MOR-Y02-006
2430000
2430000
2431000
2431000
2432000
2432000
6835000 6835000
6836000 6836000
6837000 6837000
6838000 6838000
6839000 6839000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
HAAPAKORPI LAVIA
Tietokantatunnus: MOR-Y02-006 Muodostumatyyppi: Kumpumoreenimuodostuma Arvoluokka: 4 Karttalehti:2122 04 Alueen pinta-ala: 96,7 ha
Korkeus: 120 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 10 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Haapakorpi sijaitsee Lavian ja Suodenniemen kuntien rajalla
Saarijärven länsipuolella.
Geologia
Sävin peruskarttalehden alueella on yhteensä noin kolme neliökilometriä kumpumoreenityyppisiä, muinaisen mannerjäätikön sulamisen yhteydessä syntyneitä moreenimuodostumia. Laajin yhtenäinen kumpumoreenialue sijaitsee Saarijärven ja Mustajärven välisellä alueella, minkä lisäksi pienempiä kumpumoreenialueita on eri puolilla karttalehtialuetta. Lisäksi tämä ns. pinta- tai ablaatiomoreeni peittää pohjamoreenia vaihtelevan paksuisena kerroksena lähes koko alueella. Inventointiin on otettu Saarijärven länsipuolella sijaitseva Haapakorven alue. Haapakorpi kuuluu Porin - Ahlaisten kumpumoreenikenttään.Haapakorven
kumpumoreenialue on pientä, siroa kummukkoa. Osa kummuista on muodoltaan selkeän selännemäisiä. Rinteet ovat selkeät ja paikoitellen varsin jyrkät. Pintalohkareisuus on melko runsasta koko alueella ja mukana on myös suurempia lohkareita. Alueen aluerajauksen eteläpuolella on maa-aineskuoppa, jonka aines on hiekkamoreenia.
Yleisesti voidaan todeta moreenimuodostumien aineksen olevan yleensä jonkin verran karkeampaa ja löyhempää kuin pohjamoreenissa. Sävin karttalehden pohjamoreeni on pääasiassa hiekkamoreenia. Karttalehden alueelta otettujen 35 moreeninäytteen koostumus vaihtelee hietaisesta hiekkamoreenista soramoreeniin ja savespitoisuus on kaikissa näytteissä alle kolme prosenttia. Muinainen mannerjäätikkö on sulanut alueelta Yoldiameri-vaiheen aikana noin 9500 vuotta sitten. Jäästä vapautuessaan alue on ollut kokonaan syvän veden peitossa joten Haapakorven muodostuma on synnyltään subakvaattinen. Vedestä alue kohosi vasta runsaat tuhat vuotta myöhemmin, Ancylusjärvi-vaiheen aikana (Huttunen et al. 1982).
Biologia
Alue on luonnonarvoiltaan varsin tavanomainen. Alueen eteläosat Järvensivun talolle kulkevan tien eteläpuolella ovat lähinnä varttunutta mäntytaimikkoa. Muutoinkin metsät ovat suurimmaksi osaksi nuoria tai hakattuja.
Alueen länsiosassa metsäautoteiden risteyksen tienoilla sekä Keskisestä Pylppynästä länteen metsäautotien molemmilla puolilla kasvaa kuivahkon kankaan varttunutta männikköä. Alueella on muutamia pienialaisia karuja suopainanteita. Hiiltyneitä kantoja on paikoin runsaasti. Itäosassa metsäautotien varrella kasvaa metsävirnaa.
Maisema ja muut arvot
Haapakorpi erottuu ympäristöstään runsaskivisinä, pieninä kumpuina. Ympäristöön siltä ei ole maisemia.
Maisemalliset arvot ovat muodostumalla siis hyvin vaatimattomat. Muodostuman lähiympäristö on tavanomaista, soiden pilkkomaa kivistä ja kumpuilevaa metsämaastoa.
Kirjallisuutta
Huttunen, T., Stén, C-G., Svahnbäck, L. & Herola, E. 1982. Sävi. Maaperäkartta 1 : 20 000 selitys. Karttalehti 2122 04. Geologian tutkimuskeskus.
