• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y02-011: Pirunkivenluolan kumpumoreenialue (Pori). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y02-011: Pirunkivenluolan kumpumoreenialue (Pori). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y02-011

1564000

1564000

1565000

1565000

1566000

1566000

1567000

1567000

6829000 6829000

6830000 6830000

6831000 6831000

6832000 6832000

6833000 6833000

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli

(2)

PIRUNKIVENLUOLA NOORMARKKU

Tietokantatunnus: MOR-Y02-011 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni

Arvoluokka: 3 Karttalehti:1144 07 Alueen pinta-ala: 35,9 ha

Korkeus: 80 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 17 m Muodon suhteellinen korkeus: 17 m Moreenimuodostuman sijainti: Pirunkivenluola sijaitsee Noormarkun eteläosassa lähellä

Lavian ja Ulvilan kuntien rajaa Vaskunnevan pohjoispuolella.

Geologia

Moreeni ja moreenikerrostumat peittävät noin kolmanneksen Lassilan alueen maapinta-alasta. Lassilan jokilaakson rinteillä ja eteläosan laajalla korpialueella on huomattavan paksuja moreenikerrostumia ja lukuisia moreenimuodostumia. Vasaraseismisten luotausten ja kaivotietojen mukaan moreenimuodostumissa on ainesta keskimäärin 10 - 14 metriä ja kookkaimmissa muodostumissa lähes 20 metriä. Lassilan kumpumoreenivyöhyke on Etelä-Suomen laajimman kumpumoreenikentän, Porin - Ahlaisten kumpumoreenikentän pohjoisosaa. Näistä muodostumista on inventointiin otettu mukaan Pirunkivenluola.Jääkauden loppuvaiheessa jäätikkö jakautui useiksi suuriksi kielekevirroiksi. Porin ja Kankaanpään välillä oleva alue oli tuolloin jäätikön kahden

erisuuntaisen virtauksen välimaastoa, johon kerrostui runsaasti ainesta ja syntyi paksuja moreenikerrostumia ja erilaisia moreenimuodostumia. Kumpumoreenikentän koko pituudelta kulkee useita luode-kaakkosuuntaisia ruhjelinjoja, jotka osaltaan ovat saattaneet vaikuttaa kumpumoreenien syntyyn. Jäätikkö on irrottanut kiviainesta ruhjeisen rikkinäisen kallioperän kohdalta helpommin kuin ehjän kallioperän alueelta. Runsaan

kiviaineskuorman johdosta jäätikön liike hidastui suhteessa sen ympäristöön. Eri nopeuksilla virtaavien jäämassojen välillä syntyi jännitteitä, jäähän muodostui halkeamia, jotka täyttyivät jäätikön jauhamasta kiviaineksesta eli moreenista (Kukkonen et al. 1988).

Pirunkivenluolan muodostuma on Lassilan kartta-alueen korkeimpia kohtia, noin 80 metriä merenpinnan yläpuolella. Se on kolmesta suuremmasta ja muutamasta pienemmästä kummusta koostuva alue. Inventoitu alue rajautuu idästä ja lännestä Ruokaviidankorven pienialaiseen suoalueeseen, muualla moreenimaihin.

Pohjoisimmalla ja etenkin itäisimmällä suurkummuilla on paikoin erittäin jyrkät, lähes pystysuorat rinteet. Alue on alueen kumpumoreenialueille tyypillisesti runsaslohkareinen, yleisesti viidestä kymmeneen ja usein paikoin yli kymmenen lohkaretta aarilla. Alueella on myös runsaasti hyvinkin suuria lohkareita.Pirunkivenluolan alueella on leikkaus, jonka mukaan maaperän ylin osa on kivistä hiekkamoreenia. Tämän leikkauksen lisäksi Geologian tutkimuskeskuksen tekemän kiviainestutkimuksen yhteydessä on Lassilan alueen

moreenimuodostumiin kaivettu koekuoppia, joiden syvyys oli 3 - 3,5 metriä. Koekuopista todettiin kivisyyden vähenevän puoleen siirryttäessä pintaosasta kahden metrin syvyyteen.. Suurin kivisyys yhdestä kahteen metriä paksussa pintakerroksessa saattaa olla jopa 50 % eli aines on ns. kivimoreenia. Tämän kerroksen alapuolella moreeni on koostumukseltaan soramoreenia tai soraista hiekkamoreenia. Lassilan jokilaakson rinteiden

moreenimuodostumien aines on jonkin verran tätä hienompaa, hiekkamoreenia ja pintalohkareita on vähemmän.

