MOR-Y06-011
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli 3488000
3488000
3489000
3489000
3490000
3490000
3491000
3491000
6909000 6909000
6910000 6910000
6911000 6911000
6912000 6912000
6913000 6913000
HAUKILAHDEN KUMPUMOREENIALUE PIEKSÄNMAA
Tietokantatunnus: MOR-Y06-011 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni
Arvoluokka: 4 Karttalehti:3214 09 Alueen pinta-ala: 29,3 ha
Korkeus: 155 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m
Moreenimuodostuman sijainti: Haukilahden kumpumoreenialue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla Venetmäen itäpuolella 18 km Pieksämäeltä länteen.
Geologia
Haukilahden 800 x 500 metrin kokoinen kumpumoreenialue sijoittuu Etelä-Savon kumpumoreenikentän pohjoisosaan. Alueen länsiosassa on melko pieniä, jyrkkä- ja pienipiirteisiä lohkareisia kumpuja ja itäosassa suurempia, loivapiirteisiä kumpuja. Kummut ovat yleisesti suhteellisen korkeita. Kumpujen halkaisija on 20-100 metriä ja korkeus 3-10 metriä. Rinteiden taitteet ovat pääosin näkyvissä. Kohdealue on osa pitkää luode-
kaakkosuuntaista kumpumoreenikaistaletta ja sen jokseenkin suuntautumattomat muodot ovat seudulle tyypillisiä, paikoin hieman tavallista jyrkkäpiirteisempiä.
Tieleikkauksissa aines on melko soraista ja kivistä hiekkamoreenia. Painanteissa on paikoin melko paksulti hiekkaa. Aivan alueen länsipuolitse kulkee hyvin katkonainen harjujakso, ja rautatien leikkauksessa heti rajauksen pohjoispuolella aines on myös varsin lajittuneen oloista. Pintalohkareisuus on melko suuri (5-10 kpl aarilla), ja lohkareet ovat keskikokoisia (1-3 m). Kiviä on runsaasti. Ylin ranta on seudulla noin 130 metrin tasolla, joten alue on ilmeisesti kokonaan supra-akvaattinen.
Biologia
Haukilahden kumpumoreenimuodostuman metsä on nuorta, osin harvennettua puolukka-mustikkatyypin (VMT) mäntytaimikkoa ja männikköä. Harventamattomissa männiköissä mustikkaa kasvaa runsaammin. Yleensä puolukka ja variksenmarja ovat runsaita ja sammalpeite ehyttä. Jäkäläisiä laikkuja on kivisimmillä kumpareikoilla. Soistumissa kasvaa rahka- ja karhunsammalta, hillaa, mustikkaa, pallosaraa, tupasvillaa, suopursua ym. rämevarpuja. Karua suota on etenkin kaakkoisosassa, mutta jonkin verran myös pohjoisosassa kumpareiden välisillä rinteillä ja tasanteilla. Pensaskerroksessa kasvaa katajia, kuusia ja pihlajan taimia.
Luonnontilaisimmissa osissa kasvaa keltaliekoa ja yövilkkaa.
Maisema ja muut arvot
Soiden osittain rajaama alue hahmottuu kohtalaisen selkeästi kartalla ja maastossa, pohjoisosan rajaus on hieman tulkinnanvarainen. Etenkin länsiosan jyrkkärinteiset kummut näkyvät tieltä hyvin. Peitteiseltä ja matalalta alueelta ei ole näkymiä ympäristöön reunojen vähäisiä hakkuuaukkoja lukuun ottamatta. Sisäinen maisema on kuitenkin pieni- ja jyrkkäpiirteisyyden ansiosta vaihteleva. Näkyvyys alueella on kohtalainen. Haukilahden rannassa aluerajauksen eteläpuolella on mökkejä.
