MOR-Y06-015
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli 3480000
3480000
3481000
3481000
3482000
3482000
3483000
3483000
6887000 6887000
6888000 6888000
6889000 6889000
6890000 6890000
6891000 6891000
HEINÄLAMPIEN KUMPUMOREENI- JA DRUMLIINIALUE KANGASNIEMI
Tietokantatunnus: MOR-Y06-015 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni ja drumliini Arvoluokka: 4 Karttalehti:3213 09 Alueen pinta-ala: 47,9 ha
Korkeus: 160 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 32 m Muodon suhteellinen korkeus: 20 m
Moreenimuodostuman sijainti: Heinälampien kumpumoreeni- ja drumliinialue sijaitsee Pyyvinkylän itäpuolella 12 km Kangasniemeltä pohjoiseen.
Geologia
Heinälampien kumpumoreeni- ja drumliinialue sijoittuu Etelä-Savon kumpumoreenikentän länsiosaan.
Kaksiosaisen, läntisestä drumliiniosasta ja itäisestä kumpumoreeniosasta koostuvan alueen laajuus on 1200 x 1000 metriä. Osa-alueiden väliin jää noin 300 metrin levyinen kaistale, jossa on pieneen harjujaksoon kuuluva lajittuneen aineksen alue ja kapea suoalue. Hyvin suuntautuneen, ilmeisesti kallioytimisen drumliinin pituus on 1200 metriä, leveys 200 metriä ja korkeus 20 metriä. Proksimaali- ja distaalipäät ovat melko vaihettuvat, kyljet ovat puolestaan jyrkät ja korkeat. Korkein kohta on proksimaaliosassa, ja selänne kapenee hieman
distaalisuuntaan. Drumliinin itäkyljellä on moreenikumpuja. Kumpumoreenialueen länsireunalla on
jyrkkäpiirteisiä kumpuja ja korkea, kumpuileva ja lohkareinen selännerakenne. Itäosassa kummut ovat selvästi loivapiirteisempiä. Kumpualueen pohjoisosassa on lisäksi sulavesiuoman tapainen syvä painanne. Melko suurikokoisten kumpujen halkaisija on 20-200 metriä ja korkeus 3-15 metriä. Kohdealue sijoittuu luode- kaakkosuuntaiseen ”saumaan”, jossa tapahtuu suhteellisen nopea maaston muuttuminen lännestä itään drumlinisoituneesta kumpumoreenimaastoksi. Alueen länsipuolella on runsaasti drumliineja, mm. pieni
Pyyvinkylän drumliinikilpi. Harjujakso lisäisi alueen muotojen monipuolisuutta ja opetuksellista arvoa, mutta se on alueella heikosti kehittynyt ja myös suurelta osin kaivettu pois.
Kalliosta ei ole pintahavaintoa, mutta se on drumliinin proksimaaliosassa ilmeisesti lähellä pintaa. Alueen lukuisten tieleikkausten aines on hiekkamoreenia. Alueen poikki idästä länteen on tehty neljän koekuopan sarja (Tikkanen 1984), jossa eri muodostumien aineksen erot tulevat esiin. Selkeimmät erot pintalohkareisuudessa ja moreenin hienoaineksen määrässä ovat drumliinin keskiosaan tehdyn kuopan (silttistä hiekkamoreenia, vähän kiviä, hienoainesta 36% ) ja jyrkkäpiirteiseen kumpualueen eteläosan moreenikumpuun tehdyn kuopan välillä (hiekkamoreenia, runsaasti kiviä, hienoainesta 16%). Drumliinin kyljellä olevat kummut ja kumpualueen itäiset kummut muistuttavat koekuopissa ainekseltaan lähinnä drumliinin ainesta. Pintalohkareisuus vaihtelee koko alueella kohtalaisesta melko suureen (1-10 kpl aarilla), kumpualueella lohkareita on selvästi eniten.
Kumpualueella on myös runsaasti kiviä. Lohkareet ovat keskikokoisia (1-2 m), suurimmat löytyvät niin ikään kumpualueelta. Ylin ranta on seudulla noin 130 metrin tasolla, joten ilmeisesti lähes koko kohdealue
kumpualueen alimpia osia lukuun ottamatta on supra-akvaattinen.
Biologia
Heinälampien drumliini- ja kumpumoreenialueella on varttuneita mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä. Drumliinilla on tuoretta kangasmetsää (MT). Kumpumoreenialueella on pohjoisosassa karuhkoa kangasmetsää (VT), itäosan soiden rajaamat kumpareet ovat karuja, luonnontilaisia kangasmetsiä (CT, ClT). Karuissa kitumänniköissä on laajoja jäkälikköjä. Kumpumoreeniosa-alueen etelä-länsiosassa on nuorta sekametsää ja mäntytaimikoita.
Kummankin muodostuma-alueen koillisosassa on pienialainen järeäpuustoinen vanha lehto. Drumliinin
koillisrinteen lehto on käenkaali-oravanmarjatyypin kuusilehtoa (OMaT). Jyrkänteen alla sijaitseva, pienialainen lehto muuttuu pian lehtomaiseksi kankaaksi etelässä. Heinälamminkankaan koillisosan sulavesiuoman tapaisessa laaksossa on järeäpuustoista saniaislehtokorpea. Korven reunalla on myllyrakennus ja niittyä. Korvessa kasvaa tuomea, paatsamaa ja punaherukkaa. Alue on kuivahtanut ojitusten seurauksena, mutta puusto on erittäin hienoa.
Maisema ja muut arvot
Alueen rajaus on jokseenkin vaihettuva ja tulkinnanvarainen. Muodot erottuvat kuitenkin kartalla ja maastossa melko selkeästi, ja kumpualue on soiden rajaama. Drumliini hahmottuu sen päästä päähän kulkevalta tieltä hyvin. Kumpualue on täysin peitteinen, mutta drumliinin laen hakkuulta avautuu laaja näköala itään. Sisäinen maisema on vaihteleva: kumpuja ja lohkareita on runsaasti, ja nopea muutos muotojen suuntautumisessa on helppo havaita. Harjujakso ja suo lampineen tuovat vaihtelua, ja näkyvyys on yleensä kohtalainen. Drumliinin laella on pieni pelto ja matalia kiviaitoja. Paikallistien risteys on muutettu äskettäin drumliinin jyrkältä kyljeltä selänteen distaalipäähän.
Kirjallisuutta
Tikkanen, J. 1984. Kiviainestutkimuksia TVL:n Mikkelin piirin Kangasniemen-Hirvensalmen yhteistyöalueella 1983. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, P 13.3.2.001. 34 s. ja liitteet.
