MOR-Y06-022
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli 3503000
3503000
3504000
3504000
3505000
3505000
3506000
3506000
6893000 6893000
6894000 6894000
6895000 6895000
6896000 6896000
6897000 6897000
KORKEAKANGAS HAUKIVUORI
Tietokantatunnus: MOR-Y06-022 Muodostumatyyppi: Drumliini
Arvoluokka: 3 Karttalehti:3232 01 Alueen pinta-ala: 39,5 ha
Korkeus: 130 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus: 15 m
Moreenimuodostuman sijainti: Korkeakankaan drumliini sijaitsee Laavusjärven länsipuolella 17 km Haukivuorelta pohjoisluoteeseen.
Geologia
Korkeakankaan erittäin hyvin suuntautunut sukkulamainen drumliini sijoittuu Pieksämäen drumliinikentän keskiosaan. Selänteen koko on 2000 x 200 metriä ja korkeus 15 metriä. Proksimaalipää on terävä ja loivahko, distaalipää melko matala ja hieman vaihettuva. Kyljet ovat lähes symmetriset ja paikoin varsin jyrkät, laki on puolestaan melko tasainen tai loivasti kumpuileva. Poikkiprofiili on pyöreähkö. Kohdealue on rakenteeltaan ja muodoltaan seudulle tyypillinen, mutta tavallista jyrkkäpiirteisempi drumliini.
Tieleikkauksissa aines on hiekkamoreenia, distaalipäässä pinnalla on paksulti hiekkaa (hiekkakuoppa).
Pintalohkareisuus on kohtalainen (1-5 kpl aarilla), distaaliosassa vähäisempi. Lohkareet ovat noin metrin kokoluokkaa. Kiviä on melko paljon, ja niitä esiintyy tihentyminä etenkin muinaisrantojen kohdalla. Ylin ranta on seudulla noin 125 metrin tasolla, joten alue on vapautunut jäästä aivan rantavyöhykkeeseen ja sen laki on mahdollisesti supra-akvaattinen. 120 metrin tasolla drumliinin molemmilla kyljillä on selkeähkö
muinaisrantavyöhyke, jossa on törmä ja kivipalteita.
Biologia
Korkeakankaan drumliinia ympäröi laajat suoalueet. Yli puolet moreenialueesta on hakattu avoimeksi.
Hakkuuaukealle on istutettu männyn taimia, mutta ne ovat vielä hyvin pieniä. Drumliinin koillisrinteelle on jätetty puustoinen suojavyöhyke, jonka kasvillisuus on avointa ja rehevää. Rinteen puustossa on männyn lisäksi kuusia ja lehtipuita. Pensaskerroksessa on pajuja ja katajia. Laiteen niittymäisissä osissa kasvaa mm. kieloa, kangasmaitikkaa, keltatalvikkia, kissankäpälää, katinliekoa, kultapiiskua, rätvänää, metsäkastikkaa, kanervaa, sarjakeltanoa, päivänkakkaraa, valkolehdokkia, mustikkaa, puolukkaa ja lillukkaa. Valkolehdokkia kasvaa muutamilla kohdilla todella runsaasti. Rehevä laide monipuolistaa aluetta, joka muutoin on pääasiassa kuivahkoa, mäntypuustoista kangasmetsää (VT). Drumliinin laelle on jätetty sekapuustoista, harvaa metsää ja mäntytaimikkoa. Laen kasvillisuudessa ovat edustettuina kuivien ja tuoreiden kankaiden sekä toisaalta
hakkuuaukean lajisto. Drumliinin distaalikärjessä on jäljellä vanhaa, erittäin luonnontilaista mäntymetsää, jonka sammalpeite ja varvustot ovat hyvin kehittyneitä. Metsä on avaraa ja järeäpuustoista, mutta hieman siistin puistomaista. Lahopuut on korjattu pois. Kookkaiden mäntyjen alikasvustossa on nuoria kuusia ja mäntyjä.
Sammalikolla kasvaa keltatalvikkia, keltaliekoa, yövilkkaa sekä mäntykukkaa. Puolukka, kanerva ja variksenmarja muodostavat laajoja kasvustoja loivasti kumpuilevalla ylätasanteella. Kostealla itälaiteella mustikka ja vanamo yleistyvät ja puustossa on kuusta tasaveroisesti männyn rinnalla. Alue vaihettuu kaakkoisosassa korpimetsiin, muualla enimmäkseen avosoihin tai rämeisiin.
Maisema ja muut arvot
Alue erottuu soiden rajaamana erittäin selkeästi kartalla ja maastossa. Korkeahko ja kapea selänne hahmottuu myös tiellä ja maastossa kuljettaessa mainiosti. Hakkuilta ja avarista männiköistä avautuu kohtalaisia näkymiä ympäristön laajoille soille ja muutamille drumliiniselänteille. Näkyvyys on yleensä hyvä. Sisäinen maisema on jyrkistä kyljistä ja muinaisrantavyöhykkeestä huolimatta kuitenkin melko yksitoikkoinen. Drumliini rajautuu lännessä ja koillisessa laajaan Suurenaukeansuon-Isosuon-Pohjalammen Natura-alueeseen (FI0500018). Kauas luoteeseen jatkuva suoalue on Etelä-Savon laajimpia avosuokokonaisuuksia.