Mannerjäätikön sulamisen jälkeen, noin 9500 vuotta sitten, alue jäi kokonaan syvän veden peittämäksi. Se on siten vedenkoskettamaa eli subakvaattista. Jäätikkö oli painanut maan kuorta tuhansien vuosien ajan, joten veden pinta maankuoreen nähden oli tuolloin noin 180 metriä mpy. Muodostuma on siis syntynyt subakvaattisesti noin 100 metriä syvään veteen (Kukkonen et al. 1988).

Biologia

Alueen pohjoiskärjen mäki on itärinnettä lukuun ottamatta siemenpuuhakkuuta. Mäen itärinteessä kasvaa mäntytaimikkoa. Alueen länsiosassa on mäntytaimikkoa ja siitä itään, metsäautotien itäpuolella

siemenpuuhakkuuta. Ruokaviidankorvesta alkava alueen keskiosia halkova korpinotkelma on ojitettu ja puustoltaan käsitelty. Korpinotkelman itäpuolella on nuorehkoa mänty-kuusimetsää. Alueen pohjoisreunalla sijaitseva jyrkkärinteinen mäki on siemenpuuhakkuuta. Siitä itään ja kaakkoon alueen koillisreunan lähellä kasvaa varttunutta kuusikkoa. Alueen itäosassa on mäntytaimikkoa, melko varttunutta kuusikkoa ja varttunutta männikköä.

Maisema ja muut arvot

Pirunkivenluolan alue erottuu ympäristöstä runsaskivisinä mäkinä. Etenkin korkeimmat ja jyrkkärinteisimmät kummut erottuvat puuston niin salliessa melko kauas ollen alueen korkeimpia kohtia. Näiden kumpujen päältä näkyy melko kauas maiseman ollessa metsää. Sisäistä maisemaa luonnehtivat kivisyys sekä maaston jyrkät korkeuserot. Noin 500 metriä etelään sijaitsee Rimpisuon - Siikelisuon Naturakohde (FI0200014).

(3)

Kirjallisuutta

Kukkonen, M., Tuittila, H., Lehmuskoski, K. & Backman, B. 1988. Lassila. Maaperäkartta 1 : 20 000 selitys.

Karttalehti 1144 07. Geologian tutkimuskeskus.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Euran peruskartta- alueen länsiosan moreenimuodostumaselänteiden ja kumpujonojen aines on soraista ja hiekkaista moreenia.. Metsämäen alueella on maaperäleikkaus

Korkeus: 100 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 25 m Muodon suhteellinen korkeus: 25 m Moreenimuodostuman sijainti: Isomäen muodostuma sijaitsee Suomusjärven ja Kiikalan

Levolan talon eteläpuolella on nuorta koivikkoa, heinittynyttä–rehevöitynyttä niittyä ja mäen pohjoisrinteessä melko varttunutta männikköä, jossa kasvaa myös hieman kuusta

Noin 150 metriä muodostumasta pohjoiseen sijaitsee Santaojan pähkinäpuulehto (LTA200554) ja noin 400 metriä länteen sekä Rajalahden (LTA200552) ja Lehuojan

Korkeus: 133 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 38 m Muodon suhteellinen korkeus: 23 m Moreenimuodostuman sijainti: Nihvakankaan kumpumoreenikohde sijaitsee Lemin

Ne saattavat olla jonkin vanhemman jäätikön virtauksen kasaamia drumliineja, joita jäätikön viimeinen virtaus on muotoillut, tai viimeisen jäätikön virtauksen

Äldre träd påträffas också i formationens västra del, där det på vägens södra sida finns tallskog på rätt så torr mo.. På formationens sydsluttning växer ung tallskog

Korkeus: 36 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 17 m Muodon suhteellinen korkeus: 14 m Moreenimuodostuman sijainti: Rovamaa sijaitsee noin 2 km Aapajoen kylän