MOR-Y07-106
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli 3542000
3542000
3543000
3543000
3544000
3544000
7075000 7075000
7076000 7076000
7077000 7077000
7078000 7078000
7079000 7079000
KORPPIKANGAS SONKAJÄRVI
Tietokantatunnus: MOR-Y07-106 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni
Arvoluokka: 3 Karttalehti:3344 01 Alueen pinta-ala: 6,0 ha
Korkeus: 165 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 8 m Muodon suhteellinen korkeus: 8 m
Moreenimuodostuman sijainti: Korppikankaan moreenimuodostuma sijaitsee Kiltuanjärven itärannalla, 22 km Sonkajärveltä koilliseen.
Geologia
Korppikankaan moreenimuodostuma sijoittuu Kajaanin-Outokummun kumpumoreenikentän pohjoisosaan.
Muodostuma on ulkoiselta muodoltaan huomiota herättämätön, loivapiirteinen ja reunoiltaan vaihettuva kohouma, jonka pohjoisrinne on jyrkkä. Rajatun alueen koko on noin 300 x 200 metriä ja korkeus 3-8 metriä.
Kohteen geologinen arvo perustuu tulkintaan, jonka mukaan kyseessä on jäätikön kuljettamana siirtynyt laaja ja yhtenäinen rapautunut kalliomassa (Breilin 1988). Myös alueen pohjoispuolinen selänne voi olla synnyltään samantyyppinen. Mikäli tulkinta on oikea, kyseessä lienee valtakunnallisestikin harvinainen muodostuma.
Pintalohkareisuus vaihtelee vähäisestä kohtalaiseen (1-5 kpl aarilla). Aluetta kiertävän metsäautotien penkat ovat kuitenkin hyvin lohkareisia. Lohkareet ovat keskikokoisia, suunnilleen metrin kokoluokkaa. Koekuoppa- ja luotaustietojen mukaan (Tikkanen & Breilin 1986) pääosa muodostumasta on voimakkaasti rapautunutta murskauskelpoista kivimoreenia (kiillegneissiä ja pegmatiittigraniittia, kivien välissä on rapautumaa ja kittimäistä silttiä tai moreenia). Breilinin (1988) mukaan alueen kivimoreenin rakenne on rapakalliomainen (kivilajirajojen jatkuvuus on näkyvissä), ja sillä on selvä rajapinta 10 metrin syvyydessä. Muodostuma lieneekin tulkittavissa jäätikön kuljettamaksi ja kuljetuksen aikana rakoilleeksi ja lohkeilleeksi kallioperän lohkoksi, sillä alue sijaitsee voimakkaan jäätikköeroosion alueella, missä rapakallion säilyminen in situ on epätodennäköistä.
Kalliolohkon alkuperä voi olla Kiltuanjärven pohjassa oleva rapautunut juoni tms. Ylin ranta on seudulla noin 160 metrin tasolla, joten alue on vapautunut jäästä aivan rantavyöhykkeeseen ja on osittain subakvaattinen.
Aluerajauksen länsireunalla on muinaisrantalohkareikko.
Biologia
Moreenialueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Alue sijaitsee kokonaan valtion maalla, ja alueen metsät ovat kuivahkon kankaan mäntytaimikoita. Pohjoisreunaa kiertävä entinen suo, nykyinen muuttuma, on nuorta kasvatuskoivikkoa (Metsähallituksen kuviotiedot).
Maisema ja muut arvot
Alueen pohjois- ja länsirinteet ovat selkeät, muuten muodostuma ei juurikaan eroa ympäristöstä. Hakatulta alueelta avautuu tällä hetkellä näkymä länteen Kiltuanjärvelle. Sisäinen maisema on yksitoikkoinen, lohkareikko ja muinaisranta tuovat vähän vaihtelua.
Kirjallisuutta
Tikkanen, J. & Breilin, O. 1986. Kiviainestutkimuksia TVL:n Kuopion piirin Sukevan yhteistyöalueella 1985.
Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, P 13.3.2.013. 65 s. ja liitteet.
Breilin, O. 1988. Murskaukseen soveltuvan moreenin esiintyminen ja deglasiaatio Sukevan alueella.
Erikoistutkielma, Oulun yliopiston geologian laitos, maaperägeologia. 94 s.
