MOR-Y06-021
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli 3497000
3497000
3498000
3498000
3499000
3499000
3500000
3500000
6905000 6905000
6906000 6906000
6907000 6907000
6908000 6908000
6909000 6909000
POHJOIS-NISKAMÄEN DRUMLIINIPARVI PIEKSÄNMAA
Tietokantatunnus: MOR-Y06-021 Muodostumatyyppi: Drumliini
Arvoluokka: 3 Karttalehti:3214 11 Alueen pinta-ala: 364,0 ha
Korkeus: 165 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 40 m Muodon suhteellinen korkeus: 40 m
Moreenimuodostuman sijainti: Pohjois-Niskamäen drumliiniparvi sijaitsee Pohjois-Niskamäen alueella 10 km Pieksämäeltä lounaaseen.
Geologia
Pohjois-Niskamäen drumliiniparvi sijoittuu Pieksämäen drumliinikentän keskiosaan. Alue koostuu kolmesta melko hyvin suuntautuneesta, rinnakkaisesta ja peräkkäisestä osittain drumliinikilpityyppisestä muodostumasta.
Koko alueen pituus on 4400 metriä ja leveys 1800 metriä. Läntinen Kainulaisenkylän muodostuma on 3600 x 600 metrin kokoinen ja 38 metriä korkea, pohjoinen Hietamäen muodostuma 2000 x 800 metrin kokoinen ja 40 metriä korkea, ja itäinen Korpiensuu 1800 x 600 metrin kokoinen ja 35 metriä korkea. Kaikkien suurmuotojen päällä on lisäksi pienempiä hyvin suuntautuneita osaselänteitä, tulkinnasta riippuen yhteensä 9-10 kappaletta.
Proksimaaliosat ovat yleisesti jyrkkiä ja korkeita, muodot loivenevat ja madaltuvat distaalisuuntaan. Hietamäen ja Korpiensuun muodostumien edustalla on matalat kaarialtaat. Aluekokonaisuuden ulkokyljet ovat jyrkät ja korkeat, sisäkyljet ovat hieman matalammat ja selvästi loivemmat. Kainulaisenkylän muodostuman
distaalipuolella on sulavesiuoma, samoin mahdollisesti Hietamäen ja Korpiensuun muodostumien välissä.
Molempien uomien yhteydessä on lajittuneeseen ainekseen tehtyjä hiekkakuoppia. Kohdealue on suuren kokonsa vuoksi selvästi ympäristöstä erottuva muodostumaryhmä, mutta samantapaisia drumliinikilpirakenteita on seudulla enemmänkin. Etenkin heti kohdealueen kaakkoispuolella oleva Etelä-Niskamäen hyvin suuri (jopa 6000 x 1600 metrin kokoinen ja 50 metriä korkea) mutta loivapiirteinen ja epäsymmetrinen muodostuma on maininnan arvoinen.
Kallio muodostaa drumliinien proksimaaliosat, mutta sitä ei ole paljastuneena juuri lainkaan. Alueen matalissa tieleikkauksissa aines on pinnalta hiekkaista hiekkamoreenia. Pintalohkareisuus on kohtalainen (1-5 kpl aarilla), pelloilta lohkareet on raivattu aidoiksi. Lohkareet ovat melko pieniä, lähinnä metrin kokoluokkaa. Ylin ranta on seudulla noin 130 metrin tasolla, joten alue on suurimmaksi osaksi supra-akvaattinen. Rantavyöhyke kiertää aivan selänteiden juurella.
Biologia
Pohjois-Niskamäen drumliiniparven kasvillisuus on hyvin kulttuurivaikutteista ja rehevää, ja alueen lajisto on monipuolinen. Kainuulaisenkylässä on runsaslajisia, puustoisia niittyjä, luonnontilaista
korvenreunuskuusisekametsää sekä rehevä, pensastoinen kuusilehto (OMaT). Lehdossa on runsaasti lehtipuita ja pensaita kuten tuomea, paatsamaa, harmaaleppää, pihlajaa ja punaherukkaa. Suurruohojen ja hiirenportaan lisäksi lehdon rinteellä kasvaa lehto-orvokkia. Distaaliosassa on edustavia koivuniittyjä ja sekapuustoisia runsaslajisia niittyjä. Metsäniityillä kasvaa mm. katajaa, lehtolajeja, niittylajeja ja kangasmetsien talvikkilajeja.
Hietamäen-Korpiensuun alueella on upeapuustoista lehtomaisen kankaan (OMT) metsälaidunta ja pellonreunuslehtoja. Osa-alueen pohjoisimmat ja eteläisimmät metsät ovat järeäpuustoisia ja varjoisia, kasvillisuus on matalaa, mutta tasaisen peittävää oravanmarja-käenkaalikasvustoa. Vaateliaampia lehtolajeja kuten lehtokortetta ja sudenmarjaa kasvaa Koivulan itäpuoleisessa rinnekuusikossa, jonka purouomien reunoilla on laajat hiirenporraskasvustot. Hietamäen ja Korpiensuun välisen alueen sulavesiuomassa on tiheä koivu- kuusisekametsä. Ojitetun alueen kasvillisuus on rehevää, mutta sekalaista. Alueen läpi kulkee voimalinja ja sen luoteispuolella on laaja hakkuuaukea, taimikoita ja tiheää kasvatuskuusikkoa. Voimalinjan alla on pieni avosuo, jossa on kulju- ja mätäspintoja. Suon rahkalaiteella kasvaa tupasvillaa, monitähkävillaa, vaiveroa, suokukkaa, juolukkaa, pyöreälehtikihokkia, isokarpaloa, rahkasaraa ja mutasaraa.
Maisema ja muut arvot
Alueen korkeat, viljellyt selänteet erottuvat kartalla ja maastossa selkeästi ympäristöstään. Tieltä korkeuserot ja lukuisat pienet osaselänteet hahmottuvat mainiosti. Laajan alueen rajaus on hieman hajanainen ja
tulkinnanvarainenkin, mutta aluetta kiertävä tie sitoo kuitenkin erilliset selänteet kiinteäksi maisemalliseksi kokonaisuudeksi. Alueelta on useita näkymiä ympäristöön, etenkin Kainulaisenkylän viljelyksiltä avautuu laaja näköala länteen. Sen sijaan näkyvyys drumliinien välillä on peitteisyyden takia heikohko. Sisäinen maisema on alueen suuren koon, lukuisten selänteiden ja asutuksen ansiosta vaihteleva. Aluerajauksen sisällä on noin 25 maatilaa tai taloa. Alueen pohjoispuolella kilometrin päässä on Paltasuon Natura-alue (FI0500007) ja kolmisen kilometriä kaakkoispuolella Suurenaukeansuon-Isosuon-Pohjalammen Natura-alue (FI0500018).
