MOR-Y02-004
1560000
1560000
1561000
1561000
1562000
1562000
6787000 6787000
6788000 6788000
6789000 6789000
6790000 6790000
6791000 6791000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
METSÄMÄKI EURA
Tietokantatunnus: MOR-Y02-004 Muodostumatyyppi: Kumpumoreenimuodostuma Arvoluokka: 3 Karttalehti:1134 08, 1134 09 Alueen pinta-ala: 117,6 ha
Korkeus: 53 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus: 15 m Moreenimuodostuman sijainti: Metsämäki sijaitsee Euran Kiukaisissa aivan Köyliön rajalla,
Rauma - Tampere -rautatien eteläpuolella.
Geologia
Euran peruskartta-alueen länsiosassa on useita jäätikön liikkeen suuntaisia pitkiä moreenimuodostumaselänteitä ja kumpujonoja. Selänteet ovat 10 - 20 metriä korkeita ja jotkin pari kilometriä pitkiä. Niiden oletetaan
syntyneen jäätikössä oleviin railoihin. Huomattavimmat ja erikoisimmatmoreenimuodostumat tavataan Kiukaisista Hiirijärvelle ulottuvalla alueella. Moreenimäet ovat pohjakuvioltaan pyöreähköjä, pitkänomaisia tai toisinaan jopa selännemäisiä. Suuntautuneisuudestaan huolimatta näitä muodostumia ei voida pitää drumliineina (Kukkonen et al. 1987a & 1987b, Lindroos et al. 1983). Näistä muodostumista on inventointiin otettu mukaan Metsämäen alue.Metsämäen alue on pitkulainen kumpumoreenimuodostuma muinaisen mannerjäätikön kulkusuunnan mukaisesti luoteesta kaakkoon. Sen kumpujen rinteet ovat selkeitä, ja osa kummuista, etenkin länsiosan kummut, ovat alueen kumpumoreenialueille tyypillisesti pitkulaisia. Etenkin pohjoisin kumpu on selkeän selännemäinen ja terävähkö. Pintalohkareisuus on koko alueella vähäinen, alle yksi lohkare aarilla.
Muinaisen mannerjäätikön peräännyttyä alueelta jäi alava Euran ja Peipohjan seutu jäätikön edustalla olleen meren, Yoldiameren alle. Merenpinta oli yli 160 metriä nykyistä merenpintaa korkeammalla. Metsämäen muodostuma on siis syntynyt subakvaattisesti yli 100 metriä syvään veteen.Euran peruskartta-alueen länsiosan moreenimuodostumaselänteiden ja kumpujonojen aines on soraista ja hiekkaista moreenia. Euran peruskartta- alueen länsiosan moreenimuodostumaselänteiden ja kumpujonojen aines on soraista ja hiekkaista moreenia.
Metsämäen alueella on maaperäleikkaus uudehkon maatalouskatoksen läheisyydessä, jonka aines on hiekkamoreenia. Muodostumasta on kaksi luotauslinjaa, joiden mukaan aineksen kerrospaksuus on suurimmillaan yli 23 metriä (Kukkonen et al. 1987a & 1987b, Lindroos et al. 1983).
Biologia
Pohjoisemman osa-alueen eteläpuoliskossa on varttunutta kuusikkoa, kuivahkon kankaan nuorehkoa
mäntymetsää ja sekametsää, kasvatusmännikköä, mäntytaimikoita ja hakkuita. Kekomäestä itäkoilliseen mäkien välisessä laaksossa on varttunutta tuoreen kankaan kuusimetsää ja sekapuuna hieman haapaa, joista osa on järeitä runkoja. Kuusikko on melko tiheää ja hiukan tavanomaista luonnontilaisempaa. Haapojen tyviltä löydettiin liito- oravan (VU) papanoita. Niitä löytyi myös alueen länsireunan varttuneen kuusikon haapojen tyviltä. Osa alueen pohjoispuoliskossa on mm. varttunutta männikköä ja kuusikkoa, kuusivaltaista sekametsää, nuorehkoa mänty- kuusimetsää, mäntytaimikkoa ja laajoja hakkuita. Eteläisemmän osa-alueen pohjoispuoliskon mäellä on mm.
varttunutta männikköä, nuorta sekametsää, mäntytaimikkoa ja hakkuita. Itärinteessä on varttunutta melko tiheää ja luonnontilaista sekametsää, jossa on mm. koivupökkelöitä, maapuita ja pellonreunassa koivua sekä haapaa.
Huhmarin pellon länsireunan lähellä on kosteapohjaista ehkä tihkupintaista nuorta sekametsää, jossa kasvaa mm.
kevätlinnunsilmää. Eteläpuoliskossa on mm. varttunutta männikköä ja kuusikkoa, laaja kasvatusmännikkö, mäntytaimikkoa ja hakkuita.
Maisema ja muut arvot
Kumpualue erottuu sitä ympäröiviltä savikkopelloilta nousevana metsäisenä mäkenä. Vain muodostuman reunaosista avautuu näkymä ympäröiville pelloille. Alueen koillisosassa on kumpumoreenialueille tyypillistä soistumaa kumpujen väliin jäävissä alavammissa kohdissa. Muodostumalla ei ole sen jo em. suuntautuneisuutta lukuunottamatta maisemallisia erityispiirteitä. Lähiympäristö on tyypillistä Satakuntalaista peltomaisemaa.
Kirjallisuutta
Kukkonen, M., Sten, C-G., Svahnbäck, L. & Hyyppä, J. 1987a. Eura. Maaperäkartta 1 : 20 000 selitys.
Karttalehti 1134 08. Geologian tutkimuskeskus.
Kukkonen, M., Sten, C-G., Svahnbäck, L. & Hyyppä, J. 1987b. Peipohja. Maaperäkartta 1 : 20 000 selitys.
Karttalehti 1134 09. Geologian tutkimuskeskus.
Lindroos, P, Hyyppä, J., Stén, C-G. & Tuittila, H. 1983. Rauman - Kokemäen seudun maaperä. Suomen
geologinen kartta 1:100 000. Maaperäkarttojen selitykset 1132, 1134, 71 s. Geologian tutkimuskeskus.
