MOR-Y11-077
2544000
2544000
2545000
2545000
2546000
2546000
7068000 7068000
7069000 7069000
7070000 7070000
7071000 7071000
7072000 7072000
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
SIKOSENKANGAS SIEVI
Tietokantatunnus: MOR-Y11-077 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni
Arvoluokka: 3 Karttalehti:2343 06, 2344 04 Alueen pinta-ala: 138,3 ha
Korkeus: 158 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 18 m Muodon suhteellinen korkeus: 14 m Moreenimuodostuman sijainti: Sikosenkankaan kumpumoreenialue sijaitsee Sievin kunnan
itäosassa Sikojärven alueella, noin 14 km Kiiskilästä kaakkoon.
Geologia
Sikosenkankaan kumpumoreenialue liittyy Kalajoen - Pihtiputaan kumpumoreeni-vyöhykkeen kaakkoispään muodostumiin. Muodostuma koostuu useista jäätikön reunan suuntaisista, lähes lounas-koillinen suuntaisista sekä osin myös jäätikön liikkeen suuntaisista luode-kaakko suuntaisista selänteistä sekä suuntautumattomista tai heikosti suuntautuneista kummuista. Rinteet vaihtelevat melko jyrkistä loiviin. Selänteiden länsirinteet ovat paikoin loivempia kuin itärinteet, mutta päinvastaisiakin tapauksia esiintyy. Muodostuma on syntynyt Lestijoen ja Kalajoen välisellä vedenjakaja-alueella, jossa pohjataso viettää loivasti lännestä itään. Moreeniselänteiden ja - kumpujen laet ovat muodostuman länsiosassa 150-158 metrin ja itäosassa noin 145 metrin korkeudella.
Selänteiden ja kumpujen laet kohoavat ympäröiviltä suoalueilta yleensä noin 5-8 metriä, Sikosenkankaan eteläosassa paikoin 15 metriä. Jäätikön reunan suuntaisten selänteiden pituudet ovat yleensä 400-800 metriä ja leveydet 150-200 metriä. Jäätikön liikkeen suuntaiset selänteet ovat huomattavasti lyhyempiä ja kapeampia Pintalohkareisuus vaihtelee yleensä vähäisestä kohtalaiseen. Erityisesti alueen länsiosassa lohkareisuus on runsasta selänteiden ja kumpujen alarinteillä ja vähäisempää niiden päällä.
Alue on muinaista Itämeren pohjaa. Maankohoamisen yhteydessä kummut ovat huuhtoutuneet muinaisissa rantavyöhykkeissä. Selänteiden ja kumpujen rinteillä on ohuita rantakerrostumia.
Biologia
Kumpumoreenialue on luoteisosastaan tavanomaista, kuivahkoa (EVT) kasvatusmännikköä tai kasvatussekametsää. Lisäksi löytyy varttunutta sekametsää. Aluetta halkovan tien eteläpuolinen osa on suurimmaksi osaksi nuorta, tuoretta (VMT) kasvatusmännikköä. Alueen suot ovat ojitettuja, ja ojia on myös kaivattu uudelleen auki. Ojitetuilla soilla kasvaa myös mäntyä, mutta kasvillisuuden osalta niitä ei enää voida pitää soina, koska suovarpujen lisäksi esiintyy runsaasti metsävarpuja. Myös tien pohjoispuolen ojitettuja soita voidaan pitää jo muuttumina. Alueen eteläosassa on muutama hakkuuaukea. Mainittavaa lajistoa ei löytynyt.
Maisema ja muut arvot
Moreenikummut sijaitsevat suhteellisen alavassa maastossa, joten ne hahmottuvat vain lähimaastosta. Alueelta avautuu maisema vain lähiympäristöön. Selänteiden ja kumpujen muodot luovat hieman vaihtelua sisäiseen maisemaan. Kumpumoreenimuodostuma on säilynyt melko luonnontilaisena. Kohteella on lisäksi arvoa metsästys-, marjastus- ja virkistysalueena. Sikojärven itäpäässä on lapinraunioita eli muinaishautoja.
