• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y06-081: Mankolan drumliini (Mikkeli). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y06-081: Mankolan drumliini (Mikkeli). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y06-081

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli 3515000

3515000

3516000

3516000

3517000

3517000

6856000 6856000

6857000 6857000

6858000 6858000

6859000 6859000

6860000 6860000

(2)

MANKOLAN DRUMLIINI MIKKELI

Tietokantatunnus: MOR-Y06-081 Muodostumatyyppi: Drumliini

Arvoluokka: 4 Karttalehti:3142 06 Alueen pinta-ala: 36,3 ha

Korkeus: 165 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 30 m Muodon suhteellinen korkeus: 30 m

Moreenimuodostuman sijainti: Mankolan drumliini sijaitsee Hiirolan kylän luoteispuolella, 15 km Mikkelistä pohjoiseen.

Geologia

Mankolan hyvin suuntautunut crag-and-tail-drumliini sijoittuu Pieksämäen drumliinikentän eteläosaan.

Selänteen koko on 1200 x 300 metriä ja korkeus 30 metriä. Proksimaaliosa on pyöreähkö ja sen rinteet

kohtalaisen jyrkät. Kyljet ovat keski- ja distaaliosissa loivahkot mutta hyvin selkeät. Proksimaali- ja distaalipäät rajautuvat terävästi ympäristöstä. Selänteen itäkylki on läntistä korkeampi, ja sen puolivälissä on selkeä taive.

Kohdealue on seudulle melko tyypillinen, kuitenkin tavallista suurempi ja paremmin hahmottuva muodostuma.

Alueen lähiympäristö on heikosti suuntautunutta moreeni- ja kalliomaastoa.

Kallio tulee pieninä paljastumina esiin proksimaalipään molemmilla kyljillä ja muodostanee alle puolet drumliinista. Pintalohkareisuus on hyvin vähäinen (alle 1 kpl aarilla), lohkareet on raivattu pellonlaidoille aidoiksi. Lohkareet ovat pieniä, enintään metrin kokoluokkaa. Ylin ranta on seudulla noin 115 metrin tasolla, joten alue on selvästi supra-akvaattinen.

Biologia

Selänne on raivattu kokonaan pelloksi, metsäisiä alueita ei ole. Alueen pohjoispuolella, rajauksen ulkopuolella, on edustavia metsälaitumia, hakamaita ja hiirenporrasvaltaista lehtokorpea. Näiden kulttuurivaikutteisten metsien kasvillisuus ulottuu Mankolan pohjoisosan peltojen reunamaille.

Maisema ja muut arvot

Alue hahmottuu kartalla ja maastossa erinomaisesti. Selänne näkyy kokonaan itäpuoliselta valtatieltä ja laella kulkevilta pikkuteiltä. Laelta on avoin näköala kaikkiin ilmansuuntiin, joskin maisemat ovat vaatimattoman tasaisia ja metsäisiä. Sisäinen maisema on melko yksitoikkoinen, mutta viljelykset ja asutus tuovat vaihtelua.

Erityisesti muodostuman laella oleva maatila vanhoine rakennuksineen ja pihapuineen on maisemallisesti näyttävä. Alueella on kolme maatilaa.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kyljet ovat lähes symmetriset ja paikoin varsin jyrkät, laki on puolestaan melko tasainen tai loivasti kumpuileva.. Poikkiprofiili

Molemmat kyljet ovat jyrkät ja melko korkeat, ja paikoin harjumaisen kapea laki on distaalipäässä jonkin verran kumpuileva.. Alueen korkein kohta sijoittuu

Aluerajauksessa on lisäksi tiiviisti maisemakokonaisuuteen liittyvä 500 x 150 metrin kokoinen ja 8 metriä korkea pienempi drumliini Hämeenmäen selänteen

Kalliosta muodostunut laaja proksimaaliosa on laeltaan loivapiirteinen, kyljet ovat kuitenkin kohtalaisen jyrkät etenkin itäosassa.. Kylkien juurella soistuneissa painanteissa

Drumliinin lounaispuolinen kumpumoreenialue sijoittuu osittain selänteen länsikyljen päälle, ja se koostuu vaihtelevan kokoisista, jyrkähköistä kummuista ja paikoin

Hyvin suuntautuneen, ilmeisesti kallioytimisen drumliinin pituus on 1200 metriä, leveys 200 metriä ja korkeus 20 metriä.. Proksimaali- ja distaalipäät ovat melko vaihettuvat, kyljet

Erilliset, lievästi epäsymmetriset selänteet ovat 50-300 metriä pitkiä, 20-50 metriä leveitä ja 3-15 metriä korkeita.. Selkeimmin jäätikön reunan asemaa

Heti kallioalueen distaalipuolella moreenin paksuus on drumliinikilven poikki tehdyn luotauksen mukaan (Haavisto- Hyvärinen 1985) kuitenkin jopa 15-25 metriä, ja pohjaveden