja raitaa. Lahopuustoa, kuten kuolleita kuusia sekä pienirunkoista haapaa, löytyy kuusikoista jonkin verran. Alueella on suoritettu metsähakkuita, mikä pirstoo maiseman täysin paljaisiin hakkuuaukioihin, hyvin nuoriin kasvatusmetsiin ja varttuneempiin metsiin. Hautakankaan osa-alueen itäreunasta löytyy suopainanne (VIR), ja alueella sijaitsevien Lapinraunioiden ympäristössä kasvillisuus on hieman karumpaa, mutta muuten alue on aluskasvillisuutensa puolesta yhtenäistä. Kuusikot ovat tyypillisiä, sammaleisia, puolukka-mustikkatyypin metsiä. Isokankaan lounaisosassa, järveen rajautuvalla alueella on myös hieman rehevämpää kasvillisuutta, kuten oravanmarjaa, käenkaalta, metsäimarretta ja muutama isotalvikki. Korkiakankaan osa-alueelta löytyy myös mustaherukkaa.
Alueet, joilla puusto on nuorempaa, aluskasvillisuus on hieman kuivempaa ja hakkuuaukeat ovat heinittyneitä.
Nopealla tarkastelulla kuusikoiden lahopuustosta löytyy myös useita yleisiä kääpälajeja, muun muassa arinakääpiä. Alueella esiintyy myös valtakunnallisesti silmälläpidettävä (NT) viherkarhikka (Taxon -rekisteri).
Maisema ja muut arvot
Moreenikummut sijaitsevat metsäisessä ja suhteellisen alavassa maastossa, joten ne hahmottuvat vain lähiympäristöön. Muodostumalta avautuu maisema vain lähiympäristöön. Haapajärven tekojärvelle avautuu kumpareinen maisema. Selänteiden ja kumpujen muodot luovat hieman vaihtelua sisäiseen maisemaan.
Isokankaan pohjoispuolen selänteellä on lapinraunioita.
