• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y08-129: Marjosärkän drumliiniparvi (Lieksa). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y08-129: Marjosärkän drumliiniparvi (Lieksa). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y08-129

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli 4501000

4501000

4502000

4502000

4503000

4503000

4504000

4504000

7039000 7039000

7040000 7040000

7041000 7041000

7042000 7042000

7043000 7043000

(2)

MARJOSÄRKKIEN DRUMLIINIPARI LIEKSA

Tietokantatunnus: MOR-Y08-129 Muodostumatyyppi: Drumliini ja dyynikenttä

Arvoluokka: 4 Karttalehti:4341 01 Alueen pinta-ala: 82,8 ha

Korkeus: 153 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 30 m Muodon suhteellinen korkeus: 23 m

Moreenimuodostuman sijainti: Marjosärkkien drumliinipari sijaitsee Nurmijärven

kaakkoispuolella maantien molemmin puolin, 18 km Lieksasta pohjoiseen.

Geologia

Marjosärkkien hyvin suuntautunut, sukkulamainen drumliinipari sijoittuu Lieksan drumliinikentän keskiosaan.

Luoteinen drumliini on 1100 x 400 x 23 metrin kokoinen, leveähkö ja hieman epäsymmetrinen (lounaiskylki jyrkempi), ja sen korkein kohta on distaalipuolella. Kaakkoinen drumliini on 1400 x 300 x 20 metrin kokoinen, varsin symmetrinen ja virtaviivainen, ja sen laella on loivaa kumpuilua ja pieniä suppia. Molempien drumliinien koilliskyljille on kerrostunut dyynejä ja peittohiekkaa noin 1200 x 200 metrin kokoiselle alueelle. Dyynit ovat osa pitempää luoteeseen jatkuvaa dyynikaistaletta ja ne kuuluvat Nurmijärven-Pankajärven dyynikenttään.

Kaarevat dyyniselänteet ja -kummut ovat 3-5 metriä korkeita ja ne nousevat 5-10 metriä ylös drumliinien kyljille. Dyynit kerrostaneen tuulen suunta on ollut pohjoisesta tai pohjoisluoteesta, luultavasti tuuli on tullut suoraan mannerjäätiköltä. Dyynien aines on peräisin harjujaksojen väliseen altaaseen kerrostuneesta ja kuiville jääneestä hiekkakentästä. Kohdealueen drumliinit ja dyynit ovat muodoiltaan seudulle tyypillisiä, mutta niiden esiintyminen näin tiiviisti rinnakkain on kuitenkin harvinaista. Alue on helppopääsyinen ja havainnollinen käyntikohde.

Tieleikkauksissa on drumliinien kohdalla hiekkamoreenia, dyyneillä hienoa hiekkaa. Alueen painanteissa ja drumliinien liepeillä on hiekkaa. Pintalohkareisuus drumliineilla on vähäinen (alle 1 kpl aarilla), ja lohkareet ovat pieniä, alle metrin kokoluokkaa. Ylin ranta on seudulla noin 125-130 metrin tasolla (Pielisen jääjärvi), joten alue on aivan kaakkoispään alimpia rinteitä lukuun ottamatta supra-akvaattinen.

Biologia

Moreenialueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Alue sijaitsee lähes kokonaan valtion maalla, ja alueen metsät ovat tien länsipuolella kuivahkon ja tien itäpuolella kuivan kankaan kasvatusmännikköjä lukuun ottamatta paria varttunutta männikköä. Drumliinia reunustavat suot ovat ojikkoja tai muuttumia (Metsähallituksen

kuviotiedot).

Maisema ja muut arvot

Osin soiden rajaamat drumliinit hahmottuvat maastossa varsin selkeästi, dyynikentästä on otettu mukaan vain selänteiden päälle kerrostunut osa. Drumliinien ja dyynien muotojen ja aineksen kontrasti näkyy mainiosti tieltä.

Alue on pääosin peitteinen, vain luoteisen drumliinin lounaiskyljeltä näkyy kauemmas länteen. Sisäinen maisema on drumliineilla jokseenkin yksitoikkoinen, jäkäläpeitteinen dyynikenttä tuo kuitenkin vaihtelua koilliskyljille. Maasto on helppokulkuista ja näkyvyys yleensä hyvä. Alue on metsästysaluetta. Rajatut dyynit sisältyvät Pohjois-Karjalan pohjavesiensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeessa inventoituihin arvokkaisiin harjualueisiin.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Alue sijaitsee kokonaan valtion maalla, ja alueen metsät ovat kuivahkon kankaan ja osin tuoreen kankaan aukeita, mäntytaimikoita tai nuoria kasvatusmännikköjä. Varttunutta tuoreen

Laet ovat yleensä loivasti kumpuilevia ja melko tasaisia, mutta hyvin virtaviivaisella Lintuniemen drumliinilla on varsin kapea ja terävä laki.. Korkein kohta on yleisesti

Koillisosassa reunamoreeniselänteen pituus on noin 1600 metriä, leveys 10-50 metriä ja korkeus 1-8 metriä.. Selänne on paksuimmillaan vaarojen laella (kaikki laet samalla

Alue sijaitsee kokonaan valtion maalla, ja alueen metsät ovat kuivahkon kankaan mäntytaimikoita, uudistusvaiheessa olevia männiköitä ja pieneltä osin korkeimman laen

Ritosärkän hyvin suuntautunut ja erittäin jyrkkäpiirteinen pieni sukkulamainen drumliini sijoittuu Lieksan drumliinikentän keskiosaan.. Selänne on kooltaan vain 700 x 200

Koronsärkän kompleksin ja muiden drumliinien muodot ovat hieman loivempia ja matalampia (pituus 600-1600 metriä, leveys 150-200 metriä ja korkeus 7-20 metriä)..

Ylin ranta on seudulla noin 140 metrin tasolla (Pielisen jääjärven lahdenpohjukka sijaitsi alueen kaakkoispuolella Viekijoen laaksossa), joten alue lienee aivan alimpia

Alue sijaitsee lähes kokonaan valtion maalla, ja alueen metsät ovat miltei kokonaan kuivahkon kankaan nuoria kasvatusmännikköjä. Alueen suot ovat ojittamattomia