• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y13-088: Soidinmaa (Posio). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y13-088: Soidinmaa (Posio). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y13-088

3538000

3538000

3539000

3539000

3540000

3540000

7328000 7328000

7329000 7329000

7330000 7330000

7331000 7331000

7332000 7332000

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

(2)

SOIDINMAA POSIO

Tietokantatunnus: MOR-Y13-088 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni

Arvoluokka: 4 Karttalehti:3542 11 Alueen pinta-ala: 159,7 ha

Korkeus: 306 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 46 m Muodon suhteellinen korkeus: 12 m Moreenimuodostuman sijainti: Soidinmaan kumpumoreenialue sijaitsee Posion kunnan

lounaisosassa, noin 8 km Raistakasta länteen.

Geologia

Soidinmaan kumpumoreenialue koostuu loivapiirteisistä moreeniselänteistä ja kummuista, joiden korkeudet ovat tavallisimmin noin 2-6 metriä. Korkeimmat ja laajimmat kumpareet ovat noin 10 metrin korkuisia.(MUUT MITAT?) Kummut ja selänteet ovat yleensä melko loivapiirteisiä, joskin isoissa kummuissa paikoin varsinkin eteläiset rinteet voivat olla huomattavan jyrkkiä. Muodoltaan kumpareet ovat pyöreähköjä, selänteet usein kiemurtelevia tai kaarimaisia. Alueen pohjoisosassa on pari selännettä, jotka ovat suuntautuneet kohtalaisen hyvin länsiluoteesta itäkaakkoon. Suurin osa kumpareista on suuntautumattomia. Selänteistä suurin osa on kaareilevia, osa heikosti jäätikön viimeisen virtaussuunnan (länsiluode-itäkaakko) suuntaisia.

Kumpumoreenialue on syntynyt loivasti koillisesta lounaaseen viettävälle rinteelle. Pintalohkareisuus vaihtelee eri kummuissa ja kumpujen osissa 1-5 ja yli 10 välillä, keskimäärin se on 5-10 lohkaretta aarilla.

Biologia

Moreenialueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Alue sijaitsee aivan läntisintä osaa lukuun ottamatta valtion maalla, ja alueen metsät ovat lähes kokonaan kuivahkon kankaan männikköjä. Pohjoisosassa on kasvatusmetsiä ja taimikoita, eteläosassa enimmäkseen uudistusvaiheessa olevia, varttuneita männiköitä ja erirakenteisia metsiköitä. Kumpumoreeneja erottavat suot ovat pohjoisosassa enimmäkseen ojitettuja rämeitä ja korpia.

Eteläosassa on luonnontilaisempia rämeitä (Metsähallituksen kuviotiedot).

Maisema ja muut arvot

Puustosta ja alueen mataluudesta johtuen kummut eivät juurikaan erotu lähimaastoon eikä niiltä avaudu kunnon maisemia. Sisäinen maisema vaihteleva. Posio-Ranua-tien eteläpuolen suoalueelle avautuu kohtuullinen sisäinen suomaisema.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Koska drumliini sijaitsee Rovavaaran koillisrinteellä, on pohjoisrinteen korkeus noin 18 metriä ja etelärinteen noin 13 metriä.. Drumliinin ja Rovavaaran itärinteellä

Drumliinin rinteet ovat proksimaali- ja distaalipäitä lukuun ottamatta jyrkät, pohjoisrinne ja etelärinne ovat lähes yhtä jyrkät.. Drumliinin laella on kaksi

Drumliinin rinteet ovat proksimaali- ja distaalipäitä lukuun ottamatta kohtalaisen jyrkät, pohjoisrinne ja etelärinne ovat lähes yhtä jyrkät.. Etelärinne on noin 5-7

Erityisesti alueen luoteis- ja pohjoisosissa sekä sen itäpuolella drumliineihin liittyy moreenikumpuja ja -selänteitä, jotka ovat pääosin suuntautuneet lounaasta koilliseen tai

Korkeus: 266 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 22 m Muodon suhteellinen korkeus: 22 m Moreenimuodostuman sijainti: Porosaari sijaitsee Posion kunnan pohjoisosassa, noin 9

Korkeus: 258 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 16 m Muodon suhteellinen korkeus: 16 m Moreenimuodostuman sijainti: Lohirannan drumliini sijaitsee Posion kunnan

Korkeus: 296 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 43 m Muodon suhteellinen korkeus: 17 m Moreenimuodostuman sijainti: Paloselkä sijaitsee Posion keskiosissa, noin 9 km

Drumliinit ovat harvinaislaatuisia siinä mielessä, että jäätikön sulamisvaiheessa sulamisvesiuomat ovat katkaisseet sekä Korkeakankaan että Lylykankaan eteläisemmän