MOR-Y06-069
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli 3510000
3510000
3511000
3511000
3512000
3512000
3513000
3513000
6786000 6786000
6787000 6787000
6788000 6788000
6789000 6789000
HYTINLAMPIEN KUMPUMOREENIALUE MÄNTYHARJU
Tietokantatunnus: MOR-Y06-069 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni
Arvoluokka: 4 Karttalehti:3132 05 Alueen pinta-ala: 27,2 ha
Korkeus: 115 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 20 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m
Moreenimuodostuman sijainti: Hytinlampien kumpumoreenialue sijaitsee Laivolahden kylän itäpuolella, 30 km Mäntyharjulta kaakkoon.
Geologia
Hytinlampien 800 x 500 metrin kokoinen kumpumoreenialue sijoittuu Toisen Salpausselän proksimaalipuolelle pienelle Mäntyharjun kumpumoreenikentälle. Alue koostuu hyvin kumpuilevasta, suuntautumattomasta maastosta. Soikeahkojen, kekomaisten kumpujen halkaisija on 20-100 metriä ja korkeus 3-10 metriä. Rinteet ovat paikoin melko jyrkät, ja muutamia suppiakin löytyy. Alueella ei ole soistumia, joten kumpujen muodot ja taitteet näkyvät kokonaisuudessaan. Pohjoisosa on kumpuilevampi kuin kartan korkeuskäyristä hahmottuu. Alue sijoittuu tiukasti kahden harjujakson väliin, ja osa muodoista on hieman tulkinnanvaraisia. Kohdealue on seudulle melko tyypillistä kumpumoreenimaastoa, mutta kummukko on tavallista selväpiirteisempää.
Kalliosta ei ole selvää havaintoa, alueen eteläosaan merkitty paljastuma voi olla myös suuri lohkare. Kalliota saattaa silti olla mukana osassa kumpuja. Tasanteilla ja painanteissa on yleisesti hiekkaa, ja osa kummuista voi alueen itäreunalla olla myös suurelta osin lajittunutta ainesta. Tieleikkausten aines on kuitenkin lähinnä soraista hiekkamoreenia. Pintalohkareisuus vaihtelee vähäisestä suureen (1-10 kpl aarilla), kumpujen laella on pieniä tihentymiä. Kiviä on kohtalaisesti. Lohkarekoko vaihtelee 1-3 metrin välillä, tunnusomaisia ovat suuret, osin moroutuneet punertavat graniittiset lohkareet.
Ylin ranta on seudulla ilmeisesti noin 120 m tasolla, jolloin alue olisi todennäköisesti kokonaan subakvaattinen.
Ylintä rantaa on seudulla kuitenkin hieman hankala määrittää, sillä tällä kohtaa Toisen Salpausselän
takamaastossa vedenpinta laski Baltian jääjärven tasosta nopeasti Saimaan jääjärven ja Yoldiameren noin 95 metrin tasolle. Mahdollisesti alue on ollut aluksi lähes kokonaan subakvaattinen, mutta vedenpinnan äkillisesti laskettua se on noussut varsin nopeasti kokonaan vedenpinnan yläpuolelle. Tämä vaihtelu voi myös selittää osaltaan seudun lajittuneen aineksen runsautta.
Biologia
Hytinlampien kumpumoreenialueella on paksun kangasmetsäsammalpeitteen verhoamia, tuoreita kangasmetsiä (MT). Luoteis-länsiosassa on laaja luonnontilainen, sekapuustoinen alue. Puusto on osittain järeää,
jatkuvakerroksista, ja nuorta lahopuuta on riittävästi. Vanhat metsäkoneajourat ovat jo paksulti sammaloituneet.
Alueella kasvaa harjukeltaliekoa. Etelä- ja itäosa on metsätalouskäytössä. Lounaisimmassa kärjessä metsätyöt on tehty varoen. Pensaita on säästetty, tukkipuuta on aseteltu metsänpohjalle lahoamaan. Itäosa on puustoltaan edustavaa, mutta hyvin tasaikäistä mäntyä, kuusta on erittäin vähän. Pensaita ei ole joitakin puolimetrisiä kuusentaimia lukuun ottamatta. Jyrkimpien kumpareiden lakiosissa ja rinteillä on hienoa jäkälikköä ja kuivaa metsätyyppiä (VT). Metsäajouria on maastossa jonkin verran ja lahopuita ei löydy lainkaan. Pohjois-keskiosassa on voimakkaasti harvennettu alue, jolta on korjattu noin puolet puustosta. Koillisin kumpare loivine rinteineen on hakattu avoimeksi, rinne on vaotettu ja kylvetty männylle. Alle puolimetrisen männyn joukossa kasvaa koivua.
Maisema ja muut arvot
Alue rajautuu lännessä soistuneisiin painanteisiin, idässä raja harjujaksoon on vaihettuva. Peitteiseltä alueelta ei ole näköalaa metsäiseen ympäristöön pohjoisosan hakkuuta lukuun ottamatta. Sisäinen maisema on kuitenkin varsin vaihteleva: selväpiirteinen kummukko lohkareineen hahmottuu hyvin, maasto on helppokulkuista ja näkyvyys hyvä. Susimäen harjuselänne idässä tuo vaihtelua. Alue ympäristöineen onkin melko edustava käyntikohde. Välittömästi alueen luoteispuolella on Kolmikannan Natura-alue (FI0500149) ja sen länsipuolella laajahko pohjavesialue. Moottorikelkkareitti kulkee kohdealueen poikki.
