• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y11-049: Esteaidansaari (Oulu). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y11-049: Esteaidansaari (Oulu). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y11-049

3475000

3475000

3476000

3476000

3477000

3477000

7198000 7198000

7199000 7199000

7200000 7200000

7201000 7201000

7202000 7202000

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

(2)

ESTEAIDANSAARI YLIKIIMINKI

Tietokantatunnus: MOR-Y11-049 Muodostumatyyppi: Juomumoreeni

Arvoluokka: 4 Karttalehti:3424 04, 05 Alueen pinta-ala: 33,5 ha

Korkeus: 101 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 9 m Muodon suhteellinen korkeus: 8 m Moreenimuodostuman sijainti: Esteaidansaaren juomumoreenialue sijaitsee Ylikiimingin

kaakkoisosassa noin 4 km Vähä-Vuoton kylän eteläpuolella, Ahvenlammen luoteispuolella.

Geologia

Esteaidansaaren juomumoreenialue koostuu jäätikön liikesuuntaan nähden poikittaisista moreeniharjanteista eli harjanteiden suuntaus on koillisesta lounaaseen. Myös kumparemaisia muotoja on havaittavissa. Harjanteiden muoto on kohtalaisen hyvin kehittynyt. Proksimaalipuolen rinteet ovat hieman distaalipuolen rinteitä jyrkemmät, selviä taitteita ei ole. Varmuudella ei pystytty määrittämään, onko alueella kalliopaljastumia, koska alueella esiintyy suuria lohkareita, joiden erottaminen kalliosta on mahdotonta. Havainnoinnin mukaan kallio voi paikoin olla lähellä maanpintaa, mutta muodot alueella ovat moreenimuotoja eivätkä kallioperän topografiaa.

Pintalohkareisuus alueella on välillä kohtalainen, suuriakin lohkareita on. Alueen itäosassa kulkee kahden kumpareen välissä selkeä uoma. Paikoin alueella on myös huuhtoutuneita kivirakkoja. Maaperän rakenteita paljastavia leikkauksia alueella ei ole. Tien tekoon onpaikoin otettu ainesta, mutta leikkaukset ovat valuneet.

Biologia

Juomumoreenialueen puusto on varttunutta mäntymetsää, suurimmaksi osaksi tuoretta (VMT), mutta paikoin kuivahkoa (EVT) kangasta. Hautamaalla on poikkeuksena muusta alueesta tuoretta (VMT), varttunutta

sekametsää. Sanginjoen rantaa sivuava alue on paikoin pohjoisosasta soistunutta ja metsäkortevaltaista (MkK) ja muutenkin kasvillisuudeltaan hieman monipuolisempaa kuin muu ympäristö. Lajistosta löytyy muun muassa ruohokanukka, raate, rentukka ja raita. Uhanalaisia tai harvinaisia lajeja ei kuitenkaan havaittu.

Maisema ja muut arvot

Juomumoreeniharjanteet hahmottuvat ympäröiviltä soilta kohtalaisesti metsäisinä saarekkeina. Ympäristöön maisema avautuu vain lähinnä reunoilta. Sisäinen maisema ei tiheän metsän takia juuri avaudu. Vaihtelevuutta luovat suomaisema sekä kasvillisuuden vaihtelu kosteusolojen muuttumisen myötä. Virkistyskäyttöön alue soveltunee metsästyksen ja marjastuksen muodoissa. Alue on käytännössä luonnontilainen metsäautotietä ja siihen liittyvää maa-ainesten ottamista lukuun ottamatta.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Korkeus: 286, m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 33 m Muodon suhteellinen korkeus: 33 m Moreenimuodostuman sijainti: Palon drumliini sijaitsee Kuusamon itäosassa noin 5 km

Selänteiden länsirinteet ovat yleensä hieman jyrkempiä kuin itärinteet, mutta päinvastaisiakin tapauksiakin esiintyy.. Muodostuma on syntynyt Kalajoen länsireunalle, jossa

Rinteet ovat paikoin Herakankaalla jyrkät, mutta muilla selänteillä yleensä suhteellisen loivia ja länsirinteet ovat yleensä loivempia kuin itärinteet.. Suurin moreeniselänne

Alueen keskiosa on tuoretta (VMT), varttunutta mäntymetsää, jota löytyy myös alueen eteläosasta.. Eteläpäässä on

Korkeus: 270 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 16 m Muodon suhteellinen korkeus: 15 m Moreenimuodostuman sijainti: Paloniemen drumliiniparvi sijaitsevat Kuusamon keskustasta 11

Yhteen kasvaneiden drumliinien väliset rinteet ovat myös jonkin verran loivempia kuin yksittäisten selänteiden rinteet.. Flutingit ovat osittain syntyneet

Sen keskellä on korkeimmillaan 7 metrin korkuinen moreenivalli (eli jopa korkeampi kuin drumliini), leveimmillään valli on eteläreunassa 20 metriä leveä.. Vallin pintalohkareisuus

Muodostuma koostuu kolmesta jäätikön reunan suuntaisesta, lounas-koillinen -suuntaisesta moreeniselänteestä sekä useista kummuista, jotka ovat heikosti jäätikön liikkeen